

LEHTIKUVA
Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää
Viime syksyn huonot sadot näkyvät nyt siemenviljan saatavuudessa. Siemenkauppiaiden yhdistys teki hakemuksen Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) muutama viikko sitten, jotta HVK avaisi varmuusvarastoja kevään kylvöjä varten. Huoltovarmuuskeskus teki maanantaina päätöksen, että kylvösiementen osalta varmuusvarastoja ei avata.
– Olemme haastatelleet huoltovarmuusorganisaation alkutuotannon poolia, siemenpakkaamoja ja viljelijöitä. Tutustuimme myös MTK:n kyselyyn, jonka mukaan 88 prosentilla viljelijöistä ei ole ongelmaa sertifioidun siemenen saannissa. Ei siis ole tarvetta varaston avaamiseen. Kynnysarvot eivät ylity, kertoo johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki Huoltovarmuuskeskuksesta.
Samalla hän kertoo Huoltovarmuuskeskuksen tunnistaneen sen, että ohrasta voi esiintyä vajetta.
– Mutta kyse on myös normaalista markkinatilanteesta, hän jatkaa.
Huonoin tilanne 20 vuoteen
Kurikka on yksi Suomen suurimmista maatalouspitäjistä. Ohrasta on siellä pulaa.
– Ohrat on aika tyynni menneet. Ottajia olisi. Ohratilanne on vaikea, kauraa on kohtuullisesti, vehnää on saatu toistaiseksi. Pelikortit on jaettu, näillä mennään. En muista, että 20 vuoden aikana olisi ollut näin vaikeaa tilannetta. Tilanne tiedettiin jo syksyllä, kun sadot olivat surkeat koko Suomessa, sanoo Jussi Korpi-Tassi Peltosiemen-ketjuun kuuluvasta Korpi-Tassin pakkaamosta.
Paikoitellen ohralle suunniteltuja aloja on vaihdettu kauraan tai jouduttu ainakin tyytymään toiseen lajikkeeseen.
– Tai isännät joutuvat kylvämään tilojen omalla siemenellä ohraa, jonka laatu ei sekään ole tänä vuonna kummoinen, hän arvelee.
Samaa kerrotaan Hankkijalta.
– Viljojen osalta lajikkeet ovat menneet lähes kaikki. Ohra ja vehnä ovat vähissä, kauraa on jonkin verran. Niukkuutta on. Ohrien suhteen on huonoin tilanne, kertoo asiantuntijamyyjä Pasi Lähdesmäki Jalasjärven Hankkijalta.
Teollisuus tarvitsee ohraa
Suomen suurin ohran ostaja löytyy Ilmajoen Koskenkorvalta. Koskenkorvan viinatehtaalle Anora ostaa ohraa ympäri Suomen. Lähes puolet tulee Pohjanmaan maakunnista. Vuosittain ohraa tarvitaan tehtaalla 175 000 – 210 000 tonnia.
– Jos ohran viljelyala pienenee, se ei kovin paljon vaikuta. Satotaso vaikuttaa, kertoo Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä.
Kolmannes tehtaan tuotteista on etanolia, toinen kolmannes menee ohratärkkelyksenä paperi- ja kartonkiteollisuudelle ja viimeinen kolmannes päätyy rehuksi. Paperiteollisuudessa ohratärkkelystä tarvitaan paperin päällysteisiin ja kartonkiteollisuudessa liima-aineeksi. Lisäksi sitä käytetään panimo- ja elintarviketeollisuudessa.
Koskenkorvaa ja Finlandiaa
Anoralla on suoria sopimuksia tilojen kanssa, ja ohraa se saa myös viljaliikkeiden kautta.
– Heikosta viime vuodesta selvittiin, koska vuoden 2022 sato oli kohtalaisen hyvä. Tiloille ja teollisuudelle jäi silloin varastoja. Vuoden 2023 sato ei kattanut kulutusta. Tämä vuosi selvitään, mutta mikä on tilanne 2024, on kaikille arvoitus, tuumaa Kiltilä.
Anora aikoo käyttää ensimmäistä kertaa ruisvehnää. Sitä voi käyttää vain pieniä määriä.
– Kotimainen ohra tarvitaan Koskenkorva-tuoteperheen ja Finlandia Vodkan tekoon. Muuten voidaan varioida tarpeita, ja teknisiin tarkoituksiin ei ole niin väliä, mistä sen tekee. Ohran lisäksi ruisvehnä ja vehnä käyvät. Ruisvehnän viljely on lisääntynyt Pohjanmaalla.
Ohran kylvöala pienenee
Jos jatkossa tulee pulaa kotimaisesta ohrasta ja muusta viljasta, tuonti on mahdollista.
– Se on viimeinen mahdollisuus. Kotimainen vilja on aina ykkössijalla. Kun vuonna 2021 sato oli huono, Anora käytti seuraavana vuonna ensimmäistä kertaa tuontiohraa. Nyt siihen ei ole tarvetta, ainakaan vielä.
– Suhteellisen luottavainen olen siihen, että siementä löytyy ennakoidulle pinta-alalle, joka on noin 400 000 hehtaarin pinnassa, sanoo Kari Kiltilä.
Koko maassa kylvöaikomusennusteiden mukaan ohraa tullaan kylvämään noin 7 prosenttia pienemmälle alalle kuin viime keväänä. Tammikuussa Suomi sai EU:lta luvan alentaa itävyysvaatimuksia. Ruokavirasto voi siten sertifioida alennetulla itävyydellä muun muassa 3 390 tonnia ohraa, 2 800 tonnia kauraa, 940 tonnia kevätvehnää ja 120 tonnia rypsiä. Itävyyden pitää kevätviljoilla olla kuitenkin vähintään 80 prosenttia.
Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista sai kylvösiementä toissa keväänä. Kesä 2021 oli kuiva, ja sato oli pieni. Sitä aiemmin kylvösiemeniä sai varmuusvarastosta keväällä 2018 edellissyksyn sateiden heikennettyä siementen laatua.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Kiltilä Pasi Lähdesmäki Jussi Korpi-Tassi Miika Ilomäki vilja- ja siemenvarastot alkutuotanto varmuusvarastot Huoltovarmuuskeskus MTK Huoltovarmuus Maatalous Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Simula tylytti kyselytunnilla: Onko keskustan jäljiltä vielä paljonkin lantaa luotavana?

Suomessa viljellään ruokohelpeä kasvualustoihin – viljelyn toivotaan työllistävän turvetuottajia

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

Hallituksen kasvupaketti on maataloudenkin tukena

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.