LEHTIKUVA
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Metsävähennys on verotuksessa tehtävä vähennys, jonka saa silloin, kun on ostanut metsää ja saa tuloa puun myynnistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää hallituksen esitystä tuloverolain metsävähennystä koskevien säännösten muuttamisesta tervetulleena ja kauan kaivattuna uudistuksena.
– Tämä esitys on selkeä viesti siitä, että hallitus tukee suomalaista metsänomistajaa ja alueellista yrittäjyyttä. Metsävähennyksen korottaminen parantaa kannustimia aktiiviseen metsätalouteen, tukee puuhuollon varmuutta ja vahvistaa kotimaisen omistajuuden asemaa, Koskela toteaa.
Koskela korostaa, että metsävähennys on erityisen tärkeä niille, jotka harjoittavat metsätaloutta itse.
– Vähennys mahdollistaa oikeudenmukaisen verokohtelun niille omistajille, jotka itse hoitavat ja kehittävät metsiään pitkäjänteisesti. Samalla se tuo markkinoille erityisesti hakkuukypsää puuta, jota suomalainen metsäteollisuus kipeästi tarvitsee. Kotimaisen puun merkitys on noussut entisestään Venäjän tuonnin päätyttyä.
Koskela näkee esityksessä myös tärkeän periaatteellisen linjauksen.
– Tämä ei ole vain veroratkaisu, vaan linjavalinta suomalaisen omistajuuden ja perhemetsätalouden puolesta. Olemme johdonmukaisesti puolustaneet kotimaista maanomistusta ja vastustaneet keskitettyyn tai ulkomaiseen pääomaan nojaavaa kehitystä. Nyt hallitus tekee oikeansuuntaista politiikkaa. Olisi syytä harkita myös sitä, että metsävähennystä voisi hyödyntää silloinkin, kun metsä siirtyy perintönä, Koskela painottaa.
Koskela muistuttaa, että uudistuksella on todennäköisiä positiivisia kerrannaisvaikutuksia: työllisyyttä, investointeja ja maaseudun elinvoimaa tukevia seurauksia, jotka osaltaan kompensoivat valtiolle syntyvää noin 32 miljoonan euron verotulomenetystä.
– Metsätalous tarvitsee kannattavuutta ja ennakoitavuutta. Tämä esitys luo molempia. Se antaa omistajille mahdollisuuden investoida metsäänsä ja tukee samalla koko kansantaloutta, Koskela päättää.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuttopolitiikan johdonmukaista täysremonttia on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. - On löydyttävä vaadittava konsensus halpamaahanmuuton ja ongelmallisen opiskeluperäisen maahanmuuton kiristämiseksi. Kuten Ruotsissa jo tehdään, sanoo valtionvarainministeri Riikka Purra.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Yleisradioyhtiö BBC maksaa etnisiin vähemmistöihin kuuluville työntekijöilleen korkeampaa palkkaa kuin valkoisille. Myös vammaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät tienaavat enemmän kuin muut samoissa työtehtävissä. Vähemmistöjen näkyvyyttä on lisätty myös ohjelmissa. Nyt vähemmistöjen edustajia näkyy ruudulla niin usein, että se tuntuu monien katsojien mielestä pakkosyötöltä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
