Lulu Ranne toteaa: ”Vain Uruguaylla on Suomea kireämpi ilmastopolitiikka”, johon tutkimusjohtaja Juho Rahkonen vastaa: ”Suomi on Euroopan Kuuba”

Viisi euroa per kilowattitunti. Miltäpä kuulostaa? Näissä lukemissa voi pörssisähkö käydä tänä talvena, jos pahimmat merkit pitävät paikkaansa. Eikä energiakriisi pääty vielä ensi talveen, ehkei seuraavaankaan. Kipurajalla ollaan ilman hintapiikkejäkin. Miten ihmeessä me selviämme?

Katso kansanedustaja Lulu Ranteen (ps.) ja Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Juho Rahkonen keskustelu kallistuvasta energiasta (juttu jatkuu videoikkunan alla):

”Meillä on asiaa”- ohjelmassa puhuttiin energiapolitiikan ”hulluudesta” ja paljon muustakin: Natosta, Ukrainasta, uussuomettumisesta, sananvapaudesta kaventumisesta, itsensäruoskimisesta. Lopuksi kehiteltiin toiveikkaita näkökulmia ihan tavallisesta arjesta ja iloisesta 20-luvusta. Vieraina kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne ja Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja, toimittaja Juho Rahkonen. Toimittajana Maria Asunta.

Valtaapitävät hallitsevat meitä pelolla

Sähkön hinta jakaa kansaa, mutta sähkökatkokset yhdistävät.

Heureka!

Mikseipä lisättäisi sähkökatkoksia, jotta kansakunta saisi jaetun kärsimyksen, vähän koronan tapaan?

– Sähkökatkot ovat uusi korona, Rahkonen toteaa ja viittaa pelotteluun sähkökatkoilla.

– Yritetäänkö tällä luoda yhteisyyttä ja peittää jakolinjoja? Voidaan puhua jopa pelolla johtamisesta.

On totta, että uhkakuvia voimistamalla voidaan luoda kuvitteellisia yhteisöjä, koska uhka yhdistää ihmisiä. Poliitikot voivat sitten pelastaa uhkan alle joutuneita.

Näin joukkoja hallitaan.

Rahkosen mukaan koronan varjolla tapahtui valtion vallankaappaus.

– Julkinen sektori otti vallan markkinavoimista ja yksityissektorista niskalenkin. Nämä muutokset tuppaavat jäämään pysyviksi, vaikka koronasta päästäänkin.

Nelinumeroiset sähkölaskut voivat realisoitua konkursseina

Sähkön kuluttajat ovat kahden kerroksen väkeä. Onnekkaat maksavat pientä hintaa vanhojen määräaikaisten sopimustensa takia, mutta joillekin lasku on moninkertainen sopimuskauden päätyttyä.

Täyssähkötalossa ei auta, vaikka leikkaisi sähkönkulutuksen puoleen, jos sähkön hinta kymmenkertaistuu. Lasku on edelleen viisinkertainen, ja sitä kautta kuukauden sähkölaskussa voi kummitella nelinumeroinen summa. Päälle vielä siirtomaksu ja verot.

Rahkonen muistuttaa siitä, että jo vuoden 2021 joulukuussa sähkön keskihinta oli 24 senttiä kilowattitunnilta.

– Nyt voidaan vielä päästä samoihin, kun on suhteellisen leuto joulukuu, hän toivoo.

– Mitään kauheaa ei ole vielä tapahtunut, mutta uhkana on, että kotitalouksia voi ajautua konkursseihin.

Kahden kerroksen sähkötalouksia

Hallituksen tukipolitiikan on sanottu lisäävän eriarvoisuutta, koska alv-alennuksen saavat kaikki, toimeentulotukea vähävaraiset. Verohelpotus tulee liian myöhään ja liian pienenä niille, jotka ovat todella pulassa.

Samaan aikaan sähköyhtiöt tahkoavat kovia voittoja. Rahkonen muistuttaa, että hinnoittelu on psykologiaa, jossa kuluttajaa ikään kuin siedätetään koviin hintoihin, jotta pienikin alennus koetaan huojentumisen tunteena.

– Hinta nousee helposti ja etupainotteisesti, mutta lasku ei sitten tapahdukaan samalla logiikalla.

Voiko tällaisesta epäsuhdasta syntyä kitkaa kansalaisten välille? Kansanedustaja Lulu Ranne uskoo, että näin käy varmasti.

– Kun hyvät sopimukset päättyvät vuoden 2023 loppuun mennessä, niin tilanne riistäytyy hallinnasta.

Ranteen mukaan hallituksen nykyiset toimet eivät riitä. Parasta olisi korjata tilanne siten, että kansalaiset pystyisivät maksamaan käyttämänsä sähkön ilman tukikikkailuita.

Tuulivoima on sattumavoimaa ja epävakaus johtaa sähköpulaan

Tuulivoiman lisääminen ei ole laskenut sähkön hintaa, kuten lobbarit aikoinaan lupasivat, vaan kävikin päinvastoin. Tuulivoima voi johtaa hinnan nousuun ja ajoittaisiin hintapiikkeihin riippumatta tuotantokustannuksista, – ja jopa sähköpulaan.

