LEHTIKUVA
Islantilaiset äänestivät viikonloppuna kansanäänestyksessä Islannin EU-jäsenyysneuvotteluita jatkamista vastaan 52,5 prosentin ääniosuudella. - Lopputulema ei taida tulla kenellekään muulle kuin EU-integraation fanaattisille kannattajille yllätyksenä, arvelee PS-Nuorison järjestösihteeri Lauri Laitinen.
Islanti haki EU-jäsenyyttä finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009, mutta keskeytti varsin pian neuvottelut vuonna 2013 EU-vastaisen hallituksen noustessa valtaan. Nyt pidetty kansanäänestys pohjautui ennen kaikkea muuttuneeseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen Pohjois-Atlantilla: Islanti on Naton perustajajäsen, jolla ei ole omaa armeijaa – sen sijaan sen puolustuksesta vastaa Yhdysvallat, jonka hallinto on vihjaillut lähellä sijaitsevan Grönlannin miehittämisestä ja vitsaillut samaan tapaan myös Islannista.
– Tästä huolimatta islantilaiset sanoivat ei EU:lle, sillä he ovat jo osa EU:n sisämarkkinoita ja vapaan liikkuvuuden aluetta Norjan tapaan ilman, että heidän tarvitsee vaarantaa perinteisiä elinkeinojaan maataloutta, kalastusta ja hevosalaa kaikelle, mitä Brysselistä sanellaan. Noin 400 000 asukkaan maana Islanti olisi heittämällä EU:n pienin jäsenvaltio, jolla ei olisi vaikutusvaltaa unionin asioihin, mutta velvollisuudet ja kustannukset kasvaisivat senkin edestä, Lauri Laitinen kertoo.
Tämä on se asia, josta Suomen ja muiden Pohjois-Euroopan jäsenmaiden on Laitisen mukaan otettava opiksi: vaurailla länsimaisilla mailla ei ole voitettavaa EU-jäsenyydessä, jos niillä on jo mahdollisuus osallistua sisämarkkinoihin ja niiden turvallisuuskysymykset on ratkaistu esimerkiksi Naton kautta.
Natoon kuulumaton Suomi hakeutui Neuvostoliiton hajottua EU:n suojaan, minkä vuoksi EU:hun liityttäessä Suomi hyväksyi kaiken, mitä sille saneltiin. Sen seurauksena Suomea on lypsettyä EU-tulonsiirroissa, vaikka maamme talous on rämpinyt finanssikriisistä lähtien.
– Ellei EU:n vallanhimoa saada kuriin ja liittoa palautettua talousyhteistyöhön keskittyväksi unioniksi, ei unioniin tule pyrkimään jatkossakaan kuin korruptiossa rämpiviä entisen itäblokin maita, jotka haluavat nauttia muiden työn hedelmistä, Laitinen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio on neuvotellut Suomelle esitystä kahdeksan miljoonan euron säästöstä EU:n jäsenmaksuun palauttamalla EU:n kehitysavun ylijääneitä varoja. Suomen hallitus päätti istunnossaan kannattaa esitystä.
Viime viikolla saatiin tietää, että Suomi välttää komission alijäämämenettelyn. Suomi on ollut jo pitkään tarkkailuluokan kynnyksellä. Tähän asti tarkkailuluokka on onnistuttu välttämään, mutta tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin olla toisin. Vaikea talouden tila on kestänyt Suomessa pitkään. Talouskasvua ei ole ollut 17 vuoteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kyseenalaistaa Suomen roolin nettomaksajana vaikeassa talous- ja turvallisuustilanteessa.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos korostaa, ettei puolue ole luopunut EU- ja eurokriittisestä linjastaan. Hänen mukaansa Suomen on varauduttava myös siihen, että tulevaisuudessa useampi maa päättää irtautua unionista tai eurosta.
Euroopassa esiintyy puheita transatlanttisen siteen korvaamisesta esimerkiksi tiivistämällä kumppanuussuhdetta Kanadaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa, ettei kymmenenkään keskisuurta kumppanuutta automaattisesti vastaa Yhdysvaltoja.
Ylen A-studiossa juontaja jänkkäsi maanantai-iltana tarmokkaasti sitä, oliko sisäministeri Mari Rantasen kannanotto Espanjan mahdollisesta sulkemisesta Schengen-järjestelmän ulkopuolelle hallituksen linjaus vai ei. Puolueiden varapuheenjohtajien sanan säilät kipinöivät myös siitä, oliko Espanjan Ceutassa tapahtunut EU:n ulkorajan romahtaminen ilmastopakolaisuutta vai perustuiko se huhuihin ja perättömiin lupauksiin helpommasta elämästä.
Brysselin EU-kokouksissa unionitason ongelmiin ehdotetaan toistuvasti ratkaisuna yhteisvelkaa, eurobondeja tai fiskaalista kapasiteettia. Valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että Suomen kanta on selvä: Suomi ei lähde tällaisiin järjestelyihin.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee kovin sanoin sitä, että media ja muut puolueet ovat heränneet maahanmuuton ongelmiin vasta nyt, pitkällä viiveellä. Perussuomalaiset on puhunut samoista asioista vuosikymmeniä.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Legendaarinen brittimuusikko Morrissey tunnetaan rakastettujen laulujensa lisäksi massamaahanmuuton ja woken vastustajana. Morrissey on nyt esittänyt epäilyksiä, että hänen uusinta menestyssingleään ei soiteta radiossa poliittisen sensuurin takia.
Paikallisten asukkaiden kärsivällisyys Espanjan Ceutassa on nyt loppu. Heinäkuun lopulla runsaat 70 000 laitonta maahantunkeutujaa ylitti rajan Marokosta Espanjan Ceutaan ja heistä noin 5 000 oleskelee edelleen alueella. Paikallisten asukkaiden ja laittomien tulijoiden välit ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi ja Espanja on pyytänyt Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia apuun laittomien palauttamiseksi Marokkoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
