Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Hallituksen toimet tukevat kasvua ja työllisyyttä – Eerola: ”Fiksummat ymmärtävät, että hallituksen nyt tekemät päätökset tuottavat tulosta pidemmällä aikavälillä”

EU Mäenpään linjoilla käteisen rahan saatavuuden varmistamisen suhteen – ”Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

ilmastoideologia

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii, että Suomen itsenäinen päätöksenteko on säilytettävä ja itsenäisyyttä tulee puolustaa EU:ssa.

Kaisa Garedew valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon ja kaupunginhallitukseen vuoden 2021 kuntavaaleissa. Viime eduskuntavaaleissa Garedew äänestettiin eduskuntaan, jossa hän törmäsi massiiviseen EU-sääntelyyn.
– Siellä tuli vastaan aivan pähkähulluja esityksiä, jotka perustuivat ideologiseen ilmaston pelastamiseen. Surullisinta oli huomata se, että Suomi on tässä kaikessa mukana, hän huokaa.
Ellei nykymeno muutu, niin Garedew haluaa Suomen eroavan EU-jäsenyydestä.
– Haluaisin Suomen eroavan EU:sta välittömästi. Todellisuudessa se ei vielä ole realistista, koska tässä maassa on vielä liikaa sinisilmäisiä EU:n ihannoitsijoita.
Hän tietää, ettei ero EU:sta tapahtuisi kädenkäänteessä.
– Nyt olisi kuitenkin ennalta valmisteltava lainsäädäntöä koskien sitä, miten eurosta voisi järkevästi erota ja miten EU:sta eronneet maat pystyisivät käymään kauppaa menestyksekkäästi, Garedew katsoo.
EU köyhdyttää suomalaisia
Jyväskylässä asuva Garedew on perussuomalaisten ehdokkaana kesäkuun EU-vaaleissa. Hänestä tärkein työ meppinä olisi saattaa kansalaisten tietoon se, miten paljon EU kurjistaa ja köyhdyttää tavallisen suomalaisen elämää.
– Kansalaiset näköjään hyväksyvät mitä tahansa, mikä on esitetty ilmastonmuutoksen varjolla. Sen varjolla kääritään suuret rahat niin tavallisilta kansalaisilta kuin yrittäjiltä ja valtioiltakin. Ilmasto on hyvä keino rahastaa ja hallita. Siinä on EU onnistunut valitettavan hyvin.
– Toki suomalaiset yritykset ovat jo oppineet tekemään kauppaa hiilineutraalisuudella ja hyödyntämään massiivisia EU:n tukirahoja hankkeisiinsa.
Garedewin mukaan EU-jäsenyys merkitsee suurimmaksi osaksi sitä, että suomalaiset joutuvat tanssimaan EU:n pillin mukaan.
– Sen takia on erittäin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan EU:n päätöksiin niin, että ne tuottaisivat mahdollisimman vähän haittaa ja kustannuksia Suomelle ja suomalaisille.
Eurojäsenyys on Garedewin näkemyksen mukaan Suomelle taloudellinen haitta.
– En hyväksy yhteistä velanottoa. Jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan. Ylikireä EU-sääntely tappaa kilpailukyvyn, tuo lisää byrokratiaa ja käy kalliiksi. EU:n varojen käytön laajentaminen on lopetettava, Garedew katsoo.
Suomen etu ensin
Garedew painottaa, että suomalaisen mepin tärkein tehtävä parlamentissa on ajaa Suomen etua.
– Rehellisesti ottaen näen tekopyhänä EU:n kritisoimisen vain eduskunnasta käsin, jos en itse olisi valmis menemään EU-parlamenttiin ja vaikuttamaan asioihin siellä, Garedew toteaa.
Hänen mielestään EU:n tulee pitää kyntensä erossa Suomen metsistä ja teollisuudesta.
– Suomella tulee säilyä itsenäinen päätäntävalta omista asioistamme. EU:n ilmastoideologia ja ympäristöpolitiikka on estettävä, sillä se tekee maataloudesta kallista, lisää turhaa byrokratiaa ja tuhoaa maatalouden toimintamahdollisuudet.
– EU:lle ei kuulu metsäpolitiikka eikä maankäytön sääntely, joka estää maatalouden investoinnit. Metsämme kuuluvat Suomelle, Garedew tiivistää.
Hänestä Suomen tulisi saada pohjoisen sijaintinsa, pitkien välimatkojen ja kylmien olosuhteiden takia reiluja helpotuksia, tukia ja erivapauksia suhteessa Manner-Euroopan maihin.
– Koko maapallon pelastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteet tulisi heittää romukoppaan. Ei Suomi, eikä edes Eurooppa, pysty pelastamaan maapalloa, vaikka kuinka hankaloittaisi kansalaistensa elämää yhä tiukemmilla säännöillä ja maksuilla, Garedew lausuu.
EU:n ulkorajat turvattava
Hybridivaikuttaminen on nykytodellisuutta, jota ei tunnettu pakolaissopimuksia solmittaessa. Garedew keskeyttäisi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen, jos sen taustalla on vieraan valtion vaikuttamisyritys.
– Kannatan turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuolelle turvalliseen kolmanteen maahan Ruanda-mallin mukaan. Islam on nähtävä uhkana koko Euroopalle, ja sen vaatimat muutokset yhteiskuntiimme on estettävä, Garedew kertoo.
Hän ei kannata EU:n yhteistä työperäisen maahanmuuton edistämistä unionin ulkopuolisista maista ja kiristäisi EU:n turvapaikkapolitiikkaa.
– Muuttoliikettä Eurooppaan on saatava rajoitettua. EU:n maahanmuuttopolitiikassa tärkeintä on se, että unionin ulkorajojen valvontaa erityisesti etelässä ja kaakossa vahvistetaan niin, että laiton maahanmuutto loppuu.
Garedew haluaa jatkaa tiukkoja Venäjä-pakotteita ja Venäjän keskuspankilta jäädytettyjen varojen käyttämistä Ukrainan tukemiseen.
– Komission tulee tehdä täyskäännös ideologisessa ajattelussaan. Tuki Euroopan ulkorajavaltioille on elintärkeää, kun nämä suojelevat Euroopan rajoja, Garedew sanoo.
Hän haluaa tiivistää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uhkaavan Venäjän torjumiseksi, mutta kansallinen huoltovarmuus ei saa vaarantua.
Liittovaltiokehitys on estettävä
46-vuotias Garedew on perheenäiti Jyväskylästä. Perheeseen kuuluu aviomies ja viisi lasta. Garedewin mielestä perheet ovat yhteiskunnan perusta.
– Minulla ja insinöörimiehelläni on viisi ihanaa lasta, ja asumme Jyväskylässä. Avomieheni on työni suurin tukija, sillä jaamme yhteiset perussuomalaiset arvot, Garedew kertoo.
Mikäli Garadew valittaisiin europarlamentaarikoksi, niin hänen tavoitteenaan olisi vahvistaa Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta.
– EU:ssa ei saa ottaa käsittelyyn asiaa, joka voidaan päättää jäsenvaltiossa. Nykyisiä Suomelle vahingollisia EU-säädöksiä tulee samalla periaatteella purkaa. EU:ssa on valtavasti huippupalkkaisia virkamiehiä. Byrokratiaa on purettava ja päätösvaltaa palautettava jäsenmaihin. Tämä osaltaan lisää itsemääräämisoikeuttamme, hän sanoo.
Garedew haluaa estää liittovaltiokehityksen.
– Päätöksenteossa Suomen kansallisen edun on tultava aina ensin. Uudenlainen isänmaallinen ja konservatiivinen Eurooppa on tavoitteeni.
Hänen mukaansa tiukan ja kovan politiikan keinot on otettava käyttöön.
– Se voi tarkoittaa äänestämistä enemmistön kantaa vastaan, jos jokin Suomelle epäedullinen esitys etenee siitä huolimatta. Euroopan komissio ei saa ylittää asemaansa ja valtaansa! Garedew korostaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Kaisa Garedew: ”Jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan”

