Yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä – Nieminen: Unohdetaan ideologia kouluruokailussa

Viime päivien aikana yleiseen keskusteluun on noussut taas kerran kouluruokailu, joka on vuosikymmenten ajan ollut vakiintunut ja tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Huoleksi on noussut se, että yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen uskoo yhtenä syynä lasten syömättömyyteen olevan liian ideologiapainotteinen tarjonta, jolla lapset ohjataan pois koulujen ruokapöydistä.

Lasten päivittäinen lämmin ja monipuolinen ateria on kansainvälisestikin erikoisuus, josta on syytä pitää kiinni. Monissa kouluissa tarjotaan lisäksi jo aamu- ja välipaloja. Suomi on hyvässä asemassa maana, jolla on tahtoa ja mahdollisuus tarjota kouluruokaa päivittäin. Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä korjaamisen varaa olisi silti asiassa, joka tuntuu menevän nyt väärään suuntaan.

– Huoleksi on noussut se, että yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan Suomessa on paikkakuntia, joissa jopa yli puolet 8.- ja 9.-luokkalaisista jättää kouluruuan syömättä useana päivänä viikossa. Yli kolmasosa heistä kertoi, ettei syönyt päivittäin koulun tarjoamaa lounasta. Lukioiden 2. vuoden opiskelijoista noin kolmannes ja ammatillisen oppilaitosten 1.-2. vuoden opiskelijoista noin puolet ei syö aamupalaa jokaisena arkiaamuna.

– Myös sukupuolten välillä on selvä ero. Koko maassa pojista 32 prosenttia kertoo, ettei syö kouluruokaa päivittäin, tytöistä 44 prosenttia. Ero kasvaa voimakkaasti. Lapset ja nuoret korvaavat päivän ruuan hakemalla lähikaupoista paistotuotteita, makeisia, energiajuomia tai mehuja, Nieminen kertoo.

Ohjaamme itse lapset pois ruokapöydistä

Niemisen mielestä voidaan varmasti löytää monia syitä siihen, miksi kouluruoka ei maistu. Ruokailutavat ja tottumukset perheissä ovat muuttuneet. Kiireinen arki asettaa toisenlaisia haasteita. Nopeaa pikaruokaa on helpommin saatavilla, tai ympäristön aiheuttamat sosiaaliset paineet ehkä ohjaavat syömättömyyteen ja toisenlaisiin valintoihin.

– Yksi syy syömättömyyteen on koulun tarjoaman ruuan muutokset, joilla ohjataan aikuisten maailmasta käsin liian terveyspainotteisesti tai ideologisesti ilmastoa huomioiviin ruokiin, joissa lapsen nälän tunne on toissijainen. Lasten toive maistuvasta perusruuasta ohitetaan lukemalla yksipuolisen vakavasti ravintotaulukkoja tai tiukasti euroja tai kuvittelemalla, että kouluruuan sisällöillä olisi suurempia vaikutuksia ilmastotekoihin tulevaisuudessa lasten ja nuorten osalta.

– Niin havaintoihin kuin koululaisten ja opiskelijoiden omiin kokemuksiin perustuen asioita voidaan tehdä toisin ja saada lapset syömään. Kouluissa syödään niinä päivinä enemmän, kun tarjotaan maistuvaa arkiruokaa, kuten makaronilaatikkoa, uunimakkaraa, kalapuikkoja tai muita vaihtelevia liharuokia.

– Myös ilmaston kannalta negatiivinen ruokahävikki syntyy kasvisruokapäivinä, jolloin kaupoissa käy kuhina. Tiedämme jokainen, että hyvä ruoka syntyy mausta, koostumuksesta ja ulkonäöstä. Ohjaamme siis itse lapset pois koulun ruokapöydistä. Ei ole iso vaatimus korjata asiaa, sillä tiedämme reseptit siihen mikä maistuu, Nieminen uskoo.

Ilmasto huomioidaan monipuolisella lähiruualla

Niemisen mukaan on järjetöntä ihmetellä, miksi lapset eivät jaksa keskittyä tai ovat levottomia kouluissa. Yksi syy on vähäinen ruoka arjessa. Asia on muutettavissa niin kodeissa kuin myös kouluissa valmistamalla tavanomaisia ruokia sekä tarjoamalla rasvattomien tuotteiden ohella maukkaampia ja proteiinipitoisempia vaihtoehtoja sekä lisäämällä makua ja määrää. Ruuan ei tarvitse olla tästä huolimatta erikoista tai epäterveellistä.

– Ilmasto huomioidaan tarjoamalla lähiruokaa monipuolisesti niin liha-, kala-, kana- tai kasvisvaihtoehdoilla tai lisukkeilla erikseen. Tätä lapset ja nuoret ovat itse toivoneet, ja onkin jo useita kouluja, jotka ovat näitä toiveita kuunnelleet muuttaen tarjontaa lasten ja nuorten syömisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen palauttamiseksi. Jokainen menetetty annos on pois kasvusta ja kehittymisestä, eikä siihen ole varaa, Nieminen sanoo.

Tarjotaan sitä mitä toivotaan

Koulupäivien sisältö on muuttunut yhä vaativammaksi, jolloin koko keho tarvitsee oikeanlaatuista energiaa. Moni lapsi ja nuori esimerkiksi urheilee samalla tavoitteellisesti, tai opiskelupäivät ovat pitkiä. Kouluruoka on silloin tärkeässä roolissa osana ravintoa päivän aikana, eikä siinä pitäisi olla rajoitteita esimerkiksi kappalemäärien suhteen. Lisäksi listoille toivotaan hedelmiä ja marjoja.

– Tältä osin olen saanut palautetta nuorilta itseltään. Olenkin jättänyt kouluruokailuun liittyen asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa toivon vastausta muun muassa siihen, miten kouluruokailun houkuttelevuutta aiotaan lisätä ja miten vastataan nuorten näkemykseen, jossa he haluavat enemmän perinteisiä, yksinkertaisia ja maukkaita ruokia ilman kasvispainotteisuuden korostamista.

– Meidän päättäjien ja aikuisten pitää tehdä muutos, etenkin kun tiedämme, miten saamme kouluruokapöytiin tungoksen. Nyt on aika kuulla myös lapsia ja nuoria ilman, että taistelemme ideologioiden puolesta, Nieminen painottaa.