Lehtikuva
Puolustusvoimat valmistelee noin miljoonan jalkaväkimiinan hankintaa kotimaiselta teollisuudelta. Osapuolet eivät ole vielä allekirjoittaneet hankintasopimuksia, mutta tavoitteena on käynnistää kahden miinatyypin valmistus Suomessa vuonna 2028. Perussuomalaiset on johdonmukaisesti kannattanut jalkaväkimiinojen palauttamista osaksi Suomen puolustusta.
Puolustusvoimien tavoitteena on, että uusien jalkaväkimiinojen valmistaminen alkaa Suomessa vuonna 2028, kertoo pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen.
– Meillä on käynnissä materiaalihanke, jossa ollaan nyt valmistelu- ja markkinakatsausvaiheessa. Samalla laadimme miinojen teknisiä vaatimuksia, hän sanoo Ruotuväki-lehdelle.
Puolustusvoimat on ollut yhteydessä yrityksiin, jotka kykenevät valmistamaan miinoja ja niiden osia.
– Etenemme pian vaiheeseen, jossa lähetämme tarjouspyyntöjä, jotta pääsemme lopulta kilpailutukseen ja sopimusten tekemiseen, Mikkonen toteaa.
Miinahankinnan arvoksi arvioidaan noin sata miljoonaa euroa, ja niiden toimitus ulottuu 2030-luvulle.
Puolustusvoimat etsii kahta miinatyyppiä: putkimiinaa ja painevaikutteista polkumiinaa. Mikkosen mukaan tavoitteena on hankkia tuotteita, joiden valmistamiseen suomalaisella teollisuudella on jo valmiuksia.
Hankintaa ei välttämättä keskitetä yhdelle valmistajalle, vaan tilaukset voidaan tehdä useilta eri yrityksiltä. Kotimainen tuotanto tukisi Puolustusvoimien mukaan huoltovarmuutta ja teollisuuden kasvua.
– Miksi emme hankkisi jalkaväkimiinoja kotimaiselta teollisuudelta, kun osaamista ja halukkaita valmistajiakin on? Mikkonen kysyy.
Suomessa ei ole ennestään valmista jalkaväkimiinateollisuutta, joten tuotannon käynnistäminen vaatii valmisteluja. Puolustusvoimien tavoitteena on aloittaa valmistus vuonna 2028.
Jalkaväkimiinoihin liittyvä koulutus on jo palannut varusmiespalvelukseen. Puolustusvoimien tavoitteena on ottaa käyttöön uusien miinatyyppien koulutusvälineet ja aloittaa koulutus myös henkilökunnalle ja reserviläisille vuonna 2027.
Puolustusvoimat haluaa miljoonan miinan hankinnan lisäksi varmistaa, että kotimaiset yritykset pystyvät kasvattamaan tuotantoa nopeasti tarvittaessa.
– Tämä on hyvä alku, mutta meidän täytyy luoda kyky siihen, että yritykset pystyvät valmistamaan nopeasti lisää tarpeen vaatiessa, Mikkonen sanoo Ruotuväelle.
Tavoiteltu miinamäärä vastaa suunnilleen Suomen varastoissa ennen Ottawan sopimukseen liittymistä ollutta jalkaväkimiinojen määrää.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2025 Suomen irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta äänin 157–18. Päätös mahdollistaa jalkaväkimiinojen palauttamisen Suomen puolustukseen.
Irtautumista vastustivat seitsemän vihreiden kansanedustajaa, kymmenen vasemmistoliiton kansanedustajaa ja RKP:n Eva Biaudet.
Vihreistä päätöstä vastaan äänestivät Fatim Diarra, Tiina Elo, Bella Forsgrén, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö, Jenni Pitko ja Oras Tynkkynen.
Vasemmistoliiton edustajista miinojen palauttamista vastustivat Timo Furuholm, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Anna Kontula, Minja Koskela, Pia Lohikoski, Laura Meriluoto, Aino-Kaisa Pekonen, Hanna Sarkkinen ja Johannes Yrttiaho.
Useat SDP:n kansanedustajat jäivät pois äänestyksestä, jossa päätettiin Suomen irtautumisesta Ottawan sopimuksesta.
Eduskunnan pöytäkirjan mukaan SDP:n 43 kansanedustajasta peräti yhdeksän ei osallistunut Suomen puolustuksen kannalta merkittävään äänestykseen.
Poissa olivat Elisa Gebhard, Timo Harakka, Johan Kvarnström, Krista Kiuru, Kimmo Kiljunen, Suna Kymäläinen, Anna-Kristiina Mikkonen, Eemeli Peltonen ja Ville Skinnari.
Eduskunta hyväksyi Ottawan sopimukseen liittymisen marraskuussa 2011. Kaikki tuolloin äänestyksessä paikalla olleet perussuomalaisten kansanedustajat vastustivat sopimusta.
Suomi liittyi Ottawan sopimukseen virallisesti vuonna 2012 ja irtautuminen tuli voimaan tämän vuoden alussa.
Perussuomalaiset on kannattanut Ottawan sopimuksesta irtautumista koko Suomen sopimusjäsenyyden ajan.
Suomen irtautumispäätöksen taustalla olivat muuttunut turvallisuustilanne ja tarve vahvistaa maan puolustuskykyä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistui panelistina Kouvolan kaupungintalolla pidettyyn turvallisuuskonferenssiin viime perjantaina. Puoluepaneelissa Immonen totesi tulevaisuuden turvallisuusuhkiin lukeutuvan Ukrainan sodan päättymisen jälkeiset tapahtumat Suomen itärajalla.
Juhannuksen alla vuonna 2025 eduskunta äänesti Suomen irtautumisesta Ottawan sopimuksesta. Äänestyksen tulos oli selkeä: Suomi ottaa uudelleen käyttöön jalkaväkimiinat äänin 157-18.Miinapäätöstä vastustivat kaikki paikalla olleet vasemmistoliiton kansanedustajat, seitsemän vihreiden edustajaa ja yksi RKP:n kansanedustaja.
Eduskunta hyväksyi jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksesta irtautumisen torstain täysistunnossa äänin 157-18.
Ottawan sopimuksesta irtautuminen on puhuttanut eduskunnassa ja asia etenee maaliin vielä tällä viikolla. Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Jenna Simula muistutti puheessaan, että perussuomalaiset oli ainoa puolue, jonka jokainen paikalla ollut kansanedustaja äänesti 13 vuotta sitten sopimukseen liittymistä vastaan.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Dosentti Markku Ruotsilan selvitys esittelee niitä toimenpiteitä, joilla Donald Trump on toisella kaudellaan suitsinut hallitsematonta maahanmuuttoa. Suomen Perustan julkaisema tuore raportti kuvaa ne konkreettiset keinot, joilla Trump on saavuttanut historiallisia tuloksia. Palettiin kuuluu kaikki karkotuksista paluumuuttoporkkanoihin.
Siviilipalveluskeskus herätti hämmennystä ja pettymystä siviilipalvelusta suorittaneiden keskuudessa koulutusjakson aiheilla ja niiden esittämistavalla. Kouluttaja näytti muun muassa laittomasti maatiloilta kuvattua materiaalia, arvosteli suomalaista ruuantuotantoa, toi jatkuvasti esiin omaa yritystoimintaansa sekä ideologiaansa ja kannusti osallistumaan eri järjestöjen, kuten Elokapinan, mielenosoituksiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää päätti selvittää asiaa kirjallisella kysymyksellä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