Kaikkien aikojen pienimpiä ikäluokkia hoivaa kaikkien aikojen ennätysmäärä ammattilaisia. Mutta mitkään rahat ja resurssit eivät riitä mielenvikaisessa ihmiskokeessa.

Kuri kukistui muoti-ideologioille. Opettajat menettivät arvovaltansa sekä repesivät sosiaalitoimen tuuraajiksi ja vanhempien valmentajiksi. Revi siitä koulurauha.
Viivoitin ja pyyhekumi eivät sovi sateenkaari- ja ilmastopedagogian penaaliin.
Hengenviljelyn ja ihmistaimien ikiaikaisin ystävä – kirja – kärsi digitaalisen kuolemanrangaistuksen. Somen sieluton keinoelämä kaappasi ylivallan. Niin koulussa kuin kotona.
Oikeastaan ihmettelen, kuinka edes osa lapsista ja nuorista pysyy järjissään.
Historia ei ole polku pimeydestä valoon. Edistys menee välillä metsään ja päin honkia. Silloin täytyy kääntyä takaisin, jyrkästi ja juoksujalkaa, vaikka paljain jaloin, ilman viksuja vekottimia.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Revi siitä koulurauha

Viime päivien aikana yleiseen keskusteluun on noussut taas kerran kouluruokailu, joka on vuosikymmenten ajan ollut vakiintunut ja tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Huoleksi on noussut se, että yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen uskoo yhtenä syynä lasten syömättömyyteen olevan liian ideologiapainotteinen tarjonta, jolla lapset ohjataan pois koulujen ruokapöydistä.

