Suomen sopeuduttava ilmastonmuutokseen joka tapauksessa – mutta järkevästi

Eduskunta käsitteli tänään valtioneuvoston selontekoa kansallisesta ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranteen mukaan sopeutuminen olisi Suomen kaltaiselle maalle ainoa järkevä ja kustannustehokas tapa suhtautua ilmastonmuutokseen.

– Nykyiset ilmastonmuutoksen torjuntayritykset aiheuttavat valtavan paljon suuremmat talous- ja hyvinvointitappiot kuin ilmastonmuutos konsanaan. Vuosikymmenien tähtitieteellisen kallis torjuntatyö ei ole juurikaan tuottanut todellista vaikutusta itse ilmastonmuutokseen, sanoo eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne.

Ranne viittaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tietoihin maailman hiilenkulutuksesta. Vuonna 2022 maailma käytti noin 8 miljardia tonnia hiiltä, jopa hieman enemmän kuin edellisenä huippuvuonna 2013.

– Viime vuonna EU:n hiilenkulutus kasvoi 22 % koronavuoteen 2020 verrattuna. Kiinan ja Intian yhteinen hiilenkäyttö oli 11-kertainen EU:n kulutukseen verrattuna ja 67 % koko maailman kulutuksesta. Aasia syö kaiken hiilen, minkä länsi säästää, ja nauraa matkalla pankkiin.

Ilmastonmuutoksen torjunta on joukkuelaji

Ranne muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on joukkuelaji. Kisa päättyy vasta kun koko joukkue on maalissa. Se, että joukkueen pikkiriikkinen priimus on maalissa kauan ennen muita ei auta muuta joukkuetta, ei lyhennä muiden matkaa metriäkään eikä paranna kokonaisaikaa sekuntiakaan.

– Käytännössä sopeutumisen tulisi siis olla Suomen tie. Mutta ilmastoideologian ohjaamana sopeutumisenkin suunnittelu on todellisuudelle vierasta.

Ranteen mukaan todellisuudesta vieraantunut hallinto pohtii selonteossa ylhäältä alaspäin kaikkea mahdollista. Suunnitelmaan on käytetty ja tullaan käyttämään valtavasti henkilöresursseja, vaikka valtaosaan asioista ei liity mitään käytännön ongelmaa.

– Todelliset tarpeet olisi saatu selville kysymällä kaikilta ruohonjuuritason sidosryhmiltä, mitkä ovat 3–5 eniten todellisia käytännön ongelmia aiheuttavaa ilmastonmuutokseen liittyvää uhkaa. Mutta yhteenveto ei ehkä olisi sopinut narratiiviin ilmastohätätilasta.

Energiajärjestelmä ajettu romahduksen partaalle

Valtion rahojen katoamista ihmetteleville Ranne kuittaa, että ne rahat menevät tällaiseen. Tässäkin suunnitelmassa puhutaan koko hallinto huomioiden vuosien mittaan jopa tuhansista henkilötyövuosista, joiden aikana ei tapahdu vielä mitään konkreettista. Kerran luotuna tästäkin syntyy pysyvästi kasvava byrokratiahimmeli pohtimaan pääosin turhia asioita.

– Ideologinen selonteko sulkee silmänsä ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttamilta uhkilta, jotka ovat käsillä juuri nyt. Euroopan energiajärjestelmä on ajettu romahduksen partaalle.

Ranne luettelee pari esimerkkiä tämän seurauksista.

– Vedenottamoilla on oltava varavoimaa, mutta jätevesijärjestelmällä ei. Sähkökatkon aikana ei saisi käyttää wc:tä tai muutenkaan laskea vettä viemäriin. Kerrostaloasukas käyttää keskimäärin 120 litraa vettä vuorokaudessa, josta 18 litraa wc:n huuhteluun. Kolmen päivän sähkökatko aiheuttaisi taajamissa totaalisen jätevesikaaoksen. Sille pitäisi tehdä jotain nyt.

Sotkun korjaaminen jää seuraavalle hallitukselle

Ranne jatkaa, miten samaan aikaan kun selonteossa varaudutaan hellekuolemiin kasvaa energiaköyhyys räjähdysmäisesti ja heikkokuntoisetkin ihmiset värjöttelevät kylmenevissä asunnoissaan. Kylmyyden vaikutuksiin kuoleminen on paljon hellekuolemia yleisempi ongelma. Tätä kylmyysongelmaa hallitus on korjaamassa muuttamalla asumisterveysasetuksen lämpötilarajoja. Ei voi olla kylmä, kun asetus niin sanoo.

– Seuraava hallitus joutuu korjaamaan tämänkin sotkun, Ranne sanoo.