

LEHTIKUVA
Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Vantaan verotuloista kertovat luvut ovat surullista luettavaa, paikallislehti Vantaan Sanomat uutisoi.
Vantaa sai viime vuonna verotuloja noin 27 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Edelliseen vuoteen nähden verotulot laskivat noin 8 prosenttia. Verotulojen kehityssuunta on heikko, sillä vuoteen 2023 verrattuna laskua oli 53,5 miljoonaa euroa.
Vantaan talousjohtaja Matti Ruusula harmittelee, että Vantaan tuloverotuotot yllättäen laskivat, vaikka samanaikaisesti kaupungin väestömäärä kasvoi.
Vantaan Sanomien jutussa sekä Vantaan vuoden 2024 tilinpäätöksessä luetellaan syitä: verotulojen lasku johtui pääosin hyvinvointialueuudistukseen liittyneiden verohäntien poistumisesta, mutta myös yleisellä taloussuhdanteella oli merkittävää vaikutusta.
Silmiinpistävää on, että maahanmuuttoa ei mainita syynä, vaikka Vantaan väestömäärän kasvusta kerrotaankin.
Työperäinen maahanmuutto osui tuulettimeen
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, jossa asukaita on yli 250 000. Väestö on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti etenkin maahanmuuton ansiosta, ja kaupungissa puhutaankin tällä hetkellä yli 120 äidinkieltä. Viime vuoden tammi−elokuussa Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa 2 549 henkilöä.
Vantaalla – kuten kaikkialla pääkaupunkiseudulla – väestönkasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon. Vieraskielinen väestö keskittyy jatkossakin lähinnä pääkaupunkiseudulle. Luvut kuulostavat huimilta: vuonna 2040 vieraskielisiä on Helsingissä 206 000, Espoossa 140 000 ja Vantaalla 135 000.
Viime vuosina usein toistellun hokeman mukaan ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa”, mutta kuten Vantaan esimerkki osoittaa, todellisuus työperäisyydestä ei vastaa maahanmuuton edistäjien lobbauspuheita. Raadollisemmin voisi todeta, että työperäinen maahanmuutto on nyt Vantaalla osunut tuulettimeen.
Maahanmuutto kuormittaa raskaasti Suomen kuntia
Maahanmuutto kuormittaa raskaasti kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla.
Kunnat tarjoavat lakisääteiset peruspalvelut kaikille asukkailleen, ja palvelut kunnissa rahoitetaan pitkälti kuntalaisten maksamilla kunnallisveroilla. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroja verrattuna kantaväestöön. Tämä aiheuttaa kuntien talouksiin rahoitusvajeen.
Samaan aikaan maahanmuuttajien osuudet kuntien kaikista työttömistä ovat varsin suuria pääkaupunkiseudulla. Vantaalla tämä suhteellinen osuus on 43,6 prosenttia.
Verotulojen heikkenemisen ei pitäisi yllättää ketään
Tutkimustiedon nojalla Vantaan verotulojen kehityksen heikkenemisen ei pitäisi olla suuri yllätys kenellekään. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen huomauttaa, että ulkomaalaistaustaiset maksavat Vantaalla keskimäärin vain noin puolet kantaväestön maksamista kunnallisveroista per henkilö.
Ulkomaalaistaustaiset maksoivat keskimäärin 49,1 % kantaväestön maksamista kunnallisveroista Vantaalla vuonna 2022: pic.twitter.com/xPHqGNtaa8
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) April 8, 2025
Espoon entinen kaupunginjohtaja kutsui jo valtiota apuun
Maahanmuutto vaikuttaa voimakkaasti pääkaupunkiseudun kaikkien kuntien asukasluvun kasvuun, mutta julkiselle taloudelle tällainen kasvukehitys on tuhoisaa.
Myös Espoossa kasvun kääntöpuoli näkyy hurjina lukuina, sillä kaupungin työttömistä peräti 43 prosenttia on vieraskielisiä. Espoon kaupungin tietopalvelupäällikkö Petri Lintunen tosin suostuu myöntämään, että maahanmuuttajataustaisten sijoittuminen työmarkkinoille on ”haasteellista”, mikä on lähinnä kaunisteltu versio todellisuudesta.
Kuten Vantaalla, myös Espoossa siis väestö kasvaa, mutta verotulot eivät. Espoon entinen kaupunginjohtaja, vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Jukka Mäkelä myöntää, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset. Mäkelän mukaan valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa.
– Valtion pitää huomioida kasvukaupunkien ylimääräiset menot, joita tulee esimerkiksi maahanmuutosta, Mäkelä toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Matti Ruusula maahanmuuton talousvaikutukset Petri Lintunen Jukka Mäkelä verotulot väestönkasvu Työperäinen maahanmuutto Pääkaupunkiseutu Julkinen talous Samuli Salminen Vantaa Suomen Perusta maahanmuutto kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä

Tiukennus työperäiseen maahanmuuttoon läpi eduskunnassa – Vigelius: ”Torjuu ulkomaista työttömyyttä”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen niin kutsutusta 3/6 kk -säännöstä, joka velvoittaa ulkomaalaisen työntekijän työllistymään kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä – tai poistumaan maasta.

SUOMEN UUTISET SHOW #7: Työperäinen maahanmuutto – onko siitä hyötyä, paljonko se maksaa?
Suomen Uutiset Show:n sohvalle kokoontuu suorasanainen ja kova kattaus pohtimaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Vastauksia haetaan suomalaisia askarruttaviin kysymyksiin.

Puisto: Tukea kasvuyrityksille – työperäisessä maahanmuutossa kriteerit ja reunaehdot pidettävä korkealla
Toimitusjohtaja Risto Murron johtaman Kasvuriihi-ryhmän äsken Suomen hallitukselle luovuttama loppuraportti sisältää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto katsoo raportin sisältävän useita harkinnan arvoisia esityksiä.
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Antikainen: Nasima Razmyar haluaa romuttaa Suomen rajaturvallisuuslain
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää SDP:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin vaatimuksia käännytyslaista luopumisesta erittäin vaarallisina Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Tanska selvittää maahanmuuton kustannukset tarkasti – Suomeen vaaditaan samaa mallia: ”Veronmaksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat yhteiskunnalle”
Perussuomalaiset haluaa tarkempaa tietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa. Tanska julkaisee tietoja siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja aiheuttavat julkisia menoja. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vastaavaa laskentamallia tarvitaan myös Suomessa.

Halal-liha laukaisi uskonnollisen uhon – sadat mielenosoittajat vaativat intialaisravintolan sulkemista Lontoossa
Intialaisravintolan haluttomuus tarjota halal-teurastettua lihaa on kärjistynyt mielenosoituksiksi Lontoossa. Uhkaukset ovat sinkoilleet ilmassa ja poliisiakin on tarvittu rauhoittamaan pohjaan palaneita tunteita. Myös legendaarinen koomikko on sotkeutunut maailmankatsomukselliseen kiistaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