Lasten päivittäinen lämmin ja monipuolinen ateria on kansainvälisestikin erikoisuus, josta on syytä pitää kiinni. Monissa kouluissa tarjotaan lisäksi jo aamu- ja välipaloja. Suomi on hyvässä asemassa maana, jolla on tahtoa ja mahdollisuus tarjota kouluruokaa päivittäin. Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä korjaamisen varaa olisi silti asiassa, joka tuntuu menevän nyt väärään suuntaan.
&#8211; Huoleksi on noussut se, että yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan Suomessa on paikkakuntia, joissa jopa yli puolet 8.- ja 9.-luokkalaisista jättää kouluruuan syömättä useana päivänä viikossa. Yli kolmasosa heistä kertoi, ettei syönyt päivittäin koulun tarjoamaa lounasta. Lukioiden 2. vuoden opiskelijoista noin kolmannes ja ammatillisen oppilaitosten 1.-2. vuoden opiskelijoista noin puolet ei syö aamupalaa jokaisena arkiaamuna.
&#8211; Myös sukupuolten välillä on selvä ero. Koko maassa pojista 32 prosenttia kertoo, ettei syö kouluruokaa päivittäin, tytöistä 44 prosenttia. Ero kasvaa voimakkaasti. Lapset ja nuoret korvaavat päivän ruuan hakemalla lähikaupoista paistotuotteita, makeisia, energiajuomia tai mehuja, Nieminen kertoo.
Ohjaamme itse lapset pois ruokapöydistä
Niemisen mielestä voidaan varmasti löytää monia syitä siihen, miksi kouluruoka ei maistu. Ruokailutavat ja tottumukset perheissä ovat muuttuneet. Kiireinen arki asettaa toisenlaisia haasteita. Nopeaa pikaruokaa on helpommin saatavilla, tai ympäristön aiheuttamat sosiaaliset paineet ehkä ohjaavat syömättömyyteen ja toisenlaisiin valintoihin.
&#8211; Yksi syy syömättömyyteen on koulun tarjoaman ruuan muutokset, joilla ohjataan aikuisten maailmasta käsin liian terveyspainotteisesti tai ideologisesti ilmastoa huomioiviin ruokiin, joissa lapsen nälän tunne on toissijainen. Lasten toive maistuvasta perusruuasta ohitetaan lukemalla yksipuolisen vakavasti ravintotaulukkoja tai tiukasti euroja tai kuvittelemalla, että kouluruuan sisällöillä olisi suurempia vaikutuksia ilmastotekoihin tulevaisuudessa lasten ja nuorten osalta.
&#8211; Niin havaintoihin kuin koululaisten ja opiskelijoiden omiin kokemuksiin perustuen asioita voidaan tehdä toisin ja saada lapset syömään. Kouluissa syödään niinä päivinä enemmän, kun tarjotaan maistuvaa arkiruokaa, kuten makaronilaatikkoa, uunimakkaraa, kalapuikkoja tai muita vaihtelevia liharuokia.
&#8211; Myös ilmaston kannalta negatiivinen ruokahävikki syntyy kasvisruokapäivinä, jolloin kaupoissa käy kuhina. Tiedämme jokainen, että hyvä ruoka syntyy mausta, koostumuksesta ja ulkonäöstä. Ohjaamme siis itse lapset pois koulun ruokapöydistä. Ei ole iso vaatimus korjata asiaa, sillä tiedämme reseptit siihen mikä maistuu, Nieminen uskoo.
Ilmasto huomioidaan monipuolisella lähiruualla
Niemisen mukaan on järjetöntä ihmetellä, miksi lapset eivät jaksa keskittyä tai ovat levottomia kouluissa. Yksi syy on vähäinen ruoka arjessa. Asia on muutettavissa niin kodeissa kuin myös kouluissa valmistamalla tavanomaisia ruokia sekä tarjoamalla rasvattomien tuotteiden ohella maukkaampia ja proteiinipitoisempia vaihtoehtoja sekä lisäämällä makua ja määrää. Ruuan ei tarvitse olla tästä huolimatta erikoista tai epäterveellistä.
&#8211; Ilmasto huomioidaan tarjoamalla lähiruokaa monipuolisesti niin liha-, kala-, kana- tai kasvisvaihtoehdoilla tai lisukkeilla erikseen. Tätä lapset ja nuoret ovat itse toivoneet, ja onkin jo useita kouluja, jotka ovat näitä toiveita kuunnelleet muuttaen tarjontaa lasten ja nuorten syömisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen palauttamiseksi. Jokainen menetetty annos on pois kasvusta ja kehittymisestä, eikä siihen ole varaa, Nieminen sanoo.
Tarjotaan sitä mitä toivotaan
Koulupäivien sisältö on muuttunut yhä vaativammaksi, jolloin koko keho tarvitsee oikeanlaatuista energiaa. Moni lapsi ja nuori esimerkiksi urheilee samalla tavoitteellisesti, tai opiskelupäivät ovat pitkiä. Kouluruoka on silloin tärkeässä roolissa osana ravintoa päivän aikana, eikä siinä pitäisi olla rajoitteita esimerkiksi kappalemäärien suhteen. Lisäksi listoille toivotaan hedelmiä ja marjoja.
&#8211; Tältä osin olen saanut palautetta nuorilta itseltään. Olenkin jättänyt kouluruokailuun liittyen asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa toivon vastausta muun muassa siihen, miten kouluruokailun houkuttelevuutta aiotaan lisätä ja miten vastataan nuorten näkemykseen, jossa he haluavat enemmän perinteisiä, yksinkertaisia ja maukkaita ruokia ilman kasvispainotteisuuden korostamista.
&#8211; Meidän päättäjien ja aikuisten pitää tehdä muutos, etenkin kun tiedämme, miten saamme kouluruokapöytiin tungoksen. Nyt on aika kuulla myös lapsia ja nuoria ilman, että taistelemme ideologioiden puolesta, Nieminen painottaa.
&nbsp;

Yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä – Nieminen: Unohdetaan ideologia kouluruokailussa

