

LEHTIKUVA
Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää
Viime syksyn huonot sadot näkyvät nyt siemenviljan saatavuudessa. Siemenkauppiaiden yhdistys teki hakemuksen Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) muutama viikko sitten, jotta HVK avaisi varmuusvarastoja kevään kylvöjä varten. Huoltovarmuuskeskus teki maanantaina päätöksen, että kylvösiementen osalta varmuusvarastoja ei avata.
– Olemme haastatelleet huoltovarmuusorganisaation alkutuotannon poolia, siemenpakkaamoja ja viljelijöitä. Tutustuimme myös MTK:n kyselyyn, jonka mukaan 88 prosentilla viljelijöistä ei ole ongelmaa sertifioidun siemenen saannissa. Ei siis ole tarvetta varaston avaamiseen. Kynnysarvot eivät ylity, kertoo johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki Huoltovarmuuskeskuksesta.
Samalla hän kertoo Huoltovarmuuskeskuksen tunnistaneen sen, että ohrasta voi esiintyä vajetta.
– Mutta kyse on myös normaalista markkinatilanteesta, hän jatkaa.
Huonoin tilanne 20 vuoteen
Kurikka on yksi Suomen suurimmista maatalouspitäjistä. Ohrasta on siellä pulaa.
– Ohrat on aika tyynni menneet. Ottajia olisi. Ohratilanne on vaikea, kauraa on kohtuullisesti, vehnää on saatu toistaiseksi. Pelikortit on jaettu, näillä mennään. En muista, että 20 vuoden aikana olisi ollut näin vaikeaa tilannetta. Tilanne tiedettiin jo syksyllä, kun sadot olivat surkeat koko Suomessa, sanoo Jussi Korpi-Tassi Peltosiemen-ketjuun kuuluvasta Korpi-Tassin pakkaamosta.
Paikoitellen ohralle suunniteltuja aloja on vaihdettu kauraan tai jouduttu ainakin tyytymään toiseen lajikkeeseen.
– Tai isännät joutuvat kylvämään tilojen omalla siemenellä ohraa, jonka laatu ei sekään ole tänä vuonna kummoinen, hän arvelee.
Samaa kerrotaan Hankkijalta.
– Viljojen osalta lajikkeet ovat menneet lähes kaikki. Ohra ja vehnä ovat vähissä, kauraa on jonkin verran. Niukkuutta on. Ohrien suhteen on huonoin tilanne, kertoo asiantuntijamyyjä Pasi Lähdesmäki Jalasjärven Hankkijalta.
Teollisuus tarvitsee ohraa
Suomen suurin ohran ostaja löytyy Ilmajoen Koskenkorvalta. Koskenkorvan viinatehtaalle Anora ostaa ohraa ympäri Suomen. Lähes puolet tulee Pohjanmaan maakunnista. Vuosittain ohraa tarvitaan tehtaalla 175 000 – 210 000 tonnia.
– Jos ohran viljelyala pienenee, se ei kovin paljon vaikuta. Satotaso vaikuttaa, kertoo Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä.
Kolmannes tehtaan tuotteista on etanolia, toinen kolmannes menee ohratärkkelyksenä paperi- ja kartonkiteollisuudelle ja viimeinen kolmannes päätyy rehuksi. Paperiteollisuudessa ohratärkkelystä tarvitaan paperin päällysteisiin ja kartonkiteollisuudessa liima-aineeksi. Lisäksi sitä käytetään panimo- ja elintarviketeollisuudessa.
Koskenkorvaa ja Finlandiaa
Anoralla on suoria sopimuksia tilojen kanssa, ja ohraa se saa myös viljaliikkeiden kautta.
– Heikosta viime vuodesta selvittiin, koska vuoden 2022 sato oli kohtalaisen hyvä. Tiloille ja teollisuudelle jäi silloin varastoja. Vuoden 2023 sato ei kattanut kulutusta. Tämä vuosi selvitään, mutta mikä on tilanne 2024, on kaikille arvoitus, tuumaa Kiltilä.
Anora aikoo käyttää ensimmäistä kertaa ruisvehnää. Sitä voi käyttää vain pieniä määriä.
– Kotimainen ohra tarvitaan Koskenkorva-tuoteperheen ja Finlandia Vodkan tekoon. Muuten voidaan varioida tarpeita, ja teknisiin tarkoituksiin ei ole niin väliä, mistä sen tekee. Ohran lisäksi ruisvehnä ja vehnä käyvät. Ruisvehnän viljely on lisääntynyt Pohjanmaalla.
Ohran kylvöala pienenee
Jos jatkossa tulee pulaa kotimaisesta ohrasta ja muusta viljasta, tuonti on mahdollista.
– Se on viimeinen mahdollisuus. Kotimainen vilja on aina ykkössijalla. Kun vuonna 2021 sato oli huono, Anora käytti seuraavana vuonna ensimmäistä kertaa tuontiohraa. Nyt siihen ei ole tarvetta, ainakaan vielä.
– Suhteellisen luottavainen olen siihen, että siementä löytyy ennakoidulle pinta-alalle, joka on noin 400 000 hehtaarin pinnassa, sanoo Kari Kiltilä.
Koko maassa kylvöaikomusennusteiden mukaan ohraa tullaan kylvämään noin 7 prosenttia pienemmälle alalle kuin viime keväänä. Tammikuussa Suomi sai EU:lta luvan alentaa itävyysvaatimuksia. Ruokavirasto voi siten sertifioida alennetulla itävyydellä muun muassa 3 390 tonnia ohraa, 2 800 tonnia kauraa, 940 tonnia kevätvehnää ja 120 tonnia rypsiä. Itävyyden pitää kevätviljoilla olla kuitenkin vähintään 80 prosenttia.
Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista sai kylvösiementä toissa keväänä. Kesä 2021 oli kuiva, ja sato oli pieni. Sitä aiemmin kylvösiemeniä sai varmuusvarastosta keväällä 2018 edellissyksyn sateiden heikennettyä siementen laatua.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Kiltilä Pasi Lähdesmäki Jussi Korpi-Tassi Miika Ilomäki vilja- ja siemenvarastot alkutuotanto varmuusvarastot Huoltovarmuuskeskus MTK Huoltovarmuus Maatalous Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Simula tylytti kyselytunnilla: Onko keskustan jäljiltä vielä paljonkin lantaa luotavana?

Suomessa viljellään ruokohelpeä kasvualustoihin – viljelyn toivotaan työllistävän turvetuottajia

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

Hallituksen kasvupaketti on maataloudenkin tukena

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












