EU suunnittelee ympäristöturpeen eli kasvu- ja kuiviketurpeen käytön kieltämistä. Perussuomalaiset europarlamentaarikot Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari ovat asiasta erittäin huolestuneita.

– Suomi on jo kuristanut turvetuotannon olemattomiin, nyt EU ajaa täyskieltoa. Tilanne on katastrofaalinen, painottaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps.).

Hän on huolissaan alan yrittäjistä sekä Suomen hallituksen selkärangattomuudesta.

­Turvetuottajat on ajettu ahdinkoon. Edes heille luvattuja minimaalisia korvauksia ei ole lupauksista huolimatta maksettu. EU:n ajama täyskielto todennäköisesti toteutuu, eihän mateleva Suomen hallitus ole tähänkään asti uskaltanut ajaa maamme etua missään asiassa, hän jatkaa.

Samalla linjalla on myös Laura Huhtasaari (ps.).

­ Kasvuturve on Suomen puutarha-alalle erittäin tärkeä ja sen kielto ei aiheuta kuin vaikeuksia ja työpaikkojen menetyksiä. Ilmastoa sillä ei pelasteta. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin tuhannusosan maailmanlaajuisista päästöistä. Kuten olemme lukeneet, yksi puolalainen hiilivoimala on koko EU:n suurin yksittäinen saastuttaja, sanoo Huhtasaari.

EU:sta eronneessa Englannissa sekä Irlannissa, jossa turvetuotanto jo lopetettiin kokonaan, joudutaan miettimään asiaa uudelleen. Niihin viedään nyt kasvuturvetta muualta laivalasteittain.

Kasvuturpeen kulutus Euroopassa on noin 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sitä tarvitaan kasvualustoihin, jotka ovat 90 prosenttisesti turvetta. Osa siitä tulee Suomesta.

Neovan, entisen Vapon, turvetuotanto Suomessa oli tänä kesänä noin 3 miljoonaa kuutiota, josta valtaosa kasvu- ja kuiviketurvetta. Ruotsissa ja Virossa Neova tuotti kummassakin yli miljoonaa kuutiota ympäristöturpeita.

­Ruotsissa tuotettiin jonkun verran myös palaturvetta aktiivihiilen raaka-aineeksi Hollantiin, kertoo Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikainen.

Suomessa käytetään vuosittain noin puoli miljoonaa kuutiota kasvuturvetta ja 1,5 miljoonaa kuutiota kuiviketurvetta. Loput myydään ulkomaille.

Kasvuturve on tärkeää kasvihuone- ja puutarhaviljelyssä sekä puuntaimien tuotannossa.

Kauppapuutarhaliiton teettämän kyselyn mukaan 90 prosenttia liiton jäsenistä joutuu lopettamaan tuotantonsa, jos Suomesta ei saa kasvuturvetta.

Ympäristöturvetta käytetään eläintiloilla kuivikkeena ja sitä pidetään yhtenä syynä Suomen vähäiselle antibioottitarpeelle eläintuotannossa. Turpeessa eivät bakteerit viihdy.

Uhka turpeelle sisältyy EU:ssa elokuun puolivälissä tehtyyn asetukseen, joka liittyy rahoituksen taksonomiaan eli luokitukseen. Asetuksen pohjapaperissa mainitaan, että turvetuotanto voi aiheuttaa merkittävää haittaa. Jos rahoituksen luokituksessa otetaan käyttöön liikennevalot, turpeelle tulisi punainen valo, mikä tarkoittaa, että turvetta ei pitäisi korjata eikä käyttää mihinkään. Jos jokin ei ole ”kestävää”, toimialan rahoitus vaikeutuisi tai kallistuisi. Jäsenmaat voivat joko hylätä tai hyväksyä esitetyn asetuksen.

Mitä meppimme voivat Brysselissä tehdä asian hyväksi?

­Teemme sen minkä suinkin voimallamme voimme. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jäämme tässäkin yksin. Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu, huokaa Hakkarainen.

Huhtasaari epäilee, etteivät he asialle pysty tekemään europarlamentissa tässä vaiheessa enää paljoakaan.

Euroopan parlamentissa enemmistö suhtautuu moisiin kieltoihin myönteisesti. Ainoa toivo on, että neuvostokäsittelyssä Suomi pyrkisi jarruttamaan tätä. Pahoin pelkään, ettei nykyhallitus sellaista kuitenkaan tekisi.

Huhtasaaren mielestä asioiden pitäisi olla kansallisessa päätösvallassa.

­Seuraavan kerran, kun perussopimuksista neuvotellaan, Suomen pitää vaatia maatalouspolitiikan kansallistamista. Nykyinen kehityssuunta on meille kestämätön, sanoo Laura Huhtasaari.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran lokakuussa.

Leena Kurikka