Kansanedustaja Sheikki Laakso päätti selvittää hallituksen ilmastopolitiikan vaikutuksia Suomeen tuleviin investointeihin. Hän kääntyi selvityksessään Twitter-yleisönsä puoleen ja pyysi niin seuraajiltaan kuin kollegoiltaan tietoa tapauksista, joissa yritykset olisivat nimenomaan ”maailman kunnianhimoisimman ilmastotavoitteen” myötä valinneet investointiensa kohteeksi Suomen.

https://twitter.com/LaaksoSheikki/status/1630553149042819073?ref_src=twsrc%5Etfw
&nbsp;
RKP:n kansanedustaja Andreas Adlercreutz vastasi perussuomalaisten Sheikki Laakson haasteeseen. Hän linkkasi vastauksensa jatkoksi Talouselämän <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/lista-paljastaa-30-jattihanketta-voivat-pian-tuoda-suomeen-kymmenia-miljardeja-euroja-nama-paikkakunnat-hyotyvat/b2583954-9ec7-4812-8312-366b3e6dc625">artikkelin</a>, jossa kerrotaan peräti 30 miljardin euron ulkomaisista investoinneista Suomeen.
Yhtäkään toteutunutta investointia ei listalta löydy
Adlercreutzin jakamaa artikkelia ei kuitenkaan tarvitse lukea pitkään ennen kuin käy selväksi, että siinä listataankin toteutuneiden investointien sijaan mahdollisia tulevaisuuden investointeja.
Artikkelin kokonaan lukevalle selviää, että mainintaa yhdenkään hankkeen tulosta Suomeen ilmastotavoitteiden vuoksi ei tekstistä löydy.
Koska ilmastotoimien kannattajat olisivat epäilemättä mielellään näpäyttämässä Laaksoa ja kertomassa ideologiansa ansioista, voitaneen todeta, ettei nimenomaan ilmastotavoitteiden vuoksi toteutuneista hankkeista löydy ainuttakaan esimerkkiä.
Suomi ei hyödy muita maita kireämmästä politiikasta
Kansanedustaja Laakso alleviivaakin nyt sitä monille epämiellyttävää totuutta, että yksikään toteutunut tai varmistunut investointi ei olisi Suomelta mennyt ohi, vaikka Suomen ilmastotavoitteet olisivat samalla tasolla kuin muualla Euroopassa.
– On aivan ilmeistä, ettemme hyödy muita Euroopan maita kireämmistä ilmastotavoitteista millään tavalla, Laakso sanoo.
– Ne eivät tuo meille lisäinvestointeja eivätkä lisää työpaikkoja. Ilmastotavoitteet ovat suoraan sanottuna vain nykyisen hallituksen keino kerätä enemmän veroja, Laakso päättää.
Mikäli uutta tietoa ilmastotavoiteperusteisesti tehdyistä investoinneista jatkossa löytyisi, pyytää Laakso Suomen Uutisten lukijoita ilmoittamaan niistä hänelle sähköpostilla henkilökohtaisesti.
&nbsp;

Laakso pitää hallituksen raskasta ilmastopolitiikkaa kyseenalaisena: Ilmastotavoitteet eivät tuo investointeja Suomeen

Eduskunnassa käsiteltiin eilen kansalaisaloitetta laiksi turpeen energiakäytön kieltämisestä. Esityksen mukaan turpeen polttamisesta energiaksi luovuttaisiin 31. toukokuuta 2025 mennessä. Esitystä jyrkästi vastustava perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas uskoo, että ellei hallitus nyt jarruta sairaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, on Suomi tuhon tiellä.

&#8211; Täytyy heti kättelyssä sanoa, että tämä on yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän, Mauri Peltokangas totesi salipuheenvuoronsa aluksi.
Peltokankaan mielestä oli kuitenkin ihan positiivista, että talousvaliokunta on katsonut mietinnössään, ettei esitystä voida pitää mitenkään perusteltuna. Hän piti turvetuotannon alasajoa aivan erityisesti huomioitavana esimerkkinä siitä, mihin Sanna Marinin hallituksen ilmastotavoitteet johtavat jo hyvin lyhyelläkin aikavälillä.
&#8211; Tavoitteissa kyse on kylmästi siitä, että kiilusilmäisen ilmastoideologian alle pakotetaan koko kansa polvilleen yhden hallitusapupuolueen ilmastohysterian alttarille niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Tavoitteena on ollut sitouttaa myös tulevat hallitukset tiukasti nykyhallituksen vastuuttoman kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, Peltokangas jyrähti.
Turve on energiahuoltovarmuuden olennainen osa
Peltokangas kertoi hallituksen harjoittaman ideologisen humpan olleen jo kuolinisku monelle alkutuottajalle ja useille muillekin aloille. Seuraukset hallituksen ilmastopolitiikasta näkyvät jo lisääntyneinä konkursseina, työttömyytenä ja velkataakkana.
&#8211; Jokainen edustaja tässä salissa tiedostaa, että me tarvitsemme jatkossakin kotimaista turvetta. Se on energiahuoltovarmuutemme olennainen osa. Maataloudellemme turpeen merkitys on moniin käyttötarkoituksiin elintärkeä. Turpeen nostamisella on ollut myös erinomainen työllistävä vaikutus suomalaisella maaseudulla.
&#8211; On syytä muistaa, että energiaturpeen täyskielto vaikuttaisi moneen muuhunkin alaan. Kasvu- ja kuiviketurve ovat tärkeitä kotimaisia tuotteita, joita on haastavaa korvata. Ilman energiaturpeen nostamista niidenkin hinnat tulevat yhä nousemaan voimakkaasti.
Keskusta on pettänyt maaseudun
Peltokangas kuuluu itse siihen koulukuntaan, jonka mielestä turpeen energiakäyttöä pitäisi jatkaa pitkälle tulevaisuuteen ja sen tuotanto tulisi tuplata 0,7:stä aina 1,4 prosenttiin saakka. Hän pitää myös turpeen jalostusmahdollisuuksia loistavina. Turve voisi olla Suomelle kuin öljy Norjalle.
Nyt kun valiokunnasta on tuotu turpeen kieltoa koskeva aloite eduskuntaan, on Peltokangas odottanut talousvaliokunnassa saliin saapuvaksi kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on turpeen luokitteleminen uusiutuvaksi luonnonvaraksi.
&#8211; Tästä myös minä olen tehnyt jo pari vuotta sitten aloitteen yhdessä edustajien Huru ja Laakso kanssa. Olinkin hyvin pettynyt, kun asia valiokunnassa pöydättiin — ja pöydättiin vielä toistamiseen. Hallituspuolueiden edustajat keskustapuolueen tuella äänestivät pöytäämisen puolesta, poisluettuna edustaja Hoskonen.
&#8211; Hallitus viivyttelee tahallaan asian käsittelyä. Keskusta pelkää aloitteen hylkäämistä eikä uskalla pistää punavihreille hanttiin edes näin tärkeässä asiassa. On siinä meillä maaseudun puolue. Keskusta, te olette pettäneet maaseudun. Te olette pettäneet kotimaisen huoltovarmuuden kivijalan rakentajat, Peltokangas sivalsi.
Suomi tarvitsee turvetuotantoa
Peltokangas toivoo, että jos asia valiokunnan viivyttelyn vuoksi lykkääntyy vaalikauden yli, niin seuraavalta hallitukselta löytyisi kanttia hoitaa asia kuntoon.
&#8211; Suomi tarvitsee turvetuotantoa. Suomi tarvitsee kaikki elinkeinoalansa täydellä tehollaan. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa ajaa useita aloja ahdinkoon ideologisen hömpötyksen vuoksi.
&#8211; Hallitus, miettikää, mitä te olette tekemässä. Teidän imelät puheenne oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä ovat paljastuneet pelkäksi silmänlumeeksi ja tuhoisaksi poliittiseksi jargoniksi. Samalla kun hallitus kiihdyttää vauhtia pienelle maalle mielipuolisen kunnianhimoisen ilmastopoliittisen tavoitteensa kanssa tuoden tähän saliin käsittelyssä olevan kaltaisia tuhoisia esityksiä, se kiihdyttää teollisuutemme, huoltovarmuutemme ja omavaraisuutemme alasajoa tavalla, jota ei voi parhaalla tahdollakaan enää kutsua ilmastonmuutoksen torjunnaksi.
Biologinen fakta on myönnettävä
Peltokangas huomautti, että Suomella olisi mahdollisuus tehdä kaikki tarvittavat toimet maan huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Hän vaati eduskuntaa myöntämään biologisen faktan ja julistamaan turpeen uusiutuvaksi. Turpeen tuotantoedellytykset on turvattava ja ideologian jyrän alle jääneet tuhotut yritykset saatettava takaisin tuotannon pariin oikeudenmukaisilla tuilla ja korvauksilla.
&#8211; Te tuhositte elinkeinon, hallitus, pelastakaa se nyt. Teillä on siihen avaimet kädessänne, jos tahtotilaa on. Käännän nyt katseeni keskustan puoleen: onko teillä sitä tahtoa vai ei? Yksittäisten edustajien ulostulot eivät nyt auta. Tilanne on se, että ellei hallitus nyt jarruta sairaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, niin tämä maa on tuhon tiellä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomen eduskunnan ainoa tehtävä on mielestäni pitää huoli siitä, että meillä on huomenna, ensi viikolla, seuraavassa kuussa, seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä energiahuoltovarmuus, ruokahuoltovarmuus, puolustus ja kaikki se, mitä itsenäinen valtio tarvitsee, että sen kansalaiset voivat elää ja nauttia turvallisesta Suomesta. En kannata mitään esitystä, mikä haittaa turvetuotannon jatkamista, Peltokangas sanoi.
&nbsp;

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: “Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Eduskunta käsitteli tänään valtioneuvoston selontekoa kansallisesta ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranteen mukaan sopeutuminen olisi Suomen kaltaiselle maalle ainoa järkevä ja kustannustehokas tapa suhtautua ilmastonmuutokseen.

&#8211; Nykyiset ilmastonmuutoksen torjuntayritykset aiheuttavat valtavan paljon suuremmat talous- ja hyvinvointitappiot kuin ilmastonmuutos konsanaan. Vuosikymmenien tähtitieteellisen kallis torjuntatyö ei ole juurikaan tuottanut todellista vaikutusta itse ilmastonmuutokseen, sanoo eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne.
Ranne viittaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tietoihin maailman hiilenkulutuksesta. Vuonna 2022 maailma käytti noin 8 miljardia tonnia hiiltä, jopa hieman enemmän kuin edellisenä huippuvuonna 2013.
&#8211; Viime vuonna EU:n hiilenkulutus kasvoi 22 % koronavuoteen 2020 verrattuna. Kiinan ja Intian yhteinen hiilenkäyttö oli 11-kertainen EU:n kulutukseen verrattuna ja 67 % koko maailman kulutuksesta. Aasia syö kaiken hiilen, minkä länsi säästää, ja nauraa matkalla pankkiin.
Ilmastonmuutoksen torjunta on joukkuelaji
Ranne muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on joukkuelaji. Kisa päättyy vasta kun koko joukkue on maalissa. Se, että joukkueen pikkiriikkinen priimus on maalissa kauan ennen muita ei auta muuta joukkuetta, ei lyhennä muiden matkaa metriäkään eikä paranna kokonaisaikaa sekuntiakaan.
&#8211; Käytännössä sopeutumisen tulisi siis olla Suomen tie. Mutta ilmastoideologian ohjaamana sopeutumisenkin suunnittelu on todellisuudelle vierasta.
Ranteen mukaan todellisuudesta vieraantunut hallinto pohtii selonteossa ylhäältä alaspäin kaikkea mahdollista. Suunnitelmaan on käytetty ja tullaan käyttämään valtavasti henkilöresursseja, vaikka valtaosaan asioista ei liity mitään käytännön ongelmaa.
&#8211; Todelliset tarpeet olisi saatu selville kysymällä kaikilta ruohonjuuritason sidosryhmiltä, mitkä ovat 3–5 eniten todellisia käytännön ongelmia aiheuttavaa ilmastonmuutokseen liittyvää uhkaa. Mutta yhteenveto ei ehkä olisi sopinut narratiiviin ilmastohätätilasta.
Energiajärjestelmä ajettu romahduksen partaalle
Valtion rahojen katoamista ihmetteleville Ranne kuittaa, että ne rahat menevät tällaiseen. Tässäkin suunnitelmassa puhutaan koko hallinto huomioiden vuosien mittaan jopa tuhansista henkilötyövuosista, joiden aikana ei tapahdu vielä mitään konkreettista. Kerran luotuna tästäkin syntyy pysyvästi kasvava byrokratiahimmeli pohtimaan pääosin turhia asioita.
&#8211; Ideologinen selonteko sulkee silmänsä ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttamilta uhkilta, jotka ovat käsillä juuri nyt. Euroopan energiajärjestelmä on ajettu romahduksen partaalle.
Ranne luettelee pari esimerkkiä tämän seurauksista.
&#8211; Vedenottamoilla on oltava varavoimaa, mutta jätevesijärjestelmällä ei. Sähkökatkon aikana ei saisi käyttää wc:tä tai muutenkaan laskea vettä viemäriin. Kerrostaloasukas käyttää keskimäärin 120 litraa vettä vuorokaudessa, josta 18 litraa wc:n huuhteluun. Kolmen päivän sähkökatko aiheuttaisi taajamissa totaalisen jätevesikaaoksen. Sille pitäisi tehdä jotain nyt.
Sotkun korjaaminen jää seuraavalle hallitukselle
Ranne jatkaa, miten samaan aikaan kun selonteossa varaudutaan hellekuolemiin kasvaa energiaköyhyys räjähdysmäisesti ja heikkokuntoisetkin ihmiset värjöttelevät kylmenevissä asunnoissaan. Kylmyyden vaikutuksiin kuoleminen on paljon hellekuolemia yleisempi ongelma. Tätä kylmyysongelmaa hallitus on korjaamassa muuttamalla asumisterveysasetuksen lämpötilarajoja. Ei voi olla kylmä, kun asetus niin sanoo.
&#8211; Seuraava hallitus joutuu korjaamaan tämänkin sotkun, Ranne sanoo.
&nbsp;

Suomen sopeuduttava ilmastonmuutokseen joka tapauksessa – mutta järkevästi

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat ovat jättäneet eriävän mielipiteensä valtion talousarviosta. Näin heikossa taloustilanteessa, jossa valtion talouden nähdään pysyvän alijäämäisenä tulevinakin vuosina, on perussuomalaisten mielestä väärin ohittaa suomalaisten etu ilmastoideologian nimissä.

Hallitus on jatkamassa kiivasta ilmastopolitiikkaansa, jossa rahaa riittää vihreisiin hankkeisiin samalla kun kansalaisten arkiset menot jatkavat kasvuaan.
– Toisin kuin hallituspuolueilla, perussuomalaisen politiikan lähtökohtana on aina suomalaisten kansallinen etu, kansanedustaja ja perussuomalaisten liikenne- ja viestintävaliokunnan valiokuntavastaava Sheikki Laakso toteaa.
– Valitettavasti hallituksella ei ole minkäänlaista kiinnostusta hellittää ilmastoideologiastaan, vaikka merkittävä osa suomalaisista on taloudellisesti hyvin tiukoilla. Tämä näkyy selvästi myös valtion liikennebudjetin arvovalinnoissa.
Väylämaksu rasitteena kotimaisille yrityksille
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena sitä, että lähes kaikissa talousarvion toimenpiteissä ilmastovaikutukset määrittävät päätösten suunnan. Taustalla on hallituksen vaatimus Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
– Kärsijöinä ovat suomalaiset ja suomalainen elinkeinoelämä, jolle hallitus aiheuttaa suoranaista kilpailukykyhaittaa, kansanedustaja Jouni Kotiaho lataa.
Kilpailukyvyn alentumaa lievittämään valiokuntaryhmä ehdottaa väylämaksujen poistoa kokonaisuudessaan.
– Tämä ei täysin ratkaisisi kilpailukykyongelmaa, mutta se parantaisi kotimaisten yritysten asemaa kovassa kilpailuasetelmassa, erityisesti merenkulussa, Kotiaho jatkaa.
Niin korkea sähkön hinta kuin polttoaineverot ja niiden korotuksetkin ovat huomattava rasite yritysten taloudelle.
– Juuri tähän väylämaksun poisto toisi merkittävää helpotusta, Kotiaho jatkaa.
Hallitus hyväksyy väyläverkoston rapautumisen
Suomen tiestön korjausvelka on eri asiantuntijatahojen ennusteiden mukaan kasvamassa tulevina vuosina entisestään. Korjausvelka alkaisi pienentyä, mikäli sovitut euromääräiset tasokorotukset tehtäisiin väylänpidon rahoitukseen liikenteen parlamentaarisen ohjausryhmän esityksen mukaisesti.
– Tähän hallitus ei kuitenkaan ole ryhtymässä, kansanedustaja Petri Huru harmittelee.
– Seuraavan eduskunnan tulisikin mielestämme sitoutua pitkäjänteiseen liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen aina metsätieverkostoa myöten.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on ajanut myös monen asiantuntijatahon kannattamaan ammattidieselin käyttöönottoa.
– Näyttää siltä, että ammattidiesel on viimein päätymässä valiokunnan asiakirjoihin, Laakso toteaa tyytyväisenä.
– Valitettavasti hallitus kuitenkin nostaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta tulevina vuosina. Meidän linjamme on, että se tulisi poistaa kokonaan, Laakso sanoo.
&nbsp;

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset vaativat muutoksia valtion talousarvioon: Hallitus arvostaa ilmastonmuutoksen suomalaisten hyvinvoinnin edelle

Eduskunta käsitteli torstaina hallituksen selontekoa kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta Hiilineutraali Suomi 2035. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi kyseisen paperin olevan paitsi käytännössä arvoton, myös oikeasti vaarallinen.

Lulu Ranteen mukaan selonteon vuosina 2020–2021 tehdyt taustalaskelmat ovat arvottomia, koska tänä päivänä oikeastaan mikään ei toimi kuten niissä kuvitellaan. Kyse ei ole vain Vladimir Putinista. Laskelmissa ei ole haluttukaan nähdä, miten pahasti Euroopan vakaan sähköntuotannon pohja oli mädäntynyt ja petti jo vuonna 2021.
&#8211; Esimerkiksi maakaasun ja hiilen hinnat ovat nyt moninkertaiset malleissa käytettyihin verrattuna ja Saksan ”Energiewende” on konkurssissa, minkä seurauksena suomalaisten sähkön hinta on räjähtänyt.
Selonteko ei pohjaudu todellisuuteen
Hanhikiven peruunnuttua ydinvoimaa ei ole tulossa nimenomaan Suomen pohjoisosaan, mikä on Ranteen mukaan kriittinen puute verrattuna laskelmiin.
&#8211; Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi. Selonteko ei pohjaudu todellisuuteen. Vaaralliseksi tilanne muuttuu, kun todellisuudesta irtautuneita suunnitelmia ei päivitetä, vaan niitä ajetaan härkäpäisesti eteenpäin.
Ranne muistuttaa vielä vaarallisempaa olevan, kun suunnitelmilta puuttuu oikeutus kansalaisten silmissä ja niitä ajetaan seurauksista välittämättä.
&#8211; Ei ole olemassa mitään järkevää perustetta sille, miksi Suomen pitäisi olla hiilineutraali 15 vuotta muita maita ennen. Vaikka olisi miten kiire, maapallon lämpenemiseen sillä ei ole mitään vaikutusta, mutta Suomi ja suomalaiset kärsivät.
Arviointi ulkoistettu Ilmastopaneelille
Ranne huomauttaa, että hallitus kuittaa toimintansa lukuisat kielteiset vaikutukset vakiolauseella, jonka mukaan kaikki toteutetaan ”sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti”. Näin kuitataan ilman, että politiikkatoimien todellisia seurauksia saati oikeudenmukaisuutta olisi juurikaan arvioitu.
&#8211; Oikeudenmukaisuuden arviointi on ulkoistettu Ilmastopaneelille, jota kiinnostaa globaali oikeudenmukaisuus paljon enemmän kuin suomalaisten hyvinvointi, Ranne lataa.
&#8211; Hallituksen, Ilmastopaneelin, Sitran sekä muiden viherorganisaatioiden rakentama ideologinen piiri on Suomelle tuhoisa.
Suomalainen on EU:ssa ikuinen maksaja
Ranteen mukaan vaarallisinta on, että hallitus ja kokoomus vannovat EU:n nimeen eivätkä edes halua nähdä, mihin ollaan menossa.
&#8211; EU:n vastaus vanhojen EU-maiden energiapolitiikan konkurssiin on lisää yhteisvastuullista velkaa ja jäsenvaltioiden itsenäisyyteen puuttuvaa sääntelyä. Siitä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaukana.
Ranne vaatiikin Suomea heräämään nyt tajuamaan, että näin jatkaen sekä energialla että yhteisvastuulla on vain yksi suunta: Pohjoismaat kantavat entistä suuremman taakan holtittomasti asiansa hoitaneiden EU-maiden vastuuttomista päätöksistä ja katastrofaalisista epäonnistumisista.
&#8211; Suomalainen on siinä ikuinen kärsijä ja maksaja, Ranne päättää.
&nbsp;

Hiilineutraali Suomi 2035 -ilmastostrategia perustuu vääriin laskelmiin ja on vaarallinen – Ranne: “Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi”

Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiililaitosten sulkeminen keskellä energiakriisiä puhututti keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuustossa. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Mari Rantanen korosti, että toimivia sähköntuottolaitoksia ei pidä turvallisuuden ja huoltovarmuuden nimissä sulkea. 
 

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra näkee, että Helsingin kaupungin energiapolitiikalla on merkitystä myös valtakunnan tasolla.
&#8211; Helsingin päättäjiltä on edesvastuutonta laittaa toimivia laitoksia säppiin kesken energiakriisin. Nyt on oltava valmiutta perua tehtyjä päätöksiä, sillä turvallisuus ja ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen menevät ilmastoideologian edellä, Purra ilmoittaa.
Käyttämättömissä voimalaitoksissa valtava energiapotentiaali
Perussuomalaiset ovat jo aiemmin vaatineet, että Helsingin voimaloiden lakkautuspäätösten perumisen lisäksi myös varavoimalaitoksia, kuten Fortumin Meri-Porin voimalaitos, on otettava toistaiseksi vakituiseen käyttöön. Suomessa poissa käytöstä olevilla seitsemällä voimalaitoksella on yhteensä 2 000 megawatin sähköteho, eli suurempi kuin Olkiluoto 3:lla.
&#8211; Kaiken tämän kapasiteetin tuominen markkinoille näkyisi varmasti sähkön hinnoissa. Jos varareserviä ja kaikkia mahdollisia tuotannon tapoja ei oteta nyt käyttöön, niin milloin sitten, Mari Rantanen kyseenalaistaa.
Voimalaitosten sulkemisen ei pitänyt vaikuttaa hintoihin
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa varoitettiin jo vuoden 2019 tammikuussa, että kivihiilestä luopuminen luo nostopaineita sähkön ja kaukolämmön hinnalle. Tuolloin Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksia hallinnoiva energiayhtiö Helen toppuutteli, että hintojen nousua ei ole ennakoitavissa.
&#8211; Sähköpulasta uhkaa kärsiä jo koko Eurooppa. Jos Suomessa sähköntuotantoa järjenvastaisesti lasketaan, miten se ei voi olla nostamatta hintoja? Perussuomalaiset olivat koko ajan oikeassa, Rantanen tähdentää.
Energian saatavuus moraaliposeerauksen edelle
Hanasaaren hiilivoimala suljetaan lähes kaksi vuotta etuajassa ja Salmisaaren voimala jopa neljä vuotta etuajassa.
&#8211; Voimaloilla on vielä käyttöikää jäljellä. Niitä ei saa sulkea varsinkaan keskellä energiakriisiä. Energian saatavuus, huoltovarmuus, turvallisuusnäkökulmat ja hintojen kohtuullisuus painavat vaakakupissa enemmän kuin joidenkin puolueiden moraaliposeeraus, Purra sanoo.

ilmastoideologia

Eurovaaliehdokas Kaisa Garedew: ”Jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan”

Teemu Keskisarjan kolumni: Revi siitä koulurauha

Yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä – Nieminen: Unohdetaan ideologia kouluruokailussa

Laakso pitää hallituksen raskasta ilmastopolitiikkaa kyseenalaisena: Ilmastotavoitteet eivät tuo investointeja Suomeen

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: “Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Suomen sopeuduttava ilmastonmuutokseen joka tapauksessa – mutta järkevästi

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset vaativat muutoksia valtion talousarvioon: Hallitus arvostaa ilmastonmuutoksen suomalaisten hyvinvoinnin edelle

Hiilineutraali Suomi 2035 -ilmastostrategia perustuu vääriin laskelmiin ja on vaarallinen – Ranne: “Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi”

Perussuomalaiset: Helsingin hiilivoimaloiden alasajo edesvastuutonta

Uusimmat

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Hallituksen toimet tukevat kasvua ja työllisyyttä – Eerola: ”Fiksummat ymmärtävät, että hallituksen nyt tekemät päätökset tuottavat tulosta pidemmällä aikavälillä”

EU Mäenpään linjoilla käteisen rahan saatavuuden varmistamisen suhteen – ”Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää”

Viikon suosituimmat

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä