LEHTIKUVA
Islantilaiset äänestivät viikonloppuna kansanäänestyksessä Islannin EU-jäsenyysneuvotteluita jatkamista vastaan 52,5 prosentin ääniosuudella. - Lopputulema ei taida tulla kenellekään muulle kuin EU-integraation fanaattisille kannattajille yllätyksenä, arvelee PS-Nuorison järjestösihteeri Lauri Laitinen.
Islanti haki EU-jäsenyyttä finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009, mutta keskeytti varsin pian neuvottelut vuonna 2013 EU-vastaisen hallituksen noustessa valtaan. Nyt pidetty kansanäänestys pohjautui ennen kaikkea muuttuneeseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen Pohjois-Atlantilla: Islanti on Naton perustajajäsen, jolla ei ole omaa armeijaa – sen sijaan sen puolustuksesta vastaa Yhdysvallat, jonka hallinto on vihjaillut lähellä sijaitsevan Grönlannin miehittämisestä ja vitsaillut samaan tapaan myös Islannista.
– Tästä huolimatta islantilaiset sanoivat ei EU:lle, sillä he ovat jo osa EU:n sisämarkkinoita ja vapaan liikkuvuuden aluetta Norjan tapaan ilman, että heidän tarvitsee vaarantaa perinteisiä elinkeinojaan maataloutta, kalastusta ja hevosalaa kaikelle, mitä Brysselistä sanellaan. Noin 400 000 asukkaan maana Islanti olisi heittämällä EU:n pienin jäsenvaltio, jolla ei olisi vaikutusvaltaa unionin asioihin, mutta velvollisuudet ja kustannukset kasvaisivat senkin edestä, Lauri Laitinen kertoo.
Tämä on se asia, josta Suomen ja muiden Pohjois-Euroopan jäsenmaiden on Laitisen mukaan otettava opiksi: vaurailla länsimaisilla mailla ei ole voitettavaa EU-jäsenyydessä, jos niillä on jo mahdollisuus osallistua sisämarkkinoihin ja niiden turvallisuuskysymykset on ratkaistu esimerkiksi Naton kautta.
Natoon kuulumaton Suomi hakeutui Neuvostoliiton hajottua EU:n suojaan, minkä vuoksi EU:hun liityttäessä Suomi hyväksyi kaiken, mitä sille saneltiin. Sen seurauksena Suomea on lypsettyä EU-tulonsiirroissa, vaikka maamme talous on rämpinyt finanssikriisistä lähtien.
– Ellei EU:n vallanhimoa saada kuriin ja liittoa palautettua talousyhteistyöhön keskittyväksi unioniksi, ei unioniin tule pyrkimään jatkossakaan kuin korruptiossa rämpiviä entisen itäblokin maita, jotka haluavat nauttia muiden työn hedelmistä, Laitinen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio on neuvotellut Suomelle esitystä kahdeksan miljoonan euron säästöstä EU:n jäsenmaksuun palauttamalla EU:n kehitysavun ylijääneitä varoja. Suomen hallitus päätti istunnossaan kannattaa esitystä.
Viime viikolla saatiin tietää, että Suomi välttää komission alijäämämenettelyn. Suomi on ollut jo pitkään tarkkailuluokan kynnyksellä. Tähän asti tarkkailuluokka on onnistuttu välttämään, mutta tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin olla toisin. Vaikea talouden tila on kestänyt Suomessa pitkään. Talouskasvua ei ole ollut 17 vuoteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kyseenalaistaa Suomen roolin nettomaksajana vaikeassa talous- ja turvallisuustilanteessa.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos korostaa, ettei puolue ole luopunut EU- ja eurokriittisestä linjastaan. Hänen mukaansa Suomen on varauduttava myös siihen, että tulevaisuudessa useampi maa päättää irtautua unionista tai eurosta.
Euroopassa esiintyy puheita transatlanttisen siteen korvaamisesta esimerkiksi tiivistämällä kumppanuussuhdetta Kanadaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa, ettei kymmenenkään keskisuurta kumppanuutta automaattisesti vastaa Yhdysvaltoja.
Ylen A-studiossa juontaja jänkkäsi maanantai-iltana tarmokkaasti sitä, oliko sisäministeri Mari Rantasen kannanotto Espanjan mahdollisesta sulkemisesta Schengen-järjestelmän ulkopuolelle hallituksen linjaus vai ei. Puolueiden varapuheenjohtajien sanan säilät kipinöivät myös siitä, oliko Espanjan Ceutassa tapahtunut EU:n ulkorajan romahtaminen ilmastopakolaisuutta vai perustuiko se huhuihin ja perättömiin lupauksiin helpommasta elämästä.
Brysselin EU-kokouksissa unionitason ongelmiin ehdotetaan toistuvasti ratkaisuna yhteisvelkaa, eurobondeja tai fiskaalista kapasiteettia. Valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että Suomen kanta on selvä: Suomi ei lähde tällaisiin järjestelyihin.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Valtiovarainministeriön tuoreessa virkapuheenvuorossa kyseenalaistetaan Suomen pyrkimys olla ilmastopolitiikan edelläkävijä ja toppuutellaan liiallista kunnianhimoa. Maahanmuuton osalta vain korkeasti koulutetun työvoiman tarve mainitaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää virkamiesten realistista otetta.
Palava skuuttikasa, tuhoutuneet bussit ja kivisateessa kyyristelevät poliisit jäivät muistoksi Belgian protestiviikosta. Perjantaina poliisi otti kiinni 110 ihmistä epäiltynä mielenosoitusten yhteydessä tehdyistä väkivaltaisuuksista. Syytenimikkeistä löytyy muun muassa tuhopolttoja, vahingontekoja ja jopa aseellinen vastarinta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
