Suomi irtautuu miinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta – Mikko Polvinen: ”On palattu perusasioiden ääreen”

Jalkaväkimiinoista ja niiden uudesta tulemisesta Suomen Uutisten studiossa keskustelivat perussuomalaisten kansanedustajat Petri Huru, Mikko Polvinen ja perussuomalaisten uusi 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Vigelius.

Eduskunta hyväksyi aikoinaan Ottawan sopimukseen liittymisen marraskuussa 2011. Äänestyksessä sopimusta vastaan tuolloin äänestivät kaikki paikalla olleet perussuomalaiset. Suomi liittyi sopimukseen virallisesti vuonna 2012.

Kansanedustaja Huru toteaa nyt, että Ottawan sopimukseen ei koskaan olisi pitänytkään mennä mukaan.

– Miina on hyvä köyhän miehen puolustusase, ei siis hyökkäysase vaan puolustusase.

Vasemmiston argumentit outoja

Miinakiellosta irtautumista vastaan etukäteen esitetyt argumentit ovat olleet monien mielestä outoja.

Vasemmistopuolueista esimerkiksi vihreiden riveistä on esitetty näkemys, että ”Miinat eivät erota marjanpoimijaa sotilaasta. Siksi on epärealistista väittää, että Suomessa miinojen käyttö olisi muita vastuullisempaa”.

Perusasiaa-ohjelman juontaja, kansanedustaja Vigelius huomauttaa, että on erikoista argumentoida miinakiellon puolesta sillä, että ikään kuin me suomalaiset samaistaisimme itsemme kehitysmaihin ja niiden tapaan käyttää miinoja aseina.

Myös Polvinen toteaa, että Suomea ei pitäisikään verrata suoraan muihin maihin.

– Että jos joku maa tekee huonosti, niin Suomi ei (muka) voisi tehdä mitään itse hyvin. Kyllä siinä ajattelussa maan itseluottamus tekemiseen on jo aika heikolla kantimilla.

– Kyllä perussuomalaiset luottaa suomalaiseen koulutettuun varusmieheen ja suomalaiseen sotilaaseen, joka suunnittelee miinoituksen. Me ollaan tässä varmasti maailman parhaita, ja meitä ei pitäisi edes verrata, saati sitten, että meitä vastaan ei pitäisi edes argumentoida sillä, että jossain suomalaiset eivät osaisi.

Suomea miinoitettaisiin joka tapauksessa

Vigelius huomauttaa, että pahimmassa mahdollisessa tilanteessa Suomea miinoitettaisiin joka tapauksessa.

– Siinä kohtaa miinoittaja ei välttämättä enää olisikaan suomalainen sotilas, ja silloin ei tulisi myöskään karttoja – tai ei olisi halua raivata miinoja pois Suomen maastosta.

– Kun taas, kun suomalainen sotilas miinoittaa puolustustarkoituksessa omaa maataan vihollista vastaan, niin silloin luodaan kartat, ja silloin pidetään mielessä myös sodan jälkeinen aika. Koska me emme halua tuhota omaa maatamme turvattomuutta aiheuttavilla välineistöillä.

Realismi teki paluun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan

Suomi liittyi aikanaan miinakieltosopimukseen 2010-luvun alussa täysin erilaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Sen jälkeen realismi on tehnyt paluun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Huru arvioi, että ”tietyn porukan” silmät ovat lopulta avautuneet. Huru kehottaakin kaikkia ammentamaan oppia historiasta.

– Me tiedetään, mitä itäinen naapurimme on ennenkin tehnyt. Nyt meillä on kaikki syyt pitää käytössä kustannustehokkaat puolustuksen keinot. Suomalainen tekee puolustuksen kuitenkin vastuullisemmin kuin monet muut.

Polvinen muistuttaa, että Ottawan sopimuksen hyväksyminen tapahtui aikana, jolloin ideologinen politiikka oli voimissaan.

– Nyt on palattu perusasioiden ääreen, koska venäläiset ensin valloittivat Krimin. Sitten seurauksena oli laajempi hyökkäyssota Ukrainaan. Sitten se tilanne herätti ympärillemme muita maita, ja oli toivottavaa, että Suomi oli eturintamassa tässä irtautumassa.

Suomen puolustuskyvykkyys nousee

Puola, Baltian maat ja nyt myös Suomi ovat ilmoittaneet irtautuvansa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Polvinen sanoo, että Suomen päätös on erinomainen esitys.

– Suomen puolustuskyvykkyys nousee. Meillä on kyvykkyyttä näitä käyttää, ja tällä me osoitetaan se, että Suomi valmistautuu ja varautuu aina pahimpaan, vaikkei sitä koskaan toivuttaisikaan.

Huru jatkaa ja toteaa, että Suomessa on osaava reservi ja osaamista tehdä miinoitus vastuullisesti.