”Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen ei ole realismia tämänhetkisen tiedon valossa. Tavoitteeseen voitaisiin teoriassa päästä, jos metsätaloutta ja sahateollisuutta ajettaisiin alas. Talous- ja työllisyysvaikutukset olisivat kuitenkin hyvin negatiiviset”, arvioi Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
Hänen mukaansa hakkuurajoituksilla ei edes olisi vaikutusta puutuotteiden globaaliin kysyntään, vaan Suomesta tulisi hakkuuvuotoa muihin maihin. Taloushyöty siirtyisi kilpailijamaille.
Konsulttiyhtiö FCG:n selvityksen mukaan puunmyyntituloja kertyisi vuosina 2026–2035 yhteensä 39 miljardia euroa. Mikäli sahateollisuutta rajoitettaisiin ilmastoperusteella, tuloja kertyisi samana aikana 27 miljardia euroa.
Metsähakkuut nousivat julkiseen keskusteluun Ilmastopaneelin tiistaina esittämän vaatimuksen myötä. Se arvioi hiilineutraaliustavoitteen olevan vaarassa, ellei hakkuita vähennetä 61–64 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
Ilmastopaneeli yrittää patistaa hallitusta lisätoimiin, ja ilmastokysymykset ovat esillä ensi viikolla hallituksen puoliväliriihessä.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne otti torstaina voimakkaasti kantaa metsäteollisuuden puolesta. Hiilineutraaliustavoitteen taloudelliset vaikutukset -selvityksen julkistustilaisuudessa puhuneen Ranteen mukaan Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektorimme ajetaan alas. Suomen ei pidä ajaa alas teollisuuden haaraa, joka on tuonut maallemme kasvua kymmeniä, jopa satoja vuosia.
Omilla valinnoilla ei pidä ajaa kokonaisia sektoreita alas. Tarvitaan päinvastoin lisää sektoreita sekä tuottavuutta ja työllisyyttä.
– Suomi, jos joku maa osaa hyödyntää metsiään kestävästi.
