Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

kaukolämmöntuotanto

Kulunut talvi on osoittanut huoltovarmuuden ja kotimaisen lämmöntuotannon tärkeyden. Pahimpina pakkasjaksoina jo turpeen käytön lopettaneetkin kaukolämpölaitokset joutuivat turvautumaan turpeeseen, jotta lämpöä riitti taloihin. Turpeen lisäksi käytössä olivat myös polttoöljyllä toimivat varalaitokset.

Huoltovarmuuskeskus järjesti hiljattain harjoituksen, jossa polttoturvetta vietiin kaukolämpölaitoksiin varmuusvarastoista. Varastoja täydennettiin viime kesänä ja täydennetään lisää tulevana. Harjoitusta lukuun ottamatta varmuusvarastoihin ei ole kajottu.
Huoltovarmuuskeskus perusti turpeen varmuusvaraston kesällä 2022. Varastoja ylläpidetään pitkäaikaisilla ylläpitosopimuksilla sopimuskumppaneina toimivien turvetuottajien toimesta. Pääosin turpeen aumoihin tuottaa Neova.
Viime joulukuussa Huoltovarmuuskeskus järjesti kaksipäiväisen harjoituksen, jossa testattiin polttoturpeen varmuusvarastojen käyttöönottoa. Harjoituksessa testattiin, miten sujuvasti turve saataisiin valtion varmuusvarastoista toimitettua käyttäjille, mikäli varmuusvaraston käyttöönottoa olisi esitetty työ- ja elinkeinoministeriölle. Harjoituksessa oli mukana varaston ylläpitäjiä, logistiikkaa ja kaksi turvetta käyttävää kaukolämpöyhtiötä eri maakunnista.
&#8211; Käyttöönottoharjoitus sujui hyvin, suunnitellun mukaisesti. Mukana olleet kaukolämmöntuottajat simuloivat harjoituksessa vakavaa häiriötilannetta ja siten käyttivät kahden vuorokauden harjoituksen ajan huomattavasti normaalia suurempaa polttoturpeen osuutta lämmöntuotannossaan. Tämä puolestaan vaati ennakkoilmoitusten teon ympäristöviranomaiselle tilapäisistä ympäristölupien edellyttämien päästöarvojen ylityksistä, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Viilattavaa riittää vielä
Huoltovarmuuskeskuksessa ollaan tyytyväisiä harjoituksen antiin.
&#8211; Harjoitus toi esiin sekä ruusuja että risuja, mikä on osoitus onnistuneesta harjoituksesta. Turve liikkui suunnitellusti hyvin ja paloi iloisesti, mutta tiettyjä käyttöönottoketjun osia tulee viilata vielä sujuvammaksi, analysoi Nieminen.
Jatkossa kiinnitetään huomiota muun muassa polttoturpeen tasalaatuisuuteen, ympäristöviranomaisille tarvittaviin ilmoituksiin, vuoropuheluun turvetta käyttävien kaukolämpöyhtiöiden kanssa sekä logistiikan varajärjestelyihin.
Kuluvalla lämmityskaudella Huoltovarmuuskeskus ei aio toistaa harjoitusta muilla alueilla.
&#8211; Tällä hetkellä akuuteinta on seurata polttoturpeen ja sen kanssa symbioottisessa suhteessa olevien metsäpolttoaineiden riittävyyttä helmi- ja maaliskuussa, sanoo Petri Nieminen.
Jos on tahtoa, löytyy keinoja
Koneyrittäjät ry on huolissaan huoltovarmuuden säilymisestä turpeen osalta.
&#8211; Perusongelma on se, että jos kotimaista energiapolttoainetta ei kannata nostaa, niin sitä ei pystytä pitämään huoltovarmuuden kannalta riittävästi kriisin tullessa. Kriisitilanteessakin kodit pitää saada lämpöisiksi, toteaa Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Markku Suominen.
Hallitusohjelman mukaan energiaturpeen saatavuus turvataan huoltovarmuussyistä siirtymäkauden ajan ja energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut.
Suominen muistuttaa tuotannon tarvitsevan pitkäjänteisyyttä.
&#8211; Ensi kesän pohjatyöt on pitänyt tehdä viime kesänä, ja ensi kesänä tehtävä turve tulee käyttöön vasta ensi syksynä. Pitää päättää, halutaanko turve pitää huoltovarmuuspolttoaineena, jotta maakunnissa sitä voidaan nostaa, hän sanoo.
Koneyrittäjät pelkää huoltovarmuutta varmistavan turpeen häviävän nopeasti ilman korjaavia toimia.
&#8211; Hallitus keksii keinot, jos haluaa pitää huoltovarmuudesta kiinni. Ensin on tahto, sitten löytyvät keinot. Jos ei ole varaa tai halua ostaa ulkomailta energiaa, ja omia resursseja olisi kyllä, mutta niitä ei haluta käyttää, se on nurinkurinen juttu, tuumaa Markku Suominen.
Turpeen saatavuus varmistettava
Huoltovarmuuskeskuksen toukokuisen muistion mukaan polttoturpeen toimitus- ja huoltovarmuus voidaan turvata ainoastaan siten, että turve on normaalioloissa kilpailukykyinen energiantuotannon polttoaineena.
Lausunnolla olevassa valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista mainitaan, että on huolehdittava siirtymäkauden lämmöntuotannon huoltovarmuudesta, kuten polttoturpeen asemasta energiajärjestelmässä.
Päätöksessä tuodaan esiin myös se, että kasvu- ja kuiviketurpeet ovat strategisesti tärkeitä raaka-aineita elintarvikehuollon näkökulmasta polttoturpeen ohella ja että turpeen saatavuuden varmistaminen kasvualustoihin ja kuivikkeeksi on välttämätöntä kotimaisen puutarha- ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi.
&nbsp;

