LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maatilojen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, ja vastuu ruuantuotannosta lepää yhä pienemmän joukon harteilla. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2024 enää 40 968 maatilaa, ja määrä laski edelleen edellisvuodesta. Tilakoot ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mutta tämä kehitys ei voi jatkua loputtomasti, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.
Tilannetta pahensi vuoden 2022 energiakriisi. Sähkön, polttoaineiden, lannoitteiden, rehujen ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat samaan aikaan, kun tuottaja ei pystynyt siirtämään kustannuksia eteenpäin. Monella tilalla tehtiin töitä entistä suuremmalla riskillä, mutta entistä pienemmällä varmuudella siitä, jääkö omasta työstä ja investoinneista käteen kohtuullinen korvaus. Jari Koskela pitää tätä karuna muistutuksena siitä, että ilman kannattavaa alkutuotantoa ei ole kotimaista ruokaa, eikä ilman kotimaista ruokaa ole myöskään huoltovarmuutta.
– Hallitus on juuri antanut esityksen elintarvikemarkkinalain uudistuksesta. Sen tavoite on parantaa tuottajan asemaa suhteessa kauppaan. Esityksessä puututaan muun muassa ostajan oman tuotemerkin suosimiseen, tavarantoimittajilta vaadittaviin kohtuuttomiin tietopyyntöihin, kaupallisiin kostotoimiin sekä tilanteisiin, joissa poikkeukselliset olosuhteet romahduttavat heikomman osapuolen asemaa. Tämä on oikea suunta. Ruokaketjussa riskit ja vastuu eivät voi kasaantua aina alkutuottajan harteille, Koskela kertoo.
Mutta pelkkä kotimarkkinan oikeudenmukaisuus ei Koskelan mielestä riitä. Suomen elintarvikevienti on edelleen Euroopan pienintä tasoa, vaikka meillä olisi kaikki edellytykset paljon parempaan. Meillä on puhdas luonto, vähäinen eläintautitilanne, osaava elintarviketeollisuus ja laadukkaat raaka-aineet. Siksi tavoite kaksinkertaistaa elintarvikeviennin määrä vuoteen 2031 mennessä on toteutettavissa.
– Satakunta voi olla kokoaan suurempi, sillä tuotamme merkittävän osan Suomen vihannes- ja puutarhatuotteista sekä siipikarjasta. Satakunnan kuntien kanssa yhteistyössä toteutettava Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan maisteriohjelma antaa meille myös uusia mahdollisuuksia.
– Kasvun edellytyksistä puhuttaessa ei pidä vaieta turpeesta. Turpeella on edelleen tärkeä merkitys suomalaiselle elintarvikealalle ja maataloudelle, vaikka aiemmilla kausilla siihen on suhtauduttu vähättelevästi. Kasvuturve on monille puutarhatuotannon aloille kriittinen raaka-aine, ja kuiviketurve parantaa eläinten hyvinvointia, hygieniaa ja tilojen toimivuutta.
– Näiden rinnalla on nähtävä myös korkean teknologian turvetuotteiden mahdollisuudet. Turpeesta voidaan kehittää biostimulantteja, uusia rehuja ja muita korkean jalostusasteen ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa sekä maatalouden kilpailukykyä että kotimaista osaamista. Luonnonvarakeskus on parhaillaan tekemässä selvitystä näiden uusien turvetuotteiden mahdollisuuksista. Suomessa kannattaa hyödyntää omat vahvuutensa viisaasti, ei luopua niistä huonosti perustelluista ilmastoideologisista syistä, Koskela neuvoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa kotimaisen ruoantuotannon merkitystä Suomen huoltovarmuudelle ja vaatii konkreettisia toimia alkutuottajien aseman turvaamiseksi. Eduskuntaan on tulossa lähiaikoina elintarvikemarkkinalain uudistus, jonka käsittelyssä on hänen mukaansa varmistettava, että suomalainen maatalous säilyy elinvoimaisena.
Suomen päivittäistavarakauppa on Euroopan keskittyneintä. Kuluttajille päivittäistavarakaupan keskittyneisyys merkitsee korkeampia hintoja. Tuottajille se merkitsee huonompia katteita. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa varoittaa, että Suomessa ei jatkossa ole kotimaista ruuantuotantoa eikä huoltovarmuutta, mikäli alkutuotannon jatkuvuutta ei turvata. Realismia on kuitenkin se, että kotimainen ruuantuotanto pikkuhiljaa keskittyy yhä enemmän ja ainoastaan suuret toimijat selviävät, jos kehitykseen ei puututa.
Perussuomalaisille huoltovarmuus ei ole juhlapuheiden teema vaan turvallisuuskysymys. Suomi ei voi rakentaa ruokajärjestelmää sen varaan, että kriisin koittaessa joku muu ruokkii meidät. Perussuomalaisten kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa vaati perussuomalaisten ryhmäpuheessa kotimaisen tuotannon vahvistamista ja sen toimintaedellytysten nostamista etusijalle, kun eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston ruokapoliittisesta selonteosta koskien kansallista ruokastrategiaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas haluaa turvata kotimaisen ruoantuotannon. Hän on perehtynyt hallituksen ruokapoliittiseen selontekoon, joka linjaa ruokajärjestelmän suuntaa vuoteen 2040. Ruokastrategia hakee ratkaisuja tuottajien aseman vahvistamiseen ja markkinoiden epätasapainoon.
Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään keskustelunaloite turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.
Viikon suosituimmat
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Lue lisää
Lue lisää
