LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus rajoittaa kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103–53. Lakiuudistuksella muun muassa:
Tehostetaan maasta poistamista ja estetään tilanteet, joissa henkilö voi viivyttää karkotustaan turhaan.
Selkeytetään sääntöjä, jotka koskevat karkotusten ja käännytysten toimeenpanoa, jotta päätösten täytäntöönpano olisi nykyistä yksiselitteisempää.
Rajoitetaan kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.
Esitystä käsitelleen hallintovaliokunnan jäsen ja perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää muutosta tärkeänä askeleena kohti järkiperäistä maahanmuuttopolitiikkaa.
– Suomi on liian pitkään sallinut turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytön. Jatkossa Suomi voi entistä nopeammin poistaa maasta henkilön, jonka maasta poistamisesta on jo kertaalleen päätetty, Vigelius toteaa.
Vigelius viittaa myös aiemmin Helsingin Sanomien uutisoimaan hallituksen aikeeseen lakkauttaa pakolaisasema lähtömaissaan lomailevilta.
– Jatkossa lain kirjain on selvä: jos pakolainen lomailee lähtömaassaan, se on peruste lakkauttaa suojelu. Ei ole oikein, että me suomalaiset autamme ja holhoamme heitä, jotka eivät kummankaan tarpeessa enää tosiasiallisesti ole.
Vigelius kritisoi myös vasemmiston liioittelevaa retoriikkaa lakimuutoksen käsittelyssä:
– Vasemmiston paatos ihmisvihasta ja oikeusturvan romuttamisesta ei kestä kriittistä tarkastelua. Kyse on vain siitä, että lait pannaan vihdoin estämään järjestelmän hyväksikäyttö, Vigelius toteaa.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo vappupuheessaan, että suomalaisista puolueista vain perussuomalaiset on täysimääräisesti tiedostanut Suomessa viime vuosikymmenet harjoitetun maahanmuuttopolitiikan tuhovoiman. - Muut puolueet välttelevät tosiasioiden tunnustamista samasta syystä kuin miksi ne jättävät muutoinkin ikävät mutta tarpeelliset päätökset tekemättä: Ne uskovat mieluummin siihen, mitä toivovat, kuin siihen, mitä näkevät.
Demarien maahanmuuttopolitiikan mopo keulii kuntavaalien alla sosiaalisen median alustoilla. Puoluejohtaja Antti Lindtman on kuitenkin hankalassa paikassa, koska demarien maahanmuuttomyönteisen linjan pitäminen esillä voi johtaa äänestäjien menettämiseen.
Maahanmuuton kasvattaminen on vuosikymmenestä toiseen vasemmistopuolueiden keskeinen hanke, ja erityisen hyvin ilmiö näkyy kunta- ja aluevaalien alla. Vasemmiston poliitikkojen työvoimapulapuheiden takana on kuitenkin vasemmiston poliittinen ymmärrys siitä, että maahanmuutto on tärkeä instrumentti vasemmiston omien valta-asemien vahvistamiseksi.
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Hallitus esittää turvapaikkahakemuksen tutkinnan tehostamista. Samalla rajoitettaisiin kansainvälistä suojelua saaneiden vierailua maissa, joista he ovat paenneet. Myös karkottamispäätösten täytäntöönpanoa sujuvoitettaisiin.
Viikon suosituimmat
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.
Lue lisää
Lue lisää