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Kaukolämmön varassa elävät kuluttajat seuraavat kylmä rinki ahterin ympärillä alati kohoavia asumisen kustannuksia. Puhumattakaan sähkö- tai öljylämmön varassa sinnittelevistä talouksista. Pienet ja turvalliset asuinalueiden liepeille sijoitettavat ydinreaktorit voisivat olla ainakin väliaikainen ratkaisu kustannuksellisesti kestävän energian tuotannossa.

Pieni modulaarinen ydinreaktori (SMR) on nimensä mukaisesti huomattavasti pienempi kuin perinteinen ydinvoimala ja pienvoimalaitoksia voidaan rakentaa jopa sarjatuotantona. Ne voivat tuottaa sekä sähköä että lämpöä.
Pikkureaktorin <a href="https://www.lut.fi/fi/artikkelit/modulaarisia-pienia-kaukolamporeaktoreita-smr-kaytetaan-suomessa-2020-luvulla">koko</a> on muutama kymmenen megawattia lämpöä, kun esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktorin lämpöteho on 4 300 megawattia ja sähköteho 1 600 megawattia. Suomessa ydinreaktorit voisivat leikata lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, todetaan Lappeenrannan LUT-yliopiston selvityksessä.
Pienessä kaukolämpöydinvoimalassa on lisäksi paljon alhaisemmat lämpötilat ja paineet kuin sähköntuotantoon tarkoitetussa voimalassa. Ensimmäiset pienkaukolämpövoimalat voisivat teoriassa olla käytössä jo 2020-luvulla.
Lainsäädäntö valmisteilla
Ruotsissa on tutkittu myös <a href="https://www.dn.se/sverige/sa-fungerar-minireaktorerna-konstruerade-for-att-vara-sjalvslackande/">sähköntuotantoa</a> pienreaktoreilla. Ne olisivat teholtaan alle 300 megawattia tai jopa vähemmän. Pienreaktorit eroavat radikaalisti perinteisistä vanhan liiton ydinvoimaloista siinä, että niitä voisi rakentaa asutuksen keskelle tai ainakin tuntumaan.
Ajatus on se, että SMR-voimalat toimisivat enemmän tai vähemmän automaattisesti, ilman henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Mahdollisessa vikatilanteessa ne myös jäähdyttäisivät autonomisesti itse itsensä, kunnes vika on korjattu.
Ruotsin hallitus onkin antanut säteilyturvallisuusviranomaisille tehtäväksi <a href="https://www.dn.se/sverige/regeringen-oppnar-for-smaskalig-karnkraft/">selvittää</a>, millaisia lainmuutoksia tarvittaisiin, jotta pienten ydinreaktoreiden pystyttäminen olisi juridisesti mahdollista.

