Uudet harvennusmallit jättävät metsät tiheämmiksi – Elomaa: ”Metsänomistajaa ei saa jyrätä”

Kasvatusmetsien harvennusmallit uudistuivat vuosien 2023-2024 aikana. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Harri Mäkinen pitää uusien mallien vahvuutena metsänkasvatuksen joustavuutta.

– Metsänomistajalle on tarjolla erilaisia käsittelyvaihtoehtoja, ja hän voi valita omalle kohteelleen sopivimman mallin.

Mäkisen mukaan kehittämistarpeita liittyy muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten, sekapuustojen, metsikön rakenteen ja turvemaiden erityispiirteiden huomioimiseen.

Ongelmat korostuvat hoitamattomissa metsissä. Uudet mallit on laadittu täystiheille ja hyvin hoidetuille metsiköille, kun taas hoitamattomissa, epätasaisissa ja aukkoisissa metsissä harvennuskertymä voi jäädä melko alhaiseksi.

– Käytännön kokemukset osoittavat, että uudet harvennusmallit voivat vaikeuttaa korjuuta hoitamattomissa metsissä. Ensiharvennuksissa voidaan joskus joutua ”avaamaan vain ajourat”, koska jäävän puuston suositus on kasvanut.

MTK: Harvennusmallien käyttöön koulutusta

MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä tuo esiin, että harvennusmalleissa on useita vaihtoehtoja eri tuottotavoitteille.

– Harvennusmalleista pääsääntöisesti löytyy metsänomistajan tavoitteisiin sopiva malli. Koulutusta mallien käyttöön tarvitaan edelleen.

Jylhä pitää hyvänä kehityksenä metsien kasvattamista aiempaa tiheämmiksi. Myös Jylhä tuo esiin, että uudet mallit eivät sovellu kaikkiin metsiin.

Hoitamattomien metsien lisäksi haasteita voi olla tietyissä karuissa ja harvapuustoisissa kohteissa.

– Metsänomistajan kannalta liian leveät ajourat ja välialueiden harventamattomuus johtavat sekä laatu- että taloudellisiin tappioihin. Pitää siis pyrkiä pois liian leveistä ajourista ja tasaisesti hoidettuun puustoon.

– On myös syytä huomata, että ensiharvennuksille on erilliset runkolukusuositukset.

Ei enempää sääntelyä

Jylhän mukaan metsänomistajalla on riittävästi päätösvaltaa siihen, miten ja millä tavoitteilla hän metsäänsä kasvattaa.

– Tämä toki edellyttää, että muistetaan kysyä, mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet ja myös toimitaan niiden mukaan. Metsänomistajan on hyvä varmistaa, että hänen tahtonsa on myös kirjattu ylös puukauppa- ja palvelusopimuksiin.

Harvennuksiin ei hänen mielestään tarvita nykyistä enempää lainsäädännöllistä ohjausta.

– Nykyinen taso on riittävä. Lisäsääntelyä ei tarvita.

Harvennustakin tarvitaan, jotta puu saa kasvaa

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan, että ”maan- ja metsänomistaja on itse paras päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä”. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että ”vahvistetaan oikea-aikaisten ja -suhtaisten harvennushakkuiden tekoa” ja ”puututaan liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin”.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa korostaa harvennushakkuiden merkitystä ja omaisuudensuojaa.

– Harvennusta täytyy tehdä, jotta puu kasvaa hyvin ja sillä on tilaa kasvaa.

– Kun ihminen omistaa mitä tahansa, lainsäädäntöä pitää noudattaa, mutta se ei saa mennä överiksi. Metsänomistajaa ei saa jyrätä. Omaisuudensuojan pitää olla vahva.

Elomaa nostaa esiin myös oikean tiedon merkityksen metsäkeskustelussa.

– Toivoisin, että kansalaisille annettaisiin oikeaa tietoa. Pitää mennä faktojen mukaan ja metsänomistajia pitää kuulla.