– Afrikkalainen sikarutto on vakava uhka suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle sekä kotimaiselle sianlihantuotannolle. Tartuntavyöhyke on laajentunut, ja kuolleita villisikoja on löytynyt. Meidän on toimittava ennakoivasti ja napakasti, Jaana Strandman sanoo.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 2 700 villisikaa. Strandmanin mukaan riistakamerahavainnot ja metsästäjien käytännön kokemukset kuitenkin viittaavat siihen, että todellinen määrä voi olla huomattavasti suurempi.
– Villisikakantaa on pystyttävä vähentämään nopeasti siellä, missä kanta on tihein. Metsästäjät tekevät jo nyt äärimmäisen tärkeää työtä, suurelta osin talkoohengessä ja omalla ajallaan. Heidän osaamistaan ja paikallistuntemustaan tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Metsästys mahdollistettava myös luonnonsuojelualueilla
Strandmanin mukaan poikkeustilanteessa villisian metsästys tulee mahdollistaa tarvittaessa myös luonnonsuojelualueilla.
– Luonnonsuojelualueilla on jo tähänkin asti voitu alueellisesti sallia vierasperäisten ja haitallisten eläinlajien pyynti. ASF:n torjunta on niin vakava asia, että myös luonnonsuojelualueiden villisikakantoihin on pystyttävä puuttumaan, jos se on taudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.
Strandman pitää tarpeellisena myös droonien käytön poikkeuksellista sallimista villisikojen paikantamisessa ja metsästyksen tehostamisessa.
– Villisika on haastava metsästettävä. Tiheässä kasvillisuudessa ja vaikeassa maastossa eläinten paikantaminen on hankalaa. Kaikki tehokkaat ja turvalliset keinot on otettava käyttöön poikkeustilanteessa.
Vakava uhka kotimaiselle ruoantuotannolle
Hallitus on jo aiemmin mahdollistanut villisian metsästyksessä pimeänäkölaitteiden ja keinovalon käytön. Päätös tehtiin toukokuussa 2024.
Afrikkalaisen sikaruton leviäminen on vakava isku suomalaisille maa- ja metsätalousyrittäjille, sikataloudelle ja koko kotimaiselle ruoantuotannolle.
– Suomalaista ruokaa, huoltovarmuutta ja kotimaista tuotantoa on puolustettava kaikin keinoin, Strandman painottaa.
