

LEHTIKUVA
Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää
Viime syksyn huonot sadot näkyvät nyt siemenviljan saatavuudessa. Siemenkauppiaiden yhdistys teki hakemuksen Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) muutama viikko sitten, jotta HVK avaisi varmuusvarastoja kevään kylvöjä varten. Huoltovarmuuskeskus teki maanantaina päätöksen, että kylvösiementen osalta varmuusvarastoja ei avata.
– Olemme haastatelleet huoltovarmuusorganisaation alkutuotannon poolia, siemenpakkaamoja ja viljelijöitä. Tutustuimme myös MTK:n kyselyyn, jonka mukaan 88 prosentilla viljelijöistä ei ole ongelmaa sertifioidun siemenen saannissa. Ei siis ole tarvetta varaston avaamiseen. Kynnysarvot eivät ylity, kertoo johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki Huoltovarmuuskeskuksesta.
Samalla hän kertoo Huoltovarmuuskeskuksen tunnistaneen sen, että ohrasta voi esiintyä vajetta.
– Mutta kyse on myös normaalista markkinatilanteesta, hän jatkaa.
Huonoin tilanne 20 vuoteen
Kurikka on yksi Suomen suurimmista maatalouspitäjistä. Ohrasta on siellä pulaa.
– Ohrat on aika tyynni menneet. Ottajia olisi. Ohratilanne on vaikea, kauraa on kohtuullisesti, vehnää on saatu toistaiseksi. Pelikortit on jaettu, näillä mennään. En muista, että 20 vuoden aikana olisi ollut näin vaikeaa tilannetta. Tilanne tiedettiin jo syksyllä, kun sadot olivat surkeat koko Suomessa, sanoo Jussi Korpi-Tassi Peltosiemen-ketjuun kuuluvasta Korpi-Tassin pakkaamosta.
Paikoitellen ohralle suunniteltuja aloja on vaihdettu kauraan tai jouduttu ainakin tyytymään toiseen lajikkeeseen.
– Tai isännät joutuvat kylvämään tilojen omalla siemenellä ohraa, jonka laatu ei sekään ole tänä vuonna kummoinen, hän arvelee.
Samaa kerrotaan Hankkijalta.
– Viljojen osalta lajikkeet ovat menneet lähes kaikki. Ohra ja vehnä ovat vähissä, kauraa on jonkin verran. Niukkuutta on. Ohrien suhteen on huonoin tilanne, kertoo asiantuntijamyyjä Pasi Lähdesmäki Jalasjärven Hankkijalta.
Teollisuus tarvitsee ohraa
Suomen suurin ohran ostaja löytyy Ilmajoen Koskenkorvalta. Koskenkorvan viinatehtaalle Anora ostaa ohraa ympäri Suomen. Lähes puolet tulee Pohjanmaan maakunnista. Vuosittain ohraa tarvitaan tehtaalla 175 000 – 210 000 tonnia.
– Jos ohran viljelyala pienenee, se ei kovin paljon vaikuta. Satotaso vaikuttaa, kertoo Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä.
Kolmannes tehtaan tuotteista on etanolia, toinen kolmannes menee ohratärkkelyksenä paperi- ja kartonkiteollisuudelle ja viimeinen kolmannes päätyy rehuksi. Paperiteollisuudessa ohratärkkelystä tarvitaan paperin päällysteisiin ja kartonkiteollisuudessa liima-aineeksi. Lisäksi sitä käytetään panimo- ja elintarviketeollisuudessa.
Koskenkorvaa ja Finlandiaa
Anoralla on suoria sopimuksia tilojen kanssa, ja ohraa se saa myös viljaliikkeiden kautta.
– Heikosta viime vuodesta selvittiin, koska vuoden 2022 sato oli kohtalaisen hyvä. Tiloille ja teollisuudelle jäi silloin varastoja. Vuoden 2023 sato ei kattanut kulutusta. Tämä vuosi selvitään, mutta mikä on tilanne 2024, on kaikille arvoitus, tuumaa Kiltilä.
Anora aikoo käyttää ensimmäistä kertaa ruisvehnää. Sitä voi käyttää vain pieniä määriä.
– Kotimainen ohra tarvitaan Koskenkorva-tuoteperheen ja Finlandia Vodkan tekoon. Muuten voidaan varioida tarpeita, ja teknisiin tarkoituksiin ei ole niin väliä, mistä sen tekee. Ohran lisäksi ruisvehnä ja vehnä käyvät. Ruisvehnän viljely on lisääntynyt Pohjanmaalla.
Ohran kylvöala pienenee
Jos jatkossa tulee pulaa kotimaisesta ohrasta ja muusta viljasta, tuonti on mahdollista.
– Se on viimeinen mahdollisuus. Kotimainen vilja on aina ykkössijalla. Kun vuonna 2021 sato oli huono, Anora käytti seuraavana vuonna ensimmäistä kertaa tuontiohraa. Nyt siihen ei ole tarvetta, ainakaan vielä.
– Suhteellisen luottavainen olen siihen, että siementä löytyy ennakoidulle pinta-alalle, joka on noin 400 000 hehtaarin pinnassa, sanoo Kari Kiltilä.
Koko maassa kylvöaikomusennusteiden mukaan ohraa tullaan kylvämään noin 7 prosenttia pienemmälle alalle kuin viime keväänä. Tammikuussa Suomi sai EU:lta luvan alentaa itävyysvaatimuksia. Ruokavirasto voi siten sertifioida alennetulla itävyydellä muun muassa 3 390 tonnia ohraa, 2 800 tonnia kauraa, 940 tonnia kevätvehnää ja 120 tonnia rypsiä. Itävyyden pitää kevätviljoilla olla kuitenkin vähintään 80 prosenttia.
Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista sai kylvösiementä toissa keväänä. Kesä 2021 oli kuiva, ja sato oli pieni. Sitä aiemmin kylvösiemeniä sai varmuusvarastosta keväällä 2018 edellissyksyn sateiden heikennettyä siementen laatua.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Kiltilä Pasi Lähdesmäki Jussi Korpi-Tassi Miika Ilomäki vilja- ja siemenvarastot alkutuotanto varmuusvarastot Huoltovarmuuskeskus MTK Huoltovarmuus Maatalous Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Simula tylytti kyselytunnilla: Onko keskustan jäljiltä vielä paljonkin lantaa luotavana?

Suomessa viljellään ruokohelpeä kasvualustoihin – viljelyn toivotaan työllistävän turvetuottajia

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

Hallituksen kasvupaketti on maataloudenkin tukena

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”
Viikon suosituimmat

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”
Väylävirasto kertoi tänään, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi
Talousvaikeuksissa painiskeleva Saksa hillitsee siirtolaisvirtaa listaamalla yhä useampia maita turvallisiksi. Näistä maista tulevia ei pidetä suojelun tarpeessa olevina, ja viranomaiset palauttavat heidät nopeasti. Taustalla vaikuttavat myös EU‑parlamentin päätökset.

Ministeri Lulu Ranne kiittää klassikkoautojen intohimoisia huoltajia: ”Teillä on merkitystä Suomelle”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne nosti esiin viikonloppuna Lahden Classic Motorshow -näyttelyn avajaisissa autoharrastuksen valtavan yhteiskunnallisen merkityksen. Ministeri korosti, että harrasteajoneuvot eivät ole vain vanhoja autoja – ne ovat elämänkumppaneita, sukupolvia yhdistäviä perinteitä ja osa suomalaista elämäntapaa.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.












