Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää eduskunnassa pian päätettävää turpeen lattiahintamekanismia järjettömänä ratkaisuna. Lattiahintamekanismilla halutaan varmistaa turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästökaupan hinta laskisi matalalle tasolle. Päästöoikeuden hinnanlasku on äärimmäisen epätodennäköistä.

– Suurin osa valtiovarainvaliokunnan kuulemista asiantuntijoistakin piti lattiahintamekanismia tarpeettomana. Turvetuotanto on hallituksen käsittämättömien ja osaamattomien toimien takia hiipumassa paljon nopeammin kuin edes hallitusohjelmaan on kirjattu, Jari Koskela toteaa.

Turpeen lattiahintamekanismi on tarpeeton

Turpeen lattiahintamekanismin sijaan perussuomalaisten vastalauseessa esitetty kattohintamekanismi olisi Koskelan mielestä paljon perustellumpi ratkaisu. Kattohintamekanismi aktivoituisi, jos päästökaupan hinta nousisi niin korkeaksi, että energiahuoltovarmuutta ylläpitävä turvetuotanto vaarantuisi.

– Kylminä pakkaspäivinä lisääntyvä energiankulutus katetaan tällä hetkellä pääosin tuontisähköllä. Tuontienergia on enimmäkseen fossiilista ja sitä tuodaan maista, joiden päästökertoimet ovat Suomea suuremmat. Tämäkö on ilmaston kannalta kestävää tai millään muullakaan tavalla järkevää? Koskela kysyy.

Turvetuotanto laajan demonisoinnin kohteena

Koskela huomauttaa, että hallituksen turvetuotantoa kurittava politiikka uhkaa myös puutarha-alaa ja kotieläintuotantoa sekä vaikeuttaa kotimaisten korkean teknologian turveinnovaatioiden tuotantoa. Kasvualustoille ei tällä hetkellä ole järkevää korvaajaa. Monet esitetyt vaihtoehdot, kuten kookoskuitu, tuotaisiin ulkomailta.

– Turvetuotanto on viime vuosina ollut poikkeuksellisen laajan demonisoinnin kohteena. Turvetuotantoa ajetaan alas ideologisista syistä ja eduskuntaan tuodaan lattiahintamekanismin kaltaisia täysin tarpeettomia lakiesityksiä. Hallitukselle näyttää olevan tärkeintä se, miltä asiat näyttävät eikä se, mikä on harjoitetun politiikan tosiasiallinen vaikutus, Koskela sanoo.

SUOMEN UUTISET