Ruokavirasto käynnisti laajat torjuntatoimet sikaruton leviämisen estämiseksi

Tartuntavyöhykkeellä on kielletty metsätaloustyöt, metsästys, moottoriajoneuvoilla liikkuminen maastossa sekä yleisö- ja urheilutapahtumien järjestäminen maastossa. Vyöhykkeeseen kuuluvat kokonaan Virolahden ja Miehikkälän kunnat sekä osittain Lappeenrannan kaupunki (Vainikkalan rautatien eteläpuolinen alue).

Ydinalue sijaitsee kolmen kilometrin säteellä porsaiden löytöpaikasta Vaalimaalla. Siellä on lisäksi kielletty sienestys, marjastus ja muu liikkuminen maastossa.

Taudin leviämistä estetään monin tavoin

Tällä viikolla alueella käynnistyy tehostettu kuolleiden villisikojen etsintä yhteistyössä metsästäjien kanssa. Kuolleet villisiat kerätään pois maastosta ja niistä otetaan laboratorionäytteet, joiden avulla selvitetään taudin levinneisyys. Tulosten perusteella voidaan myöhemmin aloittaa villisikakannan vähentämiseen tähtäävät metsästystoimet.

– Tärkeintä on noudattaa hyvää bioturvallisuus- ja tautisuojaustasoa sikaloissa. Kaupallisissa sikaloissa tämä on jo nyt hyvin hoidettu, harraste- ja kotitarvesikaloissa yleensä heikommin, Ruokaviraston osastonjohtaja Terhi Laaksonen kiteyttää.

Ruokavirasto kehottaa noudattamaan annettuja ohjeita, jotta tauti saadaan rajattua mahdollisimman pienelle alueelle.

– Meillä on ennestään ohjeet matkailijoille, metsästäjille, luonnossa liikkujille ja sikatiloille. Nyt pyrimme ohjeistamaan tartuntavyöhykkeen rajoituksista tarkemmin.

Virus saattoi tulla itänaapurista

Laaksosen mukaan löydös on Suomen kannalta vakava, sillä virus leviää erittäin herkästi ja tarttuu sikoihin helposti. Tauti johtaa sikojen kuolemaan.

– Suurimmat taloudelliset vaikutukset kohdistuvat sianlihan viennin estymiseen EU:n ulkopuolisiin maihin.

Tautiin kuolleet villisiat löytyivät itärajan läheltä. On mahdollista, että tauti on tullut Suomeen Venäjän puolelta tulleiden villisikojen myötä.

– Tauti on myös voinut tulla ihmisen maastoon jättämän eväsleivän tai muun lihaa sisältävän elintarvikkeen mukana.

Tartuntavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevat sikatilat voivat tuottaa lihaa kotimaan ja EU:n markkinoille ilman rajoituksia. Suurin huolenaihe on, että tauti leviäisi villisikojen mukana nykyisen vyöhykkeen ulkopuolelle ja edelleen kotisikoihin.

Vientiin kohdistuu rajoituksia

Laaksosen mukaan sianlihan vienti EU:n ulkopuolisiin maihin on toistaiseksi pysähtynyt.

– Sianlihan viennin vuosiarvo on useita kymmeniä miljoonia euroja, joten vaikutukset ovat isot.

Ruokavirasto neuvottelee parhaillaan vientimaiden kanssa viennin käynnistämisestä uudelleen.

– Afrikkalaisesta sikarutosta vapautuminen kestää yleensä vähintään vuoden. Kaikki rajoitukset eivät välttämättä ole voimassa koko tätä aikaa.