Kulunut talvi on osoittanut huoltovarmuuden ja kotimaisen lämmöntuotannon tärkeyden. Pahimpina pakkasjaksoina jo turpeen käytön lopettaneetkin kaukolämpölaitokset joutuivat turvautumaan turpeeseen, jotta lämpöä riitti taloihin. Turpeen lisäksi käytössä olivat myös polttoöljyllä toimivat varalaitokset.

Huoltovarmuuskeskus järjesti hiljattain harjoituksen, jossa polttoturvetta vietiin kaukolämpölaitoksiin varmuusvarastoista. Varastoja täydennettiin viime kesänä ja täydennetään lisää tulevana. Harjoitusta lukuun ottamatta varmuusvarastoihin ei ole kajottu.

Huoltovarmuuskeskus perusti turpeen varmuusvaraston kesällä 2022. Varastoja ylläpidetään pitkäaikaisilla ylläpitosopimuksilla sopimuskumppaneina toimivien turvetuottajien toimesta. Pääosin turpeen aumoihin tuottaa Neova.

Viime joulukuussa Huoltovarmuuskeskus järjesti kaksipäiväisen harjoituksen, jossa testattiin polttoturpeen varmuusvarastojen käyttöönottoa. Harjoituksessa testattiin, miten sujuvasti turve saataisiin valtion varmuusvarastoista toimitettua käyttäjille, mikäli varmuusvaraston käyttöönottoa olisi esitetty työ- ja elinkeinoministeriölle. Harjoituksessa oli mukana varaston ylläpitäjiä, logistiikkaa ja kaksi turvetta käyttävää kaukolämpöyhtiötä eri maakunnista.

– Käyttöönottoharjoitus sujui hyvin, suunnitellun mukaisesti. Mukana olleet kaukolämmöntuottajat simuloivat harjoituksessa vakavaa häiriötilannetta ja siten käyttivät kahden vuorokauden harjoituksen ajan huomattavasti normaalia suurempaa polttoturpeen osuutta lämmöntuotannossaan. Tämä puolestaan vaati ennakkoilmoitusten teon ympäristöviranomaiselle tilapäisistä ympäristölupien edellyttämien päästöarvojen ylityksistä, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.

Viilattavaa riittää vielä

Huoltovarmuuskeskuksessa ollaan tyytyväisiä harjoituksen antiin.

– Harjoitus toi esiin sekä ruusuja että risuja, mikä on osoitus onnistuneesta harjoituksesta. Turve liikkui suunnitellusti hyvin ja paloi iloisesti, mutta tiettyjä käyttöönottoketjun osia tulee viilata vielä sujuvammaksi, analysoi Nieminen.

Jatkossa kiinnitetään huomiota muun muassa polttoturpeen tasalaatuisuuteen, ympäristöviranomaisille tarvittaviin ilmoituksiin, vuoropuheluun turvetta käyttävien kaukolämpöyhtiöiden kanssa sekä logistiikan varajärjestelyihin.

Kuluvalla lämmityskaudella Huoltovarmuuskeskus ei aio toistaa harjoitusta muilla alueilla.

– Tällä hetkellä akuuteinta on seurata polttoturpeen ja sen kanssa symbioottisessa suhteessa olevien metsäpolttoaineiden riittävyyttä helmi- ja maaliskuussa, sanoo Petri Nieminen.

Jos on tahtoa, löytyy keinoja

Koneyrittäjät ry on huolissaan huoltovarmuuden säilymisestä turpeen osalta.

– Perusongelma on se, että jos kotimaista energiapolttoainetta ei kannata nostaa, niin sitä ei pystytä pitämään huoltovarmuuden kannalta riittävästi kriisin tullessa. Kriisitilanteessakin kodit pitää saada lämpöisiksi, toteaa Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Markku Suominen.

Hallitusohjelman mukaan energiaturpeen saatavuus turvataan huoltovarmuussyistä siirtymäkauden ajan ja energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut.

Suominen muistuttaa tuotannon tarvitsevan pitkäjänteisyyttä.

– Ensi kesän pohjatyöt on pitänyt tehdä viime kesänä, ja ensi kesänä tehtävä turve tulee käyttöön vasta ensi syksynä. Pitää päättää, halutaanko turve pitää huoltovarmuuspolttoaineena, jotta maakunnissa sitä voidaan nostaa, hän sanoo.

Koneyrittäjät pelkää huoltovarmuutta varmistavan turpeen häviävän nopeasti ilman korjaavia toimia.

– Hallitus keksii keinot, jos haluaa pitää huoltovarmuudesta kiinni. Ensin on tahto, sitten löytyvät keinot. Jos ei ole varaa tai halua ostaa ulkomailta energiaa, ja omia resursseja olisi kyllä, mutta niitä ei haluta käyttää, se on nurinkurinen juttu, tuumaa Markku Suominen.

Turpeen saatavuus varmistettava

Huoltovarmuuskeskuksen toukokuisen muistion mukaan polttoturpeen toimitus- ja huoltovarmuus voidaan turvata ainoastaan siten, että turve on normaalioloissa kilpailukykyinen energiantuotannon polttoaineena.

Lausunnolla olevassa valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista mainitaan, että on huolehdittava siirtymäkauden lämmöntuotannon huoltovarmuudesta, kuten polttoturpeen asemasta energiajärjestelmässä.

Päätöksessä tuodaan esiin myös se, että kasvu- ja kuiviketurpeet ovat strategisesti tärkeitä raaka-aineita elintarvikehuollon näkökulmasta polttoturpeen ohella ja että turpeen saatavuuden varmistaminen kasvualustoihin ja kuivikkeeksi on välttämätöntä kotimaisen puutarha- ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Leena Kurikka