

LEHTIKUVA
Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää
Viime syksyn huonot sadot näkyvät nyt siemenviljan saatavuudessa. Siemenkauppiaiden yhdistys teki hakemuksen Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) muutama viikko sitten, jotta HVK avaisi varmuusvarastoja kevään kylvöjä varten. Huoltovarmuuskeskus teki maanantaina päätöksen, että kylvösiementen osalta varmuusvarastoja ei avata.
– Olemme haastatelleet huoltovarmuusorganisaation alkutuotannon poolia, siemenpakkaamoja ja viljelijöitä. Tutustuimme myös MTK:n kyselyyn, jonka mukaan 88 prosentilla viljelijöistä ei ole ongelmaa sertifioidun siemenen saannissa. Ei siis ole tarvetta varaston avaamiseen. Kynnysarvot eivät ylity, kertoo johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki Huoltovarmuuskeskuksesta.
Samalla hän kertoo Huoltovarmuuskeskuksen tunnistaneen sen, että ohrasta voi esiintyä vajetta.
– Mutta kyse on myös normaalista markkinatilanteesta, hän jatkaa.
Huonoin tilanne 20 vuoteen
Kurikka on yksi Suomen suurimmista maatalouspitäjistä. Ohrasta on siellä pulaa.
– Ohrat on aika tyynni menneet. Ottajia olisi. Ohratilanne on vaikea, kauraa on kohtuullisesti, vehnää on saatu toistaiseksi. Pelikortit on jaettu, näillä mennään. En muista, että 20 vuoden aikana olisi ollut näin vaikeaa tilannetta. Tilanne tiedettiin jo syksyllä, kun sadot olivat surkeat koko Suomessa, sanoo Jussi Korpi-Tassi Peltosiemen-ketjuun kuuluvasta Korpi-Tassin pakkaamosta.
Paikoitellen ohralle suunniteltuja aloja on vaihdettu kauraan tai jouduttu ainakin tyytymään toiseen lajikkeeseen.
– Tai isännät joutuvat kylvämään tilojen omalla siemenellä ohraa, jonka laatu ei sekään ole tänä vuonna kummoinen, hän arvelee.
Samaa kerrotaan Hankkijalta.
– Viljojen osalta lajikkeet ovat menneet lähes kaikki. Ohra ja vehnä ovat vähissä, kauraa on jonkin verran. Niukkuutta on. Ohrien suhteen on huonoin tilanne, kertoo asiantuntijamyyjä Pasi Lähdesmäki Jalasjärven Hankkijalta.
Teollisuus tarvitsee ohraa
Suomen suurin ohran ostaja löytyy Ilmajoen Koskenkorvalta. Koskenkorvan viinatehtaalle Anora ostaa ohraa ympäri Suomen. Lähes puolet tulee Pohjanmaan maakunnista. Vuosittain ohraa tarvitaan tehtaalla 175 000 – 210 000 tonnia.
– Jos ohran viljelyala pienenee, se ei kovin paljon vaikuta. Satotaso vaikuttaa, kertoo Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä.
Kolmannes tehtaan tuotteista on etanolia, toinen kolmannes menee ohratärkkelyksenä paperi- ja kartonkiteollisuudelle ja viimeinen kolmannes päätyy rehuksi. Paperiteollisuudessa ohratärkkelystä tarvitaan paperin päällysteisiin ja kartonkiteollisuudessa liima-aineeksi. Lisäksi sitä käytetään panimo- ja elintarviketeollisuudessa.
Koskenkorvaa ja Finlandiaa
Anoralla on suoria sopimuksia tilojen kanssa, ja ohraa se saa myös viljaliikkeiden kautta.
– Heikosta viime vuodesta selvittiin, koska vuoden 2022 sato oli kohtalaisen hyvä. Tiloille ja teollisuudelle jäi silloin varastoja. Vuoden 2023 sato ei kattanut kulutusta. Tämä vuosi selvitään, mutta mikä on tilanne 2024, on kaikille arvoitus, tuumaa Kiltilä.
Anora aikoo käyttää ensimmäistä kertaa ruisvehnää. Sitä voi käyttää vain pieniä määriä.
– Kotimainen ohra tarvitaan Koskenkorva-tuoteperheen ja Finlandia Vodkan tekoon. Muuten voidaan varioida tarpeita, ja teknisiin tarkoituksiin ei ole niin väliä, mistä sen tekee. Ohran lisäksi ruisvehnä ja vehnä käyvät. Ruisvehnän viljely on lisääntynyt Pohjanmaalla.
Ohran kylvöala pienenee
Jos jatkossa tulee pulaa kotimaisesta ohrasta ja muusta viljasta, tuonti on mahdollista.
– Se on viimeinen mahdollisuus. Kotimainen vilja on aina ykkössijalla. Kun vuonna 2021 sato oli huono, Anora käytti seuraavana vuonna ensimmäistä kertaa tuontiohraa. Nyt siihen ei ole tarvetta, ainakaan vielä.
– Suhteellisen luottavainen olen siihen, että siementä löytyy ennakoidulle pinta-alalle, joka on noin 400 000 hehtaarin pinnassa, sanoo Kari Kiltilä.
Koko maassa kylvöaikomusennusteiden mukaan ohraa tullaan kylvämään noin 7 prosenttia pienemmälle alalle kuin viime keväänä. Tammikuussa Suomi sai EU:lta luvan alentaa itävyysvaatimuksia. Ruokavirasto voi siten sertifioida alennetulla itävyydellä muun muassa 3 390 tonnia ohraa, 2 800 tonnia kauraa, 940 tonnia kevätvehnää ja 120 tonnia rypsiä. Itävyyden pitää kevätviljoilla olla kuitenkin vähintään 80 prosenttia.
Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista sai kylvösiementä toissa keväänä. Kesä 2021 oli kuiva, ja sato oli pieni. Sitä aiemmin kylvösiemeniä sai varmuusvarastosta keväällä 2018 edellissyksyn sateiden heikennettyä siementen laatua.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Kiltilä Pasi Lähdesmäki Jussi Korpi-Tassi Miika Ilomäki vilja- ja siemenvarastot alkutuotanto varmuusvarastot Huoltovarmuuskeskus MTK Huoltovarmuus Maatalous Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Simula tylytti kyselytunnilla: Onko keskustan jäljiltä vielä paljonkin lantaa luotavana?

Suomessa viljellään ruokohelpeä kasvualustoihin – viljelyn toivotaan työllistävän turvetuottajia

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

Hallituksen kasvupaketti on maataloudenkin tukena

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”
Marokosta saapui vuorokaudessa yli 60 000 siirtolaista Espanjan Ceutaan. Perussuomalaiset vaativat Espanjan sulkemista Schengen‑alueen ulkopuolelle, kun taas SDP:n Nasima Razmyar ehdottaa lähtöalueiden olojen parantamista. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää Razmyarin puheet epärealistisina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