Pienet modulaariset ydinreaktorit saattaisivat olla ratkaisu käsistä karkaaviin energian hintoihin

Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Atte Harjanne (vihr.) ja Heikki Vestman (kok.) ovat jättäneet eduskunnalle toimenpidealoitteen pienten ydinreaktoreiden hyödyntämisen edistämisestä. He ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ydinenergialainsäädännön uudistamiseksi, jotta maassamme olisi mahdollista kehittää ja kaupallisesti hyödyntää sarjatuotettuja, modulaarisesti valmistettuja pieniä ydinreaktoreita.
Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Riikka Purran mukaan aloite on erittäin kannatettava. Hän muistuttaa, että pienydinvoima on esiintynyt perussuomalaisten ohjelmissa jo pitkään.
&#8211; Olen positiivisesti yllättynyt erityisesti vihreän ehdokkaan aloitteellisuudesta ydinvoiman suhteen, sillä aivan viime aikoinakin puolueesta on kuulunut ydinvoimakielteisiä viestejä, ja historiallinen painolasti on suuri. Hienoa, mikäli vihreät ovat nyt ymmärtäneet, että ydinvoima on käytännössä ainoa mahdollisuus saavuttaa kunnianhimoisia päästötavoitteita, Purra huomauttaa.
Turvallisin energiantuotantomuoto
Kirkkonummen valtuustossa jätettiin jo joulukuussa 2017 aloite, jonka mukaan kunnan tulisi selvittää pienreaktorin rakentamisen mahdollisuuksia kaukolämmöntuotannossa. Aloitteen alkuunpanijana oli perussuomalaisten valtuustoryhmä, jossa erityisesti valtuutettu Piia Aallonharja on ollut pienydinvoiman suhteen aktiivinen.
&#8211; Kirkkonummi on sitoutunut erittäin kunnianhimoiseen ja vaativaan päästövähennystavoitteeseen, kuten useimmat Suomen kunnat. On vaikea nähdä, miten tähän voitaisiin päästä ilman avointa suhtautumista ydinvoiman tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ydinvoima on myös kaikkein turvallisin energiantuotantomuoto, Purra toteaa.
Myös muutamissa muissa kunnissa perussuomalaiset ovat vieneet asiaa eteenpäin. Muutoksia kaivataan kuitenkin valtiotasolta ja lainsäädännöstä.
Ydinvoima on ympäristöystävällistä
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisen ohjelman mukaan Suomen sähköntuotannon selkärankana tulee olla ydinvoima.
Se on ilmastoneutraali ja muutenkin päästötön tuotantotapa. Se on kallis rakentaa, mutta halpa käyttää ja tuottaa sähköä tasaisesti vuoden ympäri. Ydinvoiman avulla on mahdollista varmistaa, että teollisuudelle riittää sähköä tulevaisuudessakin kilpailukykyiseen hintaan, ohjelmassa todetaan.
&#8211; Tulevaisuudessa pienydinvoimalaitosten yhdisteleminen osaksi muuta perinteisempää lämmöntuotantoa voisi alentaa päästöjä huomattavasti ja niiden käyttöönottamiseksi on kehitettävä sääntelyä, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Paitsi että ydinvoima on tärkeä isossa mittakaavassa, tarjoavat pienydinvoimalat tulevaisuudessa mahdollisuuksia pienimuotoisempaan energiantuotantoon, esimerkiksi kunta- ja kaupunkitasolla. Kannatan lämpimästi alaan panostamista ja kehitystyötä, jotta Suomi voisi olla edelläkävijä muutenkin kuin vain kunnianhimonsa julistamisessa, Purra toteaa.

Perussuomalaiset ovat pitkään tukeneet pienydinvoiman kehittämistä – Purra: Hienoa, jos vihreätkin ovat viimein ymmärtäneet ydinvoiman merkityksen