LEHTIKUVA
Yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä – Nieminen: Unohdetaan ideologia kouluruokailussa
Viime päivien aikana yleiseen keskusteluun on noussut taas kerran kouluruokailu, joka on vuosikymmenten ajan ollut vakiintunut ja tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Huoleksi on noussut se, että yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen uskoo yhtenä syynä lasten syömättömyyteen olevan liian ideologiapainotteinen tarjonta, jolla lapset ohjataan pois koulujen ruokapöydistä.
Lasten päivittäinen lämmin ja monipuolinen ateria on kansainvälisestikin erikoisuus, josta on syytä pitää kiinni. Monissa kouluissa tarjotaan lisäksi jo aamu- ja välipaloja. Suomi on hyvässä asemassa maana, jolla on tahtoa ja mahdollisuus tarjota kouluruokaa päivittäin. Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä korjaamisen varaa olisi silti asiassa, joka tuntuu menevän nyt väärään suuntaan.
– Huoleksi on noussut se, että yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan Suomessa on paikkakuntia, joissa jopa yli puolet 8.- ja 9.-luokkalaisista jättää kouluruuan syömättä useana päivänä viikossa. Yli kolmasosa heistä kertoi, ettei syönyt päivittäin koulun tarjoamaa lounasta. Lukioiden 2. vuoden opiskelijoista noin kolmannes ja ammatillisen oppilaitosten 1.-2. vuoden opiskelijoista noin puolet ei syö aamupalaa jokaisena arkiaamuna.
– Myös sukupuolten välillä on selvä ero. Koko maassa pojista 32 prosenttia kertoo, ettei syö kouluruokaa päivittäin, tytöistä 44 prosenttia. Ero kasvaa voimakkaasti. Lapset ja nuoret korvaavat päivän ruuan hakemalla lähikaupoista paistotuotteita, makeisia, energiajuomia tai mehuja, Nieminen kertoo.
Ohjaamme itse lapset pois ruokapöydistä
Niemisen mielestä voidaan varmasti löytää monia syitä siihen, miksi kouluruoka ei maistu. Ruokailutavat ja tottumukset perheissä ovat muuttuneet. Kiireinen arki asettaa toisenlaisia haasteita. Nopeaa pikaruokaa on helpommin saatavilla, tai ympäristön aiheuttamat sosiaaliset paineet ehkä ohjaavat syömättömyyteen ja toisenlaisiin valintoihin.
– Yksi syy syömättömyyteen on koulun tarjoaman ruuan muutokset, joilla ohjataan aikuisten maailmasta käsin liian terveyspainotteisesti tai ideologisesti ilmastoa huomioiviin ruokiin, joissa lapsen nälän tunne on toissijainen. Lasten toive maistuvasta perusruuasta ohitetaan lukemalla yksipuolisen vakavasti ravintotaulukkoja tai tiukasti euroja tai kuvittelemalla, että kouluruuan sisällöillä olisi suurempia vaikutuksia ilmastotekoihin tulevaisuudessa lasten ja nuorten osalta.
– Niin havaintoihin kuin koululaisten ja opiskelijoiden omiin kokemuksiin perustuen asioita voidaan tehdä toisin ja saada lapset syömään. Kouluissa syödään niinä päivinä enemmän, kun tarjotaan maistuvaa arkiruokaa, kuten makaronilaatikkoa, uunimakkaraa, kalapuikkoja tai muita vaihtelevia liharuokia.
– Myös ilmaston kannalta negatiivinen ruokahävikki syntyy kasvisruokapäivinä, jolloin kaupoissa käy kuhina. Tiedämme jokainen, että hyvä ruoka syntyy mausta, koostumuksesta ja ulkonäöstä. Ohjaamme siis itse lapset pois koulun ruokapöydistä. Ei ole iso vaatimus korjata asiaa, sillä tiedämme reseptit siihen mikä maistuu, Nieminen uskoo.
Ilmasto huomioidaan monipuolisella lähiruualla
Niemisen mukaan on järjetöntä ihmetellä, miksi lapset eivät jaksa keskittyä tai ovat levottomia kouluissa. Yksi syy on vähäinen ruoka arjessa. Asia on muutettavissa niin kodeissa kuin myös kouluissa valmistamalla tavanomaisia ruokia sekä tarjoamalla rasvattomien tuotteiden ohella maukkaampia ja proteiinipitoisempia vaihtoehtoja sekä lisäämällä makua ja määrää. Ruuan ei tarvitse olla tästä huolimatta erikoista tai epäterveellistä.
– Ilmasto huomioidaan tarjoamalla lähiruokaa monipuolisesti niin liha-, kala-, kana- tai kasvisvaihtoehdoilla tai lisukkeilla erikseen. Tätä lapset ja nuoret ovat itse toivoneet, ja onkin jo useita kouluja, jotka ovat näitä toiveita kuunnelleet muuttaen tarjontaa lasten ja nuorten syömisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen palauttamiseksi. Jokainen menetetty annos on pois kasvusta ja kehittymisestä, eikä siihen ole varaa, Nieminen sanoo.
Tarjotaan sitä mitä toivotaan
Koulupäivien sisältö on muuttunut yhä vaativammaksi, jolloin koko keho tarvitsee oikeanlaatuista energiaa. Moni lapsi ja nuori esimerkiksi urheilee samalla tavoitteellisesti, tai opiskelupäivät ovat pitkiä. Kouluruoka on silloin tärkeässä roolissa osana ravintoa päivän aikana, eikä siinä pitäisi olla rajoitteita esimerkiksi kappalemäärien suhteen. Lisäksi listoille toivotaan hedelmiä ja marjoja.
– Tältä osin olen saanut palautetta nuorilta itseltään. Olenkin jättänyt kouluruokailuun liittyen asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa toivon vastausta muun muassa siihen, miten kouluruokailun houkuttelevuutta aiotaan lisätä ja miten vastataan nuorten näkemykseen, jossa he haluavat enemmän perinteisiä, yksinkertaisia ja maukkaita ruokia ilman kasvispainotteisuuden korostamista.
– Meidän päättäjien ja aikuisten pitää tehdä muutos, etenkin kun tiedämme, miten saamme kouluruokapöytiin tungoksen. Nyt on aika kuulla myös lapsia ja nuoria ilman, että taistelemme ideologioiden puolesta, Nieminen painottaa.
Suomen Uutiset
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastoteot ilmastoideologia kasvisruokapäivä Ideologiat ruokahävikki kouluruoka kasvisruoka Liharuoka kirjallinen kysymys Mira Nieminen Lähiruoka Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vigelius: Vasemmiston lakkoilusta laskun maksavat veronmaksajat
Vaasan koulu-uhkaaja oli ahdistunut ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta
Opettajat vaativat kännyköitä pois tunneilta ja kuria kouluun – Ari Koponen: “Pelkkä hyvä ohjelma ei opettajia auta, nyt vaaditaan tekoja”
PS-kansanedustajat: Meidän täytyy pystyä suojelemaan lapsiamme
Kansanedustaja Jaana Strandmanilta toimenpidealoite opiskeluhuollon tiedonsiirron ongelmista – oppilaiden tietojen turvallinen jakaminen ammattilaisten välillä vaikeaa tai lähes mahdotonta
Viikon suosituimmat
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja
Israelin armeija IDF julkaisi turvaluokiteltuja videoita tapetun Hamasin terroristijohtaja Yahya Sinwarin bunkkerista. Sinwar sai surmansa Gazassa Rafahin kaupungin Tel al-Sultanin pakolaisleirillä sijaitsevassa rakennuksessa.
Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus
Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi.
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän
Ontarion psykologiliiton valituslautakunta määräsi Jordan Petersonin "uudelleenkoulutukseen" tämän sosiaalisessa mediassa kirjoittamien viestien vuoksi. Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että pätevää ja halukasta uudelleenkouluttajaa ei tunnu löytyvän. Ilmeisesti kukaan ei uskalla lähteä väittelemään Petersonin kanssa suorassa lähetyksessä.
Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu ilmoittaa hakevansa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi. Hänen ilmoituksensa tuli yllätyksenä paikallaolijoille. Katso ylläolevalta videolta tiedotustilausuuden kulku.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.