

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava
Kansanedustaja Minna Reijonen on tehnyt kirjallisen kysymyksen kotimaisen turpeen korvaamisesta energiahuoltovarmuudessa ja kasvuturve- ja kuivikekäytössä ulkomailta tuotavalla turpeella sekä sen ekologisista, taloudellisista ja terveydellisistä vaikutuksista.
– Olemme myös menettämässä kotimaisen ylivoimaisesti parhaan kasvu- ja kuivikealustan, jota käytetään kasvihuoneissa ja eläintenkasvatuksessa. Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
– Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaista, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
Turpeen ansiosta suomalaisessa broilerissa ei ole antibiootteja
Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytännössä käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa.
Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihantuotannossa ja sitä kautta myös ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
Hapan turve on antiseptista ja sitoo ammoniakkia sekä kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
Ministeri Leppä vetosi hiilineutraaliustavoitteeseen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastauksessa toistui moneen kertaan todettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ja turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähentämiseksi. Joidenkin arvioiden mukaan turpeen energiakäyttö saattaa vähentyä nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla 80 % jo vuoteen 2025 mennessä.
Lepän mukaan kasvu- ja kuiviketurpeen kohdalla tilanne on erilainen kuin energiaturpeella, sillä niiden osalta kysynnän ei arvioida laskevan eikä rajoituksia käytölle ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kotimaisella turpeella ongelmana ovat kuitenkin kohoavat kustannukset ja paineet nostaa myyntihintaa. Energiaturpeen kysyntä laskee, eikä energiaturve ole uudessa tilanteessa enää jakamassa kasvu- ja kuiviketurpeen tuotannon kustannuksia.
Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan ruuantuotannon ja taimituotannon turvaajana kasvu- ja kuiviketurpeella on erityinen strateginen merkitys Suomessa maa-, metsä- ja puutarhataloudessa kotieläintuotannossa tarvittavana kuivikkeena sekä kasvihuoneiden ja taimitarhojen kasvualustana, ja niiden saatavuus sekä käyttö tulisi turvata vähintään niin pitkään, että ominaisuuksiltaan vastaavia vaihtoehtoisia materiaaleja on käytettävissä riittävästi.
Tuontiturve ei ole halpa ratkaisu
Lepän mukaan uuteen kuivikkeeseen vaihto ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista ja voi vaatia tuottajilta sopeuttavia toimia ja lisäkustannuksia. Turvetta voidaan tuoda myös ulkomailta, ja mahdollisuus tuonnin lisääntymiselle kasvaa, jos kotimaisen turpeen hinta nousee.
Todennäköisimpiä tuojamaita olisivat Baltian maat ja Venäjä. Tuontiturpeen suhteen ei ole toistaiseksi tehty erillisiä laskelmia ekologisista vaikutuksista, mutta niiden voidaan olettaa olevan samaa luokkaa kotimaisen turpeennoston kanssa.
– Tästä asiasta olen kyllä eri mieltä jo pelkästään siksi, että tuonti vaatii aina pitkiä kuljetusmatkoja. Kuljetusmatkat nostavat kustannuksia ja lisäävät ekologisia vaikutuksia, toteaa Reijonen.
Hallitus tietoinen turpeen alasajon uhkakuvista
Turpeen asema sekä kasvualusta- että kuivikemateriaalina on siis nykyisin Suomessa hyvin vahva, ja sen korvaaminen muilla materiaaleilla on vaikeaa. Uuden kasvualusta- tai kuivikeratkaisun kehittäminen ja testaaminen ei kuitenkaan ole nopeaa, ja koko prosessi kokeiluineen, turvallisuus- ja käyttökelpoisuusarvioineen sekä mahdollisine hyväksyntäprosesseineen saattaa kestää jopa viisitoista vuotta.
Hallitus ja ministeriöt ovat siis tietoisia kasvu- ja kuiviketurpeen käytön ja tuotannon uhkista, ja ovat käynnistäneet erilaisia toimia tilanteen kartoittamiseksi ja kotimaisen kasvualusta- ja kuiviketuotannon jatkumiseksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Baltian maat taimitarhat taimituotanto nollakuitu kuituhamppu ruokohelppi broilerintuotanto kotieläintuotanto eläintenkasvatus kasvihuoneet tuontiturve hiilineutraalisuustavoite kampylobakteeri päästöoikeudet turpeen energiakäyttö energiaturve siipikarjantuotanto turpeen alasajo kuiviketurve kasvuturve salmonella antibioottiresistanssi kuljetuskustannukset lihantuotanto kirjallinen kysymys ruuantuotanto Jari Leppä Minna Reijonen WHO Sanna Marin Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää: Turpeen alasajo on aivan järkyttävä vääryys ja typeryys

Tynkkyseltä kirjallinen kysymys turvealan kriisistä: ”Missä viipyvät hallituksen lupaamat turvealan tukieurot?”

PS-mepit: Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu – EU suunnittelee turpeen täyskieltoa, toiminta uhkaa jo Suomen ruoantuotantoa

Perjantain Tuumaustunnilla: PS-mepit Huhtasaari ja Hakkarainen – aiheena EU:n ilmastolait, turve, metsäteollisuus ja maatalous (suora lähetys)

Vihreä ideologia sekoitti pakan: Kuiviketurvetta ei riitä maatiloille koko talveksi

Suomessa viljellään ruokohelpeä kasvualustoihin – viljelyn toivotaan työllistävän turvetuottajia
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.