Neovan (ent. Vapo) tytäryhtiö Kekkilä-BVB aloittaa jälleen ruokohelven viljelyn Suomessa. Edellisen kerran sitä viljeltiin energiatuotantoon ja kokeiltiin myös kuivikkeena. Nyt viljeltävästä ruokohelvestä on tarkoitus valmistaa kasvualustojen raaka-ainetta.

– Teemme kestävän kehityksen raaka-aineiden pakettia, jossa on vaihtoehtoisia raaka-aineita. Ruokohelpi on niistä yhtenä. Turvettakin tullaan käyttämään, kertoo kehityspäällikkö Juha Valli Kekkilä-BVB:stä.

Entisillä turvetuotantoalueilla viljeltävän kasvin toivotaan tuovan lisää työtä koneurakoitsijoille turveurakoinnin vähentyessä.

Viljelyala kaksinkertaistuu

Ruokohelpeä on nyt kylvetty noin tuhannelle hehtaarille eri puolilla Suomea. Lähivuosina viljelyalaa on tarkoitus lisätä. Sitä viljellään energiaturvetuotannosta vapautuneilla nevoilla, jotka sijaitsevat korkeintaan 150 kilometrin päässä mahdollisista toimitussatamista. Viljelijänä toimii Neova, ja kasvualustatuotannosta vastaa Kekkilä-BVB.

Neova pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon yrittäjiä, joiden kanssa sillä on ennestään sopimuksia. Turvetuotannon vähetessä ruokohelvestä toivotaan urakoitsijoille lisää töitä. Töitä saattaa tulla myös maatiloilla koneurakointia tekeville, sillä ruokohelven viljelyssä ja korjuussa käytetään tavallisia maatalouskoneita. Kylvöön kelpaa normaali kylvökone, ja korjuussa kasvit niitto- tai pyöröpaalataan.

Viljelyyn käytettävät siemenet tulevat Euroopasta tai Kanadasta.

Turve pysyy mukana

Ruokohelpi saa kasvaa tulevan kesän yli, jotta se tekee vahvan juuriston. Ruokohelpi sitoo hyvin hiiltä juuristoonsa ja on kasvualustakäytössä lähes hiilineutraali materiaali. Ensimmäinen korjuu tapahtuu keväällä 2025, minkä jälkeen pellot korjataan vuosittain.

– Laskennallisesti voi mennä 10 vuotta ilman kylvöjen uusimista. Tehdään vain korjauskylvöjä ja lannoituksia, arvioi Valli.

Pohjatöinä entisten turvenevojen pohjia tasoitetaan, kalkitaan ja valmistellaan kylvökuntoon.

Viime vuonna Neova kylvi ruokohelpeä liki 1 000 hehtaarille. Tänä keväänä alaa lisätään. Yhtiöllä on kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kierrätettävien ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta kasvualustoissa. Tarkoituksena on kaksinkertaistaa näiden raaka-aineiden volyymi vuoteen 2027.

– Tulevaisuuden kasvualustat koostuvat yhä useamman eri raaka-aineen seoksesta. Turvetta tullaan käyttämään jatkossakin, ja se on edelleen iso osa kasvavaa kasvualustatuotantoa.

Samalla Kekkilä valmistautuu turpeen suhteellisen käytön vähentämiseen, mihin varsinkin Keski-Euroopassa on painetta.

Kasvualustoilla suuri kysyntä

Suomessa viljellystä ruokohelvestä pieni osa jää Suomeen. Kekkilä-BVB:llä on yritysostojen kautta tehtaita viidessä Euroopan maassa, ja se toimittaa kasvualustoja yli sataan maahan.

– Aluksi suunnitelmissa on toimittaa suurimmat volyymit ruokohelvestä käsiteltäväksi Kekkilä-BVB:n Euroopan tehtaille Hollantiin, missä kasvualustat valmistetaan muun muassa Keski-Euroopan asiakkaille. Osa ruokohelvestä jää myös Kekkilä-BVB:n Suomen tehtaille käsiteltäväksi, kertoo Valli.

Tänä keväänä korjataan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen testisato.

– Uusien kasvualustojen asiakastestit ovat alkamassa jo Suomessa, Hollannissa ja Saksassa.

Turpeen käytön vähentyessä vaihtoehtoisia raaka-aineita tarvitaan valtavia määriä.

– Tässä ruokohelvellä on iso merkitys. Maailma muuttuu, ja on hyvä olla vaihtoehtoja tulevaisuudessa, sanoo Juha Valli.

Leena Kurikka