Tuuli ei siis ole halventanut sähköä, vaan on tehnyt siitä todella kallista. Nyt jo voimaloiden lavat jäätyvät pikkupakkasissa.

– Yhtäaikaisesti kaikki menee vihkoon: myllyt ei pyöri ja Olkiluoto ei jauha, sanoo Rahkonen.

Ongelma on se, että vakaata perustuotantoa on ajettu alas ja tuulivoimaa ylös.

– Meillä tulee olemaan pulaa sähköstä vakaan tuotannon puutteen takia, Ranne summaa.

Hän huomauttaa, että kaikki tuotanto kuten hiilivoimalat, yhdistelmävoimalat, turve ja energiapuun käyttö on saatava pian käyttöön.

– Hinnoittelumekanismiin on puututtava ja sille on voitava tehdä jotakin vaikkapa Baltian maiden kanssa.

Hallitus ostaa moraalisäteilyä kansalaisten kukkaroilla

Suomen ja EU:n ilmastotoimet ovat suhteettomia. Muutoksia runnotaan läpi aivan liian kireässä aikataulussa. Tämä on sekä kansanedustaja Lulu Ranteen että tutkimusjohtaja Juho Rahkosen näkemys punaviherhallituksen tahtotilasta ja poliittisista toimista.

– Tässä on moraaliposeerauksen makua. Ostetaan kiiltokuvamainetta kansalaisten kukkaroilla, Rahkonen lataa.

Suomi on ilmastopaneelin johdolla määritellyt uskomattoman kireän hiilibudjetin. Eduskunta ei tosin koskaan päässyt käsittelemään saati päättämään siitä.

– Parlamentti ohitettiin, Ranne toteaa.

Tolkuton hiilibudjetti pakottaa Suomen järjettömän kireään hiilineutraalisuustavoitteeseen jo vuoteen 2035 mennessä.

– Vain Uruguaylla on kireämpi ilmastopolitiikka, Ranne sanoo.

Rahkonen nostaa esiin toisen maan Etelä-Amerikan mantereelta.

– Suomi on Euroopan Kuuba, hän naurahtaa.

Utopistisena unelmana 700 000 sähköautoa

Hiilibudjetti maksaa Suomelle ja suomalaisille helposti kymmeniä, ehkä jopa satoja miljardeja.

Suomen hallituksen dogmaattisilla tavoitteilla ei kuitenkaan ole juuri mitään merkitystä ilmastolle kokonaisuudessaan. Kysymys kuuluukin, mikä on tällaisen homman mieli?

Ja mistä ylipäänsä on tempaistu hiilineutraaliuden juhlavuosi 2035?

– Vastauksia tähän ei tule, Ranne sanoo.

Hän muistuttaa, että kaikki haluavat suojella luontoa, mutta nykyinen aikataulu ei ole oikeudenmukainen tai edes realistinen.

– Mittakaavat ja miljardit puuttuvat. Esimerkiksi 2030 vuoteen mennessä pitäisi saada 700 000 kallista sähköautoa, Ranne ihmettelee ja huomauttaa moisen utopian maksavan pari miljardia vuosittain-

EU:n virkakyöstit peruskorjaisivat ihan kaiken

EU mielii ennallistaa metsiämme. Eikä tässä vielä kaikki.

EU haluaa peruskorjata ja säännellä rakennuskantaa vimmaisesti. EU:n aikomuksena on 35 miljoonan rakennuksen peruskorjaus vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa lähes 95 000 rakennuksen peruskorjaamista joka viikko.

Mittakaava on tässäkin aivan käsittämätön: raksamiehiä ei puuhiin riitä, eikä hommaan ole rahaakaan. Hassua on sekin, ettei moista tavoitetta pystytä sovittamaan yhteen hiilibudjetin kanssa.

– Ympäristöministeriön raporteista käy ilmi, että isoissa peruskorjauksissa hiilidioksidipäästöt räjähtävät aina käsiin, Ranne muistuttaa.

Tavallinen ihminen unohdetaan

Tutkimusjohtaja Juho Rahkosen mielestä asioista päätetään aivan liikaa tunteen vallassa. Päätöksiä tehdään nopeasti miettimättä järjellä, mitä niistä seuraa.

– Muutoksen tahti on liian kova. Yritetään nopeasti runnoa läpi vallankumouksellisia muutoksia, eikä suomalaisilla ihmisillä ole mahdollisuutta sopeutua.

Rahkosen mukaan Suomesta on hävinnyt tulevaisuuden visiointi, ja politiikkakin on vain selviämistä päivästä toiseen.

– Tuntuu ettei kukaan ole kiinnostunut ihmisten arkiasioista. Tavallinen ihminen unohdetaan, Rahkonen sanoo ja toivoo perussuomalaisten muistavan heidät.

– Jonkun pitää sanoa, että on ihan ookoo elää normaalia, tavallista suomalaista peruselämää.

Samoilla linjoilla on Lulu Ranne.

– Maailma ei lopu, vaikka me elämme arkeamme hyvällä omallatunnolla.