Purra metsävähennyksen korottamisesta: Vahvistamme suomalaisen metsänomistajan asemaa

Kyseessä on merkittävä veropoliittinen uudistus, kertoo Riikka Purra.

– Hallitus puolustaa esityksen myötä suomalaisen maanomistuksen säilymistä kansallisissa käsissä. Metsävähennyksen korottaminen tukee puun tarjontaa ja turvaa metsäteollisuuden raaka-aineen saantia. Tämä on elintärkeää suomalaisille työpaikoille ja viennille. Metsätalouden toimintaedellytyksiä turvaa myös hallitusohjelman kirjaus hakkuumäärien säilyttämisestä vähintään nykytasolla.

Maaseudun säilyttävä elinkelpoisena

Purran mukaan esitys perustuu hallitusohjelmaan, ja sen tavoitteena on kannustaa metsänomistajia aktiivisen metsätalouden harjoittamiseen ja turvata metsäteollisuuden raakapuun saatavuus.

– Suomalainen maaseutu ja metsätalous elinkeinona on säilytettävä elinkelpoisena tulevaisuudessakin. Jo maamme geopoliittisen sijainnin näkökulmasta, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta, on elintärkeää varmistaa lainsäädännöllä, että metsätalouden verotus on reilua verrattuna muiden toimialojen verotukseen. Metsämaan arvo on valtaosin puissa, ja nykyinen lainsäädäntö ei tunnista tätä riittävällä tavalla. Hallitus korjaa nyt tämän vääryyden.

Puuston osuus metsätiloista paremmin huomioon

Metsävähennyksen tarkoituksena on mahdollistaa puuston hankintamenojen vähentäminen verotuksessa, jotta puun myyntituloista voidaan vähentää tulonhankkimisesta aiheutuneet menot, kertoo Purra.

– Maanmittauslaitoksen metsänhintatutkimusaineistojen perusteella on havaittu, että markkinahintaisissa metsätilakaupoissa kauppahinnasta keskimäärin noin 10 prosenttia on muodostunut maapohjan arvosta, ja vastaavasti keskimäärin noin 90 prosenttia tilalla olevan puuston arvosta. Nykyisin metsävähennys on enintään 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta, joten metsävähennystä on perusteltua korottaa vastaamaan paremmin puuston osuutta metsätilojen kauppahinnoista.

– Korotuksen jälkeen metsävähennys on enintään 75 prosenttia metsätilan hankintamenosta. Samalla korotetaan myös vuotuista metsävähennyksen enimmäismäärää 60:stä 75 prosenttiin veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Tämä mahdollistaisi puuston hankintamenon vähentämisen nykyistä aiemmin verotuksessa, millä olisi merkitystä erityisesti metsänomistajille, jotka ovat hankkineet hakkuukypsiä metsiä ja ovat aikeissa myydä puuta pian metsätilan hankkimisen jälkeen.

Kotimaisen perhemetsätalouden puolesta

Kyseessä on myös merkittävä linjaus suomalaisen perhemetsätalouden puolesta, kertoo Purra.

– Uudistus parantaa kotimaisten metsänomistajien edellytyksiä omistaa metsää suhteessa metsärahastoihin ja ulkomaisiin sijoittajiin, jotka ovat kasvattaneet omistustaan, erityisesti maaseudulla.

– Aikaisemmat hallitukset Sipilästä Mariniin eivät koskeneet prosenttiosuuteen – Sipilän hallitus keskittyi metsälahjavähennyksen luomiseen ja Marinin hallitus väärinkäytösten estämiseen – mutta pitivät metsävähennyksen voimassa ennallaan.