
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen (oik.) eduskunnan täysistunnossa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
KOMMENTTI: SDP horjuu rajusti Suomen turvallisuuden kannalta kriittisissä kysymyksissä – voiko Kiljusen kaartiin tosipaikan tullen luottaa, jos puolue joskus johtaisi punavihreää hallitusta?
KOMMENTTI | SDP sai tänään vaivoin pidettyä eduskuntaryhmänsä kasassa miinakieltosopimusta koskevassa kysymyksessä. Sen tunnetuimmat nimet ja aatteellinen ydin kampanjoivat voimakkaasti miinakieltosopimuksen purkamista vastaan. Aiemmin SDP on haparoinut pahasti rajaturvallisuuslain toimeenpanossa. Äskettäin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sdp.) joutui eroamaan tehtävästään kun osoittautui, että hän vehkeili venäläisten kanssa kaataakseen rajalain.
SDP:llä on erittäin pitkä historia yhdessä Venäjän/Neuvostoliiton kanssa toimimisesta. Sen aatteellisen ytimen tuttavalliset välit vuosikymmenien saatossa ovat julkista tietoa, joskin suomalainen konsensusyhteiskