Geert Wildersin henkeä uhanneelle imaamille 14 vuoden vankeustuomio terroristisesta rikoksesta

Hallitusohjelman kanta yhteisvelkainstrumentteihin on selkeä ei – Purra: Tarvitsemme lisää markkinataloutta, emme julkista pumpattua rahaa

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Perussuomalaiset: Meidän on varauduttava siihen, että Venäjän hybridihyökkäykset jatkuvat – ”Uhka on jatkuva ja siihen tulee reagoida päättäväisesti”

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

turpeen energiakäyttö

Kun hallitus aloitti turvetuotannon alasajon, turvetuottajille luvattiin romutuspalkkioiden lisäksi tukea elinkeinostaan luopumiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Rahaa piti tulla Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Nyt näyttää käyvän toisin. Tuottajille tukirahaa ei tipu, vaan se meneekin kehittämisorganisaatioille, kunnille ja oppilaitoksille, pääosin julkiselle sektorille. Tuottajat jäävät tyhjän päälle.

&#8211; Ei tullut latin latia. Uskottiin ja toivottiin, mutta totuus oli toinen. Ne, joilta viedään, eivät saa mitään. Sanotaan, että kaveria ei jätetä. Tässä jätettiin, manaa Alavuden kaupunginhallituksen perussuomalainen puheenjohtaja ja Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.
Tukea aluetalouden vahvistamiseen
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund) toimet painottuvat Suomessa niille alueille, jotka kärsivät eniten turpeen energiakäytöstä luopumisesta. Samalla tuetaan vihreää siirtymää. Osa tuista menee yrityksille, mutta suurin osa siirtyy vahvistamaan aluetaloutta kuntien, oppilaitosten ja muiden julkisen puolen toimijoiden kautta.
Ensimmäinen JTF-haku avataan maalis-huhtikuun vaihteessa.
&#8211; JTF ei tue mitään. Aluepolitikoinniksi meni. Rahaa saavat sellaiset alueet, joissa turvetuotantoa ei juuri ole, sanoo Vainionpää.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa, joka on valtakunnallisesti tärkeimpiä energiaturpeen tuotantoalueita, saa tukea vähemmän kuin maakunta, jossa turvetuotanto on hyvin vähäistä.
Tuottajille ei tule mitään
Jokainen maakunta on tehnyt alueellisen siirtymäsuunnitelman, jonka mukaan rahastosta myönnetään tukea.
Marko Vainionpää oli mukana työryhmässä, joka teki Etelä-Pohjanmaan maakunnan siirtymäsuunnitelmaa.
&#8211; Koneyrittäjiä oli siinä mukana, mutta todettiin, ettei ole mitään hyötyä. Luultiin, että rahaa voi käyttää turvetuottajille, kun elinkeino menee alta. Maatalousministeri Antti Kurvinenkin sanoi, että turvetuottajat saavat rahaa. Ei tule turvetuottajille mitään.
Romutuspalkkiorahat loppuivat
Osa alan osaajista on jo lopettanut tuotannon. Yksi heistä on Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
&#8211; Viime vuosi oli ensimmäinen kesä 30 vuoteen, että ei tuotettu. Eikä tulla tuottamaan.
Hänen mukaansa JTF-rahasto ymmärrettiin väärin.
&#8211; JTF ei voi antaa yksittäiselle henkilölle kompensaatiota. Rahasto itse määrittää kriteerit. Ely-keskukset hakevat vaihtoehtoja, mihin rahaa voi käyttää. Ei tämä ole turvetuottajalle oikeudenmukainen siirtymä.
Ainoa konkreettinen tuki turvetuottajille oli romutuspalkkio.
&#8211; Siinäkin raha loppui kesken parin viikon jälkeen. Osa kalustoaan romuttaneista tuottajista ei saanut korvauksia, kun rahat loppuivat kesken, sanoo Haavikko.
Ilman turvetta ei selvitä
Haavikko ja Vainionpää kaipaavat alalle varmuutta tulevaisuudesta. Turvetta tarvitaan.
&#8211; Afryn raportti tuli viime viikolla. Siinä tutkittiin kotimaisen polttoaineen riittävyyttä vuoteen 2028 saakka. Puuta ei tule Venäjältä, ja Baltian puulle on muitakin ottajia. Esimerkiksi tanskalaiset ovat jo kysyneet haketta. Raportin johtopäätös oli, että ilman turvetta Suomessa ei selvitä. Polttamalla tullaan edelleen tekemään lämpöä, kertoo Vainionpää.
&#8211; Elämme markkinataloudessa. Jos on kysyntää, on tarjontaa. Jos on pitkäaikaisia sopimuksia, turvetta tuotetaan. Jos ei ole varmuutta, niin ei kannata ottaa riskiä. Pala- ja kuiviketurpeista on kova kysyntä. Kysyntään ei pystytä vastaamaan, toteaa Haavikko.
Palaturvetta tarvitsevat muun muassa kuntien lämpövoimalaitokset.
&#8211; Niiden kattilat ovat sellaiset, etteivät ne voi kokonaan siirtyä irti turpeesta ilman isoja investointeja. Investointikustannukset kuluttajat joutuisivat maksamaan kohonneina kuluina.
Ympäristöministeriö lopetettava
Haavikkoa ihmetyttää nykypolitiikan ristiriitaisuus.
&#8211; Turvetta ei saisi nostaa, mutta metsiä pitäisi istuttaa. Se vaatii turvetta. Hiilenkierto perustuu uusien taimien istutuksiin, ja taimet kasvatetaan turpeessa.
Tarve turpeen tuotannolle varsinkin kasvu- ja kuiviketurpeen osalta on suuri.
&#8211; Nyt ei ole sellaista toimintaympäristöä, että se tuotanto olisi mahdollista. Kasvu- ja kuiviketurve saadaan tuotantoalueen pinnasta. Luvitus on minimissä. Pinta-alat pienenevät, raaka-aineen saatavuus vähenee, Haavikko listaa.
Vainionpää aikoo jatkaa turvetuotantoa ja sanoo, että ne tuottajat, jotka jatkavat, kaipaavat arvostuksen palauttamista.
&#8211; Toivon, että perussuomalaiset on tulevassa hallituksessa. Lisäksi toivon, että ympäristöministeriö lopetetaan. Siellä ei tehdä Suomen kannalta hyviä päätöksiä. Ei jokin valtiollinen instanssi voi olla niin puolueellinen kuin ympäristöministeriö nyt on.
&nbsp;

Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille

Eduskunnassa käsiteltiin eilen kansalaisaloitetta laiksi turpeen energiakäytön kieltämisestä. Esityksen mukaan turpeen polttamisesta energiaksi luovuttaisiin 31. toukokuuta 2025 mennessä. Esitystä jyrkästi vastustava perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas uskoo, että ellei hallitus nyt jarruta sairaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, on Suomi tuhon tiellä.

&#8211; Täytyy heti kättelyssä sanoa, että tämä on yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän, Mauri Peltokangas totesi salipuheenvuoronsa aluksi.
Peltokankaan mielestä oli kuitenkin ihan positiivista, että talousvaliokunta on katsonut mietinnössään, ettei esitystä voida pitää mitenkään perusteltuna. Hän piti turvetuotannon alasajoa aivan erityisesti huomioitavana esimerkkinä siitä, mihin Sanna Marinin hallituksen ilmastotavoitteet johtavat jo hyvin lyhyelläkin aikavälillä.
&#8211; Tavoitteissa kyse on kylmästi siitä, että kiilusilmäisen ilmastoideologian alle pakotetaan koko kansa polvilleen yhden hallitusapupuolueen ilmastohysterian alttarille niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Tavoitteena on ollut sitouttaa myös tulevat hallitukset tiukasti nykyhallituksen vastuuttoman kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, Peltokangas jyrähti.
Turve on energiahuoltovarmuuden olennainen osa
Peltokangas kertoi hallituksen harjoittaman ideologisen humpan olleen jo kuolinisku monelle alkutuottajalle ja useille muillekin aloille. Seuraukset hallituksen ilmastopolitiikasta näkyvät jo lisääntyneinä konkursseina, työttömyytenä ja velkataakkana.
&#8211; Jokainen edustaja tässä salissa tiedostaa, että me tarvitsemme jatkossakin kotimaista turvetta. Se on energiahuoltovarmuutemme olennainen osa. Maataloudellemme turpeen merkitys on moniin käyttötarkoituksiin elintärkeä. Turpeen nostamisella on ollut myös erinomainen työllistävä vaikutus suomalaisella maaseudulla.
&#8211; On syytä muistaa, että energiaturpeen täyskielto vaikuttaisi moneen muuhunkin alaan. Kasvu- ja kuiviketurve ovat tärkeitä kotimaisia tuotteita, joita on haastavaa korvata. Ilman energiaturpeen nostamista niidenkin hinnat tulevat yhä nousemaan voimakkaasti.
Keskusta on pettänyt maaseudun
Peltokangas kuuluu itse siihen koulukuntaan, jonka mielestä turpeen energiakäyttöä pitäisi jatkaa pitkälle tulevaisuuteen ja sen tuotanto tulisi tuplata 0,7:stä aina 1,4 prosenttiin saakka. Hän pitää myös turpeen jalostusmahdollisuuksia loistavina. Turve voisi olla Suomelle kuin öljy Norjalle.
Nyt kun valiokunnasta on tuotu turpeen kieltoa koskeva aloite eduskuntaan, on Peltokangas odottanut talousvaliokunnassa saliin saapuvaksi kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on turpeen luokitteleminen uusiutuvaksi luonnonvaraksi.
&#8211; Tästä myös minä olen tehnyt jo pari vuotta sitten aloitteen yhdessä edustajien Huru ja Laakso kanssa. Olinkin hyvin pettynyt, kun asia valiokunnassa pöydättiin — ja pöydättiin vielä toistamiseen. Hallituspuolueiden edustajat keskustapuolueen tuella äänestivät pöytäämisen puolesta, poisluettuna edustaja Hoskonen.
&#8211; Hallitus viivyttelee tahallaan asian käsittelyä. Keskusta pelkää aloitteen hylkäämistä eikä uskalla pistää punavihreille hanttiin edes näin tärkeässä asiassa. On siinä meillä maaseudun puolue. Keskusta, te olette pettäneet maaseudun. Te olette pettäneet kotimaisen huoltovarmuuden kivijalan rakentajat, Peltokangas sivalsi.
Suomi tarvitsee turvetuotantoa
Peltokangas toivoo, että jos asia valiokunnan viivyttelyn vuoksi lykkääntyy vaalikauden yli, niin seuraavalta hallitukselta löytyisi kanttia hoitaa asia kuntoon.
&#8211; Suomi tarvitsee turvetuotantoa. Suomi tarvitsee kaikki elinkeinoalansa täydellä tehollaan. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa ajaa useita aloja ahdinkoon ideologisen hömpötyksen vuoksi.
&#8211; Hallitus, miettikää, mitä te olette tekemässä. Teidän imelät puheenne oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä ovat paljastuneet pelkäksi silmänlumeeksi ja tuhoisaksi poliittiseksi jargoniksi. Samalla kun hallitus kiihdyttää vauhtia pienelle maalle mielipuolisen kunnianhimoisen ilmastopoliittisen tavoitteensa kanssa tuoden tähän saliin käsittelyssä olevan kaltaisia tuhoisia esityksiä, se kiihdyttää teollisuutemme, huoltovarmuutemme ja omavaraisuutemme alasajoa tavalla, jota ei voi parhaalla tahdollakaan enää kutsua ilmastonmuutoksen torjunnaksi.
Biologinen fakta on myönnettävä
Peltokangas huomautti, että Suomella olisi mahdollisuus tehdä kaikki tarvittavat toimet maan huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Hän vaati eduskuntaa myöntämään biologisen faktan ja julistamaan turpeen uusiutuvaksi. Turpeen tuotantoedellytykset on turvattava ja ideologian jyrän alle jääneet tuhotut yritykset saatettava takaisin tuotannon pariin oikeudenmukaisilla tuilla ja korvauksilla.
&#8211; Te tuhositte elinkeinon, hallitus, pelastakaa se nyt. Teillä on siihen avaimet kädessänne, jos tahtotilaa on. Käännän nyt katseeni keskustan puoleen: onko teillä sitä tahtoa vai ei? Yksittäisten edustajien ulostulot eivät nyt auta. Tilanne on se, että ellei hallitus nyt jarruta sairaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, niin tämä maa on tuhon tiellä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomen eduskunnan ainoa tehtävä on mielestäni pitää huoli siitä, että meillä on huomenna, ensi viikolla, seuraavassa kuussa, seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä energiahuoltovarmuus, ruokahuoltovarmuus, puolustus ja kaikki se, mitä itsenäinen valtio tarvitsee, että sen kansalaiset voivat elää ja nauttia turvallisesta Suomesta. En kannata mitään esitystä, mikä haittaa turvetuotannon jatkamista, Peltokangas sanoi.
&nbsp;

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: “Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen sähkön hinnannousuun varautumisesta. Hän kysyy hallitukselta, miten se aikoo tukea suomalaisia sähkön hinnan nostaessa jyrkästi asumisen ja elämisen kustannuksia. Hintataso on jo nyt todella korkea, ja tulevan talven sähkömarkkinatilanne vaikuttaa äärimmäisen haastavalta.

&#8211; Sähkön hinta aiheuttaa laajalti huolta suomalaisten keskuudessa. Tulevat sähkölaskut hirvittävät, sillä jostain niihinkin on rahat raavittava kasaan. Kaikilla ei ole yksinkertaisesti varaa kallistuviin sähkölaskuihin. Meneekö kämppä pimeäksi ja kylmäksi, kun virrat laitetaan poikki maksamattomien laskujen takia? Kike Elomaa kysyy.
Keskituloisetkin joutuvat tiukoille
Pörssisähkön hinta uhkaa nousta tulevana talvena ennätystasolle, ja monet sähkösopimusten myyjät ovat keskeyttäneet määräaikaisten sopimusten tekemisen kasvaneen riskitason seurauksena.
&#8211; Vakiohintaisen määräaikaisen sähkösopimuksen saaminen voi olla vaikeaa, ja niissäkin ovat hinnat sitä luokkaa, että pahaa tekee. Hyviä vaihtoehtoja ei ole olemassa. Pienituloisilta loppuvat rahat ja keskituloisetkin ovat tiukoilla, jos asuminen kuluttaa paljon sähköä, Elomaa pohtii.
Aikaa ei ole hukattavaksi
Hallituspuolueista on väläytelty esimerkiksi sähkön hintakattoa tai verotuksen keventämistä, mutta nyt tarvitaan konkreettinen suunnitelma tiskiin eikä vain yksittäisiä heittoja.
&#8211; Sähkön hinnannousun yhteiskunnallisiin vaikutuksiin voidaan puuttua muun muassa verotusta keventämällä, energiapolitiikan avulla sekä sosiaalipolitiikan keinoin. Esimerkiksi sähköveron alentaminen olisi yksi keino alentaa sähkön hintaa. Lisäksi energian hintaan vaikuttavia ympäristötavoitteita tulisi viivästyttää reilusti.
&#8211; Myös turpeen käyttö tulisi elvyttää palauttamalla turve uusiutuvien energiamuotojen joukkoon. Toimiin on alettava välittömästi, eikä aikaa ole hukattavaksi, Elomaa vaatii.
Parin kuukauden kuluttua on jo liian myöhäistä
Elomaan mielestä hallituksen on laadittava pikaisesti toimintasuunnitelma sähkön hinnannoususta kärsivien suomalaisten tukemiseksi.
&#8211; Sähkön hinnannousun lisäksi suomalaisten taloutta koettelee kovaa tahtia nouseva yleinen hintataso. Kasvavat kustannukset vaarantavat myös yritystoimintaa. Hallituksen on nähtävä monien suomalaisten todellinen hätä ja saatava tilanne hallintaan. Parin kuukauden kuluttua on jo liian myöhäistä, Elomaa päättää.
&nbsp;

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaaksi, jolloin huoltovarmuuden ja kriiseihin varautumisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sanomalehti Kalevassa julkaistussa tuoreessa kolumnissaan.
&#8211; Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Se sisältää mm. elintarvike- ja energiahuollon sekä finanssialan, logistiikan, teollisuuden, tietoyhteiskunnan ja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisen poikkeustilanteessa, avaa kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Elintärkeät toiminnot on turvattava, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat elää arkeaan.
Huoltovarmuutta tarkasteltava kokonaisuutena
Immosen mukaan uhkat eivät ole enää puhtaasti sisäisiä tai ulkoisia vaan moniulotteisia ja muuttuvia. Huoltovarmuutta on tarkasteltava laaja-alaisena kokonaisuutena.
&#8211; Uhkiin varautuminen edellyttää materiaalista varautumista ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua poikkeus- ja häiriötilanteisiin.
&#8211; Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on varmistaa puskuri sopimalla esimerkiksi viljan tai öljyn varastoinnista alan organisaatioiden kanssa. Puskurien avulla ostetaan aikaa, jotta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat voivat aktivoida omat valmiussuunnitelmansa, Immonen toteaa.
Suomen omavaraisuuden lasku huolestuttaa
Hän näkee huolestuttavana kehityksen, jossa Suomen omavaraisuus on laskenut vuosikymmenien aikana lähes kaikilla tuotannonaloilla.
&#8211; Epävakaaksi muuttuneessa maailmassa on suunniteltava tarkkaan, mitä hyödykkeiden tuotantoa, toimintoja ja prosessin osia on välttämätöntä saada lähemmäs Suomea. Maallamme on oltava kyky tuottaa niitä hyödykkeitä, joita elämässä tarvitaan.
Ruuantuotannon tilanne on Suomessa huolestuttava huoltovarmuuden näkökulmasta.
&#8211; Kustannusten kohoamisen seurauksena riski tilojen lakkauttamisesta on todellinen. Hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimiin ruuantuotannon turvaamiseksi.
Energiahuolto turvattava
Immonen korostaa energiahuollon turvaamisen tärkeyttä.
&#8211; Kriisissä tuontienergian saaminen voi vaarantua, joten kotimaista energiantuotantoa on vahvistettava. Suomessa tarvitaan turpeen energiakäyttöä ja muita kotimaisia energianlähteitä.
&#8211; Suomen on panostettava riittävään omavaraisuuteen myös kriittisten raaka-aineiden, lääke- ja sairaalatarvikkeiden sekä teknologian tuotteiden osalta. Suomen on ehdottomasti päästävä irti epäterveistä riippuvuussuhteista muihin maihin.
&#8211; Kansalaisia on kannustettava huolehtimaan yksilö- ja perhetason huoltovarmuudesta riittävällä huoltovarmuusvarastolla, josta löytyy kriiseissä selviytymiseen tarvittavat välttämättömät tuotteet ja tarvikkeet. Myös kansalaisten kyberosaamiseen tulee panostaa, Immonen toteaa.
Kriisinsietokyky koetuksella
Immonen tähdentää, että kun turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu ja kansalaisten kriisinsietokyky on koetuksella, korostuu valtion vastuu huolehtia kansalaisistaan.
&#8211; Hallituksen on kyettävä dynaamiseen päätöksentekoon ja vastuulliseen johdonmukaiseen kriisitiedottamiseen. Kansalaisten luottamus yhteiskuntaan on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
&nbsp;

Immonen: Turvallisuusympäristö on muuttunut – huoltovarmuudesta on huolehdittava laaja-alaisesti

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii hallitusta priorisoimaan työskentelyssään kriiseihin varautumisen. Tavio katsoo, että Suomen pärjääminen kriisiaikoina edellyttää kattavaa varautumista väestönsuojeluun, omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.

– Väestönsuojien ja evakuointisuunnitelmien on oltava kunnossa, viranomaisilta ja yksityisiltä toimijoilta edellytetään saumatonta yhteistyötä, Ville Tavio sanoo.
Kotimainen tuotanto turvattava
Tavio katsoo, että teollisuuden ja maatalouden toimintaedellytyksiä on syytä ryhtyä turvaamaan kuten muualla Euroopassa.
– Ruotsissa hallitus esitteli eilen maanantaina suuren talouspaketin, jolla Ruotsin valtio yrittää tasoittaa Ukrainan sodan aiheuttamia kustannusten nousuja liikenteessä ja asumisessa. Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin, jotta talouden pyörät pyörivät ja kotimainen tuotanto turvataan, Tavio vaatii.
Myös hiilivarastoja täydennettävä
Energiaomavaraisuuden osalta Tavio nostaa esiin turpeen energiakäytön, mutta myös hiilivarastot.
– Vaikka hiilivoimaa on haukuttu ilmastosyistä, on hiili yhä varastoinniltaan parhaita polttoaineita, ja siksi myös hiilivarastoja tulee alkaa täydentää kriisin varalle. Varastointi ei edellytä hiilen polttoa normaalioloissa, Tavio sanoo.
&nbsp;

Kriiseihin varautumista parannettava – Tavio: “Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin”

Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne on tuonut jälleen keskiöön energiakysymykset, eritoten omavaraisuuden. EU:n tavoitteena on lopettaa turpeen käyttö kokonaan. Turvealan yrittäjien ahdinkoa huolestuneena seurannut europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tiedustelee EU-komissiolta, onko muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ollenkaan vaikuttanut sen turvepolitiikkaan.

Turpeen osuus Suomen kokonaispäästöistä on 12 prosenttia, kun sen osuus energiantuotannosta on 4 prosenttia. Suomen raakaöljystä kaksi kolmasosaa, kivihiilestä noin puolet ja maakaasusta noin kaksi kolmasosaa tuotiin vuonna 2020 Venäjältä.
– Olen huolella seurannut keskustelua siitä, kuinka turveyrittäjien ahdinko kasvaa, vaikka tarvitsisimme jokaisen omavaraisen energiamuodon. Nyt ei ole aika ajaa yhtään omaa energiantuotantomuotoa alas, toteaa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Energiantuotanto kansallisiin käsiin
Huhtasaaren kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, onko EU-komissiolla suunnitelmissa antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle osana jäsenmaiden energiapalettia ja epävarmaa poliittista tilannetta, vai onko EU-komission kanta turpeen käyttöön edelleen ennallaan.
Huhtasaari on aina korostanut, että niin energiantuotannon kuin myös maa- ja metsätalouspolitiikan tulisi olla täysin kansallisissa käsissä.
– Mielestäni nyt olisi aika lykätä kaikkia sellaisia uudistuksia, jotka voivat heikentää omavaraisuuttamme. Kun olemmekin yhtäkkiä kriisissä, huomataan, että perussuomalaisten väkevästi kansallista etua korostava sanoma onkin ajankohtaisempi kuin koskaan, päättää Huhtasaari.
&nbsp;

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen Suomen energiahuollon toimivuudesta mahdollisissa poikkeusoloissa. Lisäksi hän nostaa esille ulkomaiseen omistukseen liittyvät riskit .

Kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa kysyy hallitukselta energiahuollon toimintavarmuuden kehittämisestä, hallituksen varautumisesta energiahuollon osalta muuttuneeseen maailmantilanteeseen, ulkomaisen omistuksen riskeistä energiahuollolle sekä turpeen energiakäytön lisäämisestä.
&#8211; Energiankulutus henkilöä kohden on Suomessa pohjoisesta sijainnista johtuen korkealla tasolla. Yksityistalouksien lisäksi teollisuus kuluttaa merkittävän määrän energiaa. Yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyöri, jos energiahuolto ei pelaa, Elomaa sanoo.
Tilanne oli haastava jo ennen Ukrainan kriisiä
Energiantuotanto Suomessa on hajautettua ja nojaa useisiin eri energianlähteisiin. Sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan niin kotimaisista energianlähteistä kuin tuontipolttoaineista. Vallitseva tilanne maailman ja erityisesti Euroopan energiamarkkinoilla on huolestuttava.
&#8211; Tilanne oli energian hinnan osalta haastava jo ennen Ukrainan kriisiä, ja sen myötä näkymät synkkenivät entisestään. Kalliin energian lisäksi on noussut huoli energiahuollon toimivuudesta mahdollisten poikkeusolojen koittaessa. Tämä on aivan olennainen kysymys huoltovarmuuden osalta, Elomaa toteaa.
Ulkomainen omistus riski huoltovarmuudelle
Elomaan mielestä energiahuollon parissa toimivien yritysten ulkomaista omistusta tulisi tarkastella kriittisesti.
&#8211; Esimerkiksi ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat ovat olleet suurennuslasin alla silloin kun kohde on sijainnut sotilaallisesti merkittävällä tai muuten strategisesti tärkeällä alueella. Mielestäni viimeistään nyt on pohdittava, voiko ulkomainen omistus energia-alalla olla riski Suomen huoltovarmuudelle, Elomaa sanoo.
Kriisivarautuminen ei ole riittävällä tasolla
Suomi on energiahuollon osalta varautunut poikkeustilanteeseen varaamalla tuontipolttoaineita noin viiden kuukauden tarpeisiin. Elomaan mielestä kriisivarautuminen ei ole riittävällä tasolla.
&#8211; Olemme auttamattoman riippuvaisia tuontienergiasta. Millä suomalaisten kodit lämmitetään, jos emme esimerkiksi saa tuontisähköä muista Pohjoismaista?
&#8211; On selvää, ettei kotimaisen energiantuotannon tai jakelujärjestelmän häiriöihin ole varaa etenkään mahdollisessa kriisitilanteessa. Tein tämän kirjallisen kysymyksen, koska haluan hallituksen ryhtyvän tosissaan miettimään energiahuollon turvaamista myös kriisitilanteessa, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Elomaa: Suomen energiahuollon toimittava myös poikkeusoloissa

Kansanedustaja Minna Reijonen vaatii, että Suomen koko turvekapasiteetti on otettava heti uudelleen käyttöön. Muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomen omavaraisuutta ei saa ajaa yhtään enempää alas.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähentämiseksi. Joidenkin arvioiden mukaan turpeen energiakäyttö saattaa vähentyä nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla 80 % jo vuoteen 2025 mennessä.
&#8211; Suomen koko turvetuotannon kapasiteetti on heti otettava käyttöön uudelleen. Suomen energiaomavaraisuutta ei saa ajaa yhtään enempää alas, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeä energianlähde
Helsingin Sanomat uutisoi 15.11.2021, että turpeen tuotanto on romahtanut eikä turvetta enää tuoteta riittävästi huoltovarmuuden takaamiseksi. Kotimainen turve on ollut huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeä energianlähde. Huoltovarmuuskeskuksesta muutosta pidetään dramaattisena.
Nyt kun tilanne on erilainen verrattuna aikaan, jolloin turpeen tuotantoa alettiin poliittisilla päätöksillä ajaa alas, täytyy hallituksen voida harkita uudestaan ja peruuttaa päätöksiään, jotka on tehty erilaisessa ajassa.
&#8211; Nyt olisi tärkeintä taata energiaomavaraisuus, ja siinä turve olisi yksi keino. Turve ei tietenkään yksin ratkaise omavaraisuuttamme, mutta se olisi osa keinovalikoimaamme kohti omavaraisuutta, sanoo Reijonen.

Turpeentuotanto on käynnistettävä uudelleen välittömästi

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion (ps.) esittää, että Suomi alkaa vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Yli puolet Suomen energiatuotannosta tulee Venäjältä. Tavio kommentoi asiaa tänään eduskunnan täysistunnon ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. 

&#8211; Omavaraisuus ja kotimaisuus on perussuomalaisille aina tärkeää, mutta huonoina aikoina huoltovarmuus on elintärkeää, Ville Tavio huomautti.
Turvetta hyödynnettävä enemmän
Tavio nosti esiin myös tällä hallituskaudella esillä olleen kysymyksen turpeen energiakäytöstä. Perussuomalaiset on katsonut, että turvetta tulisi kotimaisena energiamuotona hyödyntää enemmän.
Puheenvuoro sai tukea keskustan kansanedustaja Juha Sipilältä, joka vastasi toivovansa Tavion tapaan toimia omavaraisuuden lisäämiseksi.

Tavio: Suomen omavaraisuutta nostettava – “Huonoina aikoina huoltovarmuus on elintärkeää”

Kansanedustaja Minna Reijonen on tehnyt kirjallisen kysymyksen kotimaisen turpeen korvaamisesta energiahuoltovarmuudessa ja kasvuturve- ja kuivikekäytössä ulkomailta tuotavalla turpeella sekä sen ekologisista, taloudellisista ja terveydellisistä vaikutuksista.

&#8211; Olemme myös menettämässä kotimaisen ylivoimaisesti parhaan kasvu- ja kuivikealustan, jota käytetään kasvihuoneissa ja eläintenkasvatuksessa. Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaista, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
Turpeen ansiosta suomalaisessa broilerissa ei ole antibiootteja
Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytännössä käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa.
Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihantuotannossa ja sitä kautta myös ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
Hapan turve on antiseptista ja sitoo ammoniakkia sekä kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
Ministeri Leppä vetosi hiilineutraaliustavoitteeseen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastauksessa toistui moneen kertaan todettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ja turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähentämiseksi. Joidenkin arvioiden mukaan turpeen energiakäyttö saattaa vähentyä nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla 80 % jo vuoteen 2025 mennessä.
Lepän mukaan kasvu- ja kuiviketurpeen kohdalla tilanne on erilainen kuin energiaturpeella, sillä niiden osalta kysynnän ei arvioida laskevan eikä rajoituksia käytölle ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kotimaisella turpeella ongelmana ovat kuitenkin kohoavat kustannukset ja paineet nostaa myyntihintaa. Energiaturpeen kysyntä laskee, eikä energiaturve ole uudessa tilanteessa enää jakamassa kasvu- ja kuiviketurpeen tuotannon kustannuksia.
Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan ruuantuotannon ja taimituotannon turvaajana kasvu- ja kuiviketurpeella on erityinen strateginen merkitys Suomessa maa-, metsä- ja puutarhataloudessa kotieläintuotannossa tarvittavana kuivikkeena sekä kasvihuoneiden ja taimitarhojen kasvualustana, ja niiden saatavuus sekä käyttö tulisi turvata vähintään niin pitkään, että ominaisuuksiltaan vastaavia vaihtoehtoisia materiaaleja on käytettävissä riittävästi.
Tuontiturve ei ole halpa ratkaisu
Lepän mukaan uuteen kuivikkeeseen vaihto ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista ja voi vaatia tuottajilta sopeuttavia toimia ja lisäkustannuksia. Turvetta voidaan tuoda myös ulkomailta, ja mahdollisuus tuonnin lisääntymiselle kasvaa, jos kotimaisen turpeen hinta nousee.
Todennäköisimpiä tuojamaita olisivat Baltian maat ja Venäjä. Tuontiturpeen suhteen ei ole toistaiseksi tehty erillisiä laskelmia ekologisista vaikutuksista, mutta niiden voidaan olettaa olevan samaa luokkaa kotimaisen turpeennoston kanssa.
&#8211; Tästä asiasta olen kyllä eri mieltä jo pelkästään siksi, että tuonti vaatii aina pitkiä kuljetusmatkoja. Kuljetusmatkat nostavat kustannuksia ja lisäävät ekologisia vaikutuksia, toteaa Reijonen.
Hallitus tietoinen turpeen alasajon uhkakuvista
Turpeen asema sekä kasvualusta- että kuivikemateriaalina on siis nykyisin Suomessa hyvin vahva, ja sen korvaaminen muilla materiaaleilla on vaikeaa. Uuden kasvualusta- tai kuivikeratkaisun kehittäminen ja testaaminen ei kuitenkaan ole nopeaa, ja koko prosessi kokeiluineen, turvallisuus- ja käyttökelpoisuusarvioineen sekä mahdollisine hyväksyntäprosesseineen saattaa kestää jopa viisitoista vuotta.
Hallitus ja ministeriöt ovat siis tietoisia kasvu- ja kuiviketurpeen käytön ja tuotannon uhkista, ja ovat käynnistäneet erilaisia toimia tilanteen kartoittamiseksi ja kotimaisen kasvualusta- ja kuiviketuotannon jatkumiseksi.
&nbsp;

Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen on vastustanut oman puolueensa johdon linjaa näkyvästi monissa asioissa. Hän vaatii, että keskustan pitäisi nyt terästäytyä ja ruveta puolustamaan oikeita elämänarvoja. Hoskonen ei aio äänestää EU:n elvytyspaketin hyväksymisen puolesta tulossa olevassa välikysymysäänestyksessä. 
Kansanedustaja Hannu Hoskonen oli tiistaina <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604">Dosentti</a>-ohjelmassa Arto Luukkasen haastateltavana. Hoskonen on usein mediassa esitetty kapinallisena, joka käy yhden miehen sotaansa keskustan johtoa vastaan. Hän kuitenkin kieltää olevansa &#8220;kapinallinen&#8221;, vaikka onkin useissa asioissa asettunut eri kannalle kuin puolueensa johto. Hannu Hoskonen pitää aivan kohtuullisena sitä, että hallituspuolueen jäsen puolustaa hallitusohjelmaa ja sitä, mitä siinä on asioista sovittu.
&#8211; Minä olen puolustanut johdonmukaisesti hallitusohjelmaa ja sitä, että kun teemme eduskunnassa päätöksiä, niiden pitää perustua lakiin, Hoskonen sanoo.
&#8211; Ei eduskunta ole osto- ja myyntiliike, jonne tuodaan sellaisia asioita, jotka pitäisi viedä läpi, vaikka niistä ei ole mitään sovittu.
<h4>Äänesti ministeri Haaviston luottamusta vastaan</h4>
Äskettäin Hoskonen on näkyvästi asettunut puolueensa linjaa vastaan kahdessa asiassa: toinen on turpeen energiakäytön alasajo ja toinen on ulkoministeri Pekka Haaviston luottamusäänestys.
&#8211; Pekka Haavisto rikkoi lakia ministerinä ja jatkaa edelleen, Hoskonen toteaa.
Hänn muistuttaa, että esimerkiksi Ilkka Kanerva ja Katri Kulmuni pyysivät eroa ministerin tehtävästään paljon vähäisempien syiden takia. Hoskonen kertoo äänestäneensä ainoana keskustalaisena Haaviston luottamusta vastaan, koska ministeri rikkoi ministerinvalansa.
&#8211; Jos ministeri rikkoo lakia, se on jo sen verran vakava juttu. Ihmettelen erittäin suuresti, että tässä maassa on menossa valtava &#8220;valkopesu&#8221;, että Pekka pestään puhtaaksi lainrikkomuksista.
&#8211; Kansanedustajan ja ministerin työ perustuu ehdottomaan luottamukseen ja lainkuuliaisuuteen. Mutta se ei näytä olevan enää muotia.
&#8211; Tällä on vakavia vaikutuksia, kun tavallinen suomalainen huomaa, että lakia saa rikkoa ja silti kova palkka juoksee ja mustan auton takapenkillä istutaan, Hoskonen ennustelee.
<h4>Seuraava erimielisyys tulossa</h4>
Keskustan eduskuntaryhmällä oli <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000007753972.html">kokous</a> tammikuussa, mutta Hoskoselle ei ainakaan julkisesti määrätty mitään rangaistusta. Mutta seuraava erimielisyys oman puolueen kanssa on tulossa hyvin pian: Hoskonen kertoo Dosentti-ohjelmassa, että ei aio äänestää tulossa olevassa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-jatti-sanna-marinin-hallitukselle-valikysymyksen-eun-750-miljardin-euron-elvytyspaketista-tavio-vertaa-hanketta-tuhopolttoon-kaikkien-aikojen-huonoin-diili/">välikysymysäänestyksessä</a> EU-elvytyspaketin hyväksymisen puolesta.
&#8211; Jos tähän ensimmäiseen pakettiin panemme nimemme alle &#8211; itse en sitä ole laittamassa enkä laita &#8211; sitten sieltä tulee seuraavia paketteja ja suomalaisten rahat lähtevät Etelä-Euroopan maihin. On perustettu tulonsiirtounioni, mikä on täysin vastuutonta politiikkaa.
&#8211; Tästä ei hallitusohjelmassa ole mainittu sanaakaan. Tämä on täysin laiton homma. Tällaiset paperit pitää kylmästi lyödä Suomessa roskakoriin ja sillä sipuli, Hoskonen sanoo.
<h4>Uusi elvytyspaketti tulossa heti syksyllä</h4>
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) painotti aiemmin, että kyseessä on ainutkertainen järjestely ja tällaisia elvytyspaketteja ei tule enää jatkossa. Nyt tiedetään kuitenkin jo, että ensi syksynä on tulossa kaksi kertaa näin iso elvytyspaketti.
&#8211; Saksassa puhutaan jo aivan avoimesti, että tämä on pysyvä järjestely EU:ssa, Hoskonen kertoo.
&#8211; Yksikään Suomen ministeri ei ole uskaltanut sanoa tätä ääneen.
Hoskonen sanoo ymmärtävänsä sen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron iloitsee löydettyään EU:n pysyvästä velanottomekanismista maksajan ranskalaispankkien sijoitusseikkailujen epäonnistumiselle, mutta pitää kummallisena sitä, että eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on huolissaan jonkin ranskalaisen pankin menestyksestä sen sijaan, että ajaisi Suomen asioita.
<hr />
Hoskosen haastattelu katseltavissa <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604">Alfa-Tv:n Permannossa</a>:
<a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-73303" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen.png 1217w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-300x160.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-1024x549.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-768x411.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-100x54.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-60x32.png 60w" sizes="(max-width: 1217px) 100vw, 1217px" /></a>
Permanto.fi, 39 min, 38 sek.

Keskustan Hoskonen ei hyväksy EU-elvytyspakettia, ei turpeen alasajoa eikä anna Haavistolle luottamusta – kyse ei ole kapinoinnista vaan hallitusohjelman ja laillisuuden puolustamisesta

turpeen energiakäyttö

Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: “Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Immonen: Turvallisuusympäristö on muuttunut – huoltovarmuudesta on huolehdittava laaja-alaisesti

Kriiseihin varautumista parannettava – Tavio: “Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin”

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Elomaa: Suomen energiahuollon toimittava myös poikkeusoloissa

Turpeentuotanto on käynnistettävä uudelleen välittömästi

Tavio: Suomen omavaraisuutta nostettava – “Huonoina aikoina huoltovarmuus on elintärkeää”

Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava

Keskustan Hoskonen ei hyväksy EU-elvytyspakettia, ei turpeen alasajoa eikä anna Haavistolle luottamusta – kyse ei ole kapinoinnista vaan hallitusohjelman ja laillisuuden puolustamisesta

Uusimmat

Geert Wildersin henkeä uhanneelle imaamille 14 vuoden vankeustuomio terroristisesta rikoksesta

Hallitusohjelman kanta yhteisvelkainstrumentteihin on selkeä ei – Purra: Tarvitsemme lisää markkinataloutta, emme julkista pumpattua rahaa

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Perussuomalaiset: Meidän on varauduttava siihen, että Venäjän hybridihyökkäykset jatkuvat – ”Uhka on jatkuva ja siihen tulee reagoida päättäväisesti”

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista