Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

kansainvälinen energiajärjestö

Eduskunta käsitteli tänään valtioneuvoston selontekoa kansallisesta ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranteen mukaan sopeutuminen olisi Suomen kaltaiselle maalle ainoa järkevä ja kustannustehokas tapa suhtautua ilmastonmuutokseen.

&#8211; Nykyiset ilmastonmuutoksen torjuntayritykset aiheuttavat valtavan paljon suuremmat talous- ja hyvinvointitappiot kuin ilmastonmuutos konsanaan. Vuosikymmenien tähtitieteellisen kallis torjuntatyö ei ole juurikaan tuottanut todellista vaikutusta itse ilmastonmuutokseen, sanoo eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne.
Ranne viittaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tietoihin maailman hiilenkulutuksesta. Vuonna 2022 maailma käytti noin 8 miljardia tonnia hiiltä, jopa hieman enemmän kuin edellisenä huippuvuonna 2013.
&#8211; Viime vuonna EU:n hiilenkulutus kasvoi 22 % koronavuoteen 2020 verrattuna. Kiinan ja Intian yhteinen hiilenkäyttö oli 11-kertainen EU:n kulutukseen verrattuna ja 67 % koko maailman kulutuksesta. Aasia syö kaiken hiilen, minkä länsi säästää, ja nauraa matkalla pankkiin.
Ilmastonmuutoksen torjunta on joukkuelaji
Ranne muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on joukkuelaji. Kisa päättyy vasta kun koko joukkue on maalissa. Se, että joukkueen pikkiriikkinen priimus on maalissa kauan ennen muita ei auta muuta joukkuetta, ei lyhennä muiden matkaa metriäkään eikä paranna kokonaisaikaa sekuntiakaan.
&#8211; Käytännössä sopeutumisen tulisi siis olla Suomen tie. Mutta ilmastoideologian ohjaamana sopeutumisenkin suunnittelu on todellisuudelle vierasta.
Ranteen mukaan todellisuudesta vieraantunut hallinto pohtii selonteossa ylhäältä alaspäin kaikkea mahdollista. Suunnitelmaan on käytetty ja tullaan käyttämään valtavasti henkilöresursseja, vaikka valtaosaan asioista ei liity mitään käytännön ongelmaa.
&#8211; Todelliset tarpeet olisi saatu selville kysymällä kaikilta ruohonjuuritason sidosryhmiltä, mitkä ovat 3–5 eniten todellisia käytännön ongelmia aiheuttavaa ilmastonmuutokseen liittyvää uhkaa. Mutta yhteenveto ei ehkä olisi sopinut narratiiviin ilmastohätätilasta.
Energiajärjestelmä ajettu romahduksen partaalle
Valtion rahojen katoamista ihmetteleville Ranne kuittaa, että ne rahat menevät tällaiseen. Tässäkin suunnitelmassa puhutaan koko hallinto huomioiden vuosien mittaan jopa tuhansista henkilötyövuosista, joiden aikana ei tapahdu vielä mitään konkreettista. Kerran luotuna tästäkin syntyy pysyvästi kasvava byrokratiahimmeli pohtimaan pääosin turhia asioita.
&#8211; Ideologinen selonteko sulkee silmänsä ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttamilta uhkilta, jotka ovat käsillä juuri nyt. Euroopan energiajärjestelmä on ajettu romahduksen partaalle.
Ranne luettelee pari esimerkkiä tämän seurauksista.
&#8211; Vedenottamoilla on oltava varavoimaa, mutta jätevesijärjestelmällä ei. Sähkökatkon aikana ei saisi käyttää wc:tä tai muutenkaan laskea vettä viemäriin. Kerrostaloasukas käyttää keskimäärin 120 litraa vettä vuorokaudessa, josta 18 litraa wc:n huuhteluun. Kolmen päivän sähkökatko aiheuttaisi taajamissa totaalisen jätevesikaaoksen. Sille pitäisi tehdä jotain nyt.
Sotkun korjaaminen jää seuraavalle hallitukselle
Ranne jatkaa, miten samaan aikaan kun selonteossa varaudutaan hellekuolemiin kasvaa energiaköyhyys räjähdysmäisesti ja heikkokuntoisetkin ihmiset värjöttelevät kylmenevissä asunnoissaan. Kylmyyden vaikutuksiin kuoleminen on paljon hellekuolemia yleisempi ongelma. Tätä kylmyysongelmaa hallitus on korjaamassa muuttamalla asumisterveysasetuksen lämpötilarajoja. Ei voi olla kylmä, kun asetus niin sanoo.
&#8211; Seuraava hallitus joutuu korjaamaan tämänkin sotkun, Ranne sanoo.
&nbsp;

Suomen sopeuduttava ilmastonmuutokseen joka tapauksessa – mutta järkevästi

Fossiilisista polttoaineista piti pääsemän eroon pikavauhtia mutta toisin näyttää käyvän. Öljyn hinta on tapissa ja tuotantomäärät nousevat uuteen ennätykseen. Se tietää mahtavasti mammonaa öljy-yhtiöille ja öljyntuottajamaille.

Pandemian jälkeinen talouden piristyminen ja Ukrainan sota ovat saaneet raakaöljyn hinnan liitoon, monen muun välttämättömän raaka-aineen lisäksi. Raakaöljyn <a href="https://oilprice.com/Energy/Crude-Oil/OPEC-Misses-Production-Target-By-Whopping-27-Million-Bpd.html">hinta</a> on noussut yli 100 dollariin tynnyriltä (159 litraa) ja yhtä korkealla se on ollut viimeksi vajaat 10 vuotta sitten.
Öljyn hinnannousu on taannut tuottajamaille ja myös jalostajille mahtavat tulot. SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/oljejattarnas-supervinster-1-500-miljarder-pa-tre-manader">laskelmien</a> mukaan maailman 10 suurinta öljy-yhtiötä tekivät vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana voittoa ennen veroja 156 miljardia euroa.
Öljyntuotanto sivuaa ennätyksiä
Voitot revitään loppujen lopuksi tavallisen suomalaisenkin autoilijan ja öljylämmittäjän selkänahasta. Kapitaalilla mahdollistetaan muun muassa öljysheikkien piittaamaton ökyelämä ja venäläisten hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa.
Ympäristöväkikin on huolissaan, sillä uusia öljylähteitä avataan ja maailman öljynkulutus kasvaa taas, pienen pandemianotkahduksen jälkeen. Öljyntuotanto saattaa kuluvana vuonna nousta kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan ennätystasolle eli yli 100 miljoonaan tynnyriin päivässä.

Sotatalous siivittää energiayhtiöt supertuloksiin: Maailman suurimmat öljy-yhtiöt tekivät yli 150 miljardia euroa voittoa kolmessa kuukaudessa