Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo sosiaalisen median tileillään tuoreimmista hallituksen tekemistä maahanmuuttoon liittyvistä kiristyksistä.
– Eduskunnassa on jälleen loppusuoralla yksi ulkomaalaislain muutos. Siinä pannaan stoppi ns. ankkurilapsi-ilmiölle. Yhdenkään lapsen etu ei ole, että hänet lähetetään edeltä korkean elintason maahan avaamaan ovea muulle suvulle. Jatkossa ei voi vedota ”lapsen etuun” silloin, kun kyse on järjestelmän hyväksikäytöstä. Edellisen hallituksen romuttama toimeentuloedellytys palautetaan. Vastustimme sen poistoa viime kaudella oppositiossa, koska se luo valtavan vetovoimatekijän.
Maahanmuuttoon täysremontti askel kerrallaan
Samalla hallitus kiristää muilla tavoin oleskeluluvan ehtoja, esimerkiksi asumisaikavaatimusten ja ikärajan kautta.
– Jatkamme johdonmukaista maahanmuuttopolitiikan täysremonttia siis askel kerrallaan, kertoo Purra.
– Mutta tämä ei riitä. Seuraavalla hallituskaudella on löydyttävä vaadittava konsensus halpamaahanmuuton ja ongelmallisen opiskeluperäisen maahanmuuton kiristämiseksi. Kuten Ruotsissa jo tehdään.
Talouskasvu ja ”vääränlaiset vauvat”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela nosti eilen eduskunnan keskustelussa esille Purran X-kirjoituksen Vantaa-Keravan hyvinvointialueen synnyttäneiden maahanmuuttajaosuudesta (38 %).
– Hän nälvi tuttuun tapaansa jotakin siitä, ovatko syntyvät vääränlaisia vauvoja. Hänen mukaansa siinä ei ole mitään huolestuttavaa, että suomalaisten vähetessä tilalle tulee ulkomaalaisia. Vieläpä jaksoi kysyä pääministeriltä, onko tällainen minun tviittini – siis tilastoista ja suomalaisuuden puolustamisesta – hallituksen linjan mukaista.
– Miten tämä talouteen sitten liittyi? Kuulemma niin, että jos haluaa kasvua, on tällainen väestönmuutos vain hyväksyttävä, Purra ihmettelee.
Perussuomalaisille suomalaisuus ei ole kauppatavaraa
Mutta ei, ei ja ei, kirjoittaa Purra.
– Perussuomalaisille suomalaisuus ei ole kauppatavaraa. Me haluamme säilyttää tässä maassa muutakin suomalaista kuin metsät, kadut ja rakennukset, nimittäin suomalaiset ihmiset.
– Sitä paitsi edelleen antaa odottaa yhtään suuremmassa määrin se korkean osaamisen maahanmuutto, josta taloudelle hyötyä voisi ollakin, Purra huomauttaa.
