

LEHTIKUVA
Suomessa viljellään ruokohelpeä kasvualustoihin – viljelyn toivotaan työllistävän turvetuottajia
Neovan (ent. Vapo) tytäryhtiö Kekkilä-BVB aloittaa jälleen ruokohelven viljelyn Suomessa. Edellisen kerran sitä viljeltiin energiatuotantoon ja kokeiltiin myös kuivikkeena. Nyt viljeltävästä ruokohelvestä on tarkoitus valmistaa kasvualustojen raaka-ainetta.
– Teemme kestävän kehityksen raaka-aineiden pakettia, jossa on vaihtoehtoisia raaka-aineita. Ruokohelpi on niistä yhtenä. Turvettakin tullaan käyttämään, kertoo kehityspäällikkö Juha Valli Kekkilä-BVB:stä.
Entisillä turvetuotantoalueilla viljeltävän kasvin toivotaan tuovan lisää työtä koneurakoitsijoille turveurakoinnin vähentyessä.
Viljelyala kaksinkertaistuu
Ruokohelpeä on nyt kylvetty noin tuhannelle hehtaarille eri puolilla Suomea. Lähivuosina viljelyalaa on tarkoitus lisätä. Sitä viljellään energiaturvetuotannosta vapautuneilla nevoilla, jotka sijaitsevat korkeintaan 150 kilometrin päässä mahdollisista toimitussatamista. Viljelijänä toimii Neova, ja kasvualustatuotannosta vastaa Kekkilä-BVB.
Neova pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon yrittäjiä, joiden kanssa sillä on ennestään sopimuksia. Turvetuotannon vähetessä ruokohelvestä toivotaan urakoitsijoille lisää töitä. Töitä saattaa tulla myös maatiloilla koneurakointia tekeville, sillä ruokohelven viljelyssä ja korjuussa käytetään tavallisia maatalouskoneita. Kylvöön kelpaa normaali kylvökone, ja korjuussa kasvit niitto- tai pyöröpaalataan.
Viljelyyn käytettävät siemenet tulevat Euroopasta tai Kanadasta.
Turve pysyy mukana
Ruokohelpi saa kasvaa tulevan kesän yli, jotta se tekee vahvan juuriston. Ruokohelpi sitoo hyvin hiiltä juuristoonsa ja on kasvualustakäytössä lähes hiilineutraali materiaali. Ensimmäinen korjuu tapahtuu keväällä 2025, minkä jälkeen pellot korjataan vuosittain.
– Laskennallisesti voi mennä 10 vuotta ilman kylvöjen uusimista. Tehdään vain korjauskylvöjä ja lannoituksia, arvioi Valli.
Pohjatöinä entisten turvenevojen pohjia tasoitetaan, kalkitaan ja valmistellaan kylvökuntoon.
Viime vuonna Neova kylvi ruokohelpeä liki 1 000 hehtaarille. Tänä keväänä alaa lisätään. Yhtiöllä on kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kierrätettävien ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta kasvualustoissa. Tarkoituksena on kaksinkertaistaa näiden raaka-aineiden volyymi vuoteen 2027.
– Tulevaisuuden kasvualustat koostuvat yhä useamman eri raaka-aineen seoksesta. Turvetta tullaan käyttämään jatkossakin, ja se on edelleen iso osa kasvavaa kasvualustatuotantoa.
Samalla Kekkilä valmistautuu turpeen suhteellisen käytön vähentämiseen, mihin varsinkin Keski-Euroopassa on painetta.
Kasvualustoilla suuri kysyntä
Suomessa viljellystä ruokohelvestä pieni osa jää Suomeen. Kekkilä-BVB:llä on yritysostojen kautta tehtaita viidessä Euroopan maassa, ja se toimittaa kasvualustoja yli sataan maahan.
– Aluksi suunnitelmissa on toimittaa suurimmat volyymit ruokohelvestä käsiteltäväksi Kekkilä-BVB:n Euroopan tehtaille Hollantiin, missä kasvualustat valmistetaan muun muassa Keski-Euroopan asiakkaille. Osa ruokohelvestä jää myös Kekkilä-BVB:n Suomen tehtaille käsiteltäväksi, kertoo Valli.
Tänä keväänä korjataan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen testisato.
– Uusien kasvualustojen asiakastestit ovat alkamassa jo Suomessa, Hollannissa ja Saksassa.
Turpeen käytön vähentyessä vaihtoehtoisia raaka-aineita tarvitaan valtavia määriä.
– Tässä ruokohelvellä on iso merkitys. Maailma muuttuu, ja on hyvä olla vaihtoehtoja tulevaisuudessa, sanoo Juha Valli.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kasvualustat Kekkilä-BVB Juha Valli ruokohelpi Neova energiaturve turvetuotanto energiantuotanto Turve
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ideologisen energiapolitiikan kylmät ajat – ”Viherhumppa vastamelukuulokkeilla ei päästänyt läpi järjen ääntä”

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää

Ryhmä kansanedustajia Garedewin aloitteen takana: Turpeen rooli Suomen energiahuoltovarmuuden osatekijänä on turvattava
Viikon suosituimmat

Vouti vie pian huumeparonin arvokellot ja loistoauton – Oikeusministerin viesti nuorille: ”Rikos ei kannata”
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.

Punaviherkokoomuslaisten valvoma Helsingin energiayhtiö rahtaa pähkinänkuoria kaukaa Afrikasta – äänestäjä saa taas sitä mitä tilasi
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.

Perussuomalaiset julkaisee uuden voikukka-logon, Purra fiilistelee: ”Tiedättehän tuon kauniin kukkasen, joka kasvaa kaikilla pihoilla ja jota on ihan mahdoton kitkeä”
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.

Purra: En halua espanjalaista sosialismia Lindtmanilta, Palestiinan tunnustamista Razmyarilta enkä Tuppuraista neuvottelemaan Saksaan
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.

Kolumni: EU:n ”huippudiili” – Maksa 7 000 miljoonaa euroa, saa 2 000 miljoonaa euroa
Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Tynkkynen: Vasta Brysselissä tajusin, millainen hirviö EU on – ”Vallan väärinkäyttöä, joka ohittaa demokratian
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.

Nuorten julma joukkopahoinpitely ja puukotus tallentuivat videolle, yksi tekijöistä alle 15-vuotias – Rasinkangas varoittaa väkivallan raaistumisesta
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.

Päivän pointti: Ilta-Sanomat kutsui vihreiden eduskuntavaaliehdokkaan arvioimaan perussuomalaisten uutta logoa

Työttömyyden kasvu johtuu edellisten hallitusten maahanmuuttopolitiikasta – Mäkelä: Sosialistien opit tuottavat vain kurjuutta ja leipäjonoja
Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.

Purra ja Rantanen Kiihdytysajoissa: ”Yksikään muu puolue ei tule tekemään maahanmuutolle mitään”
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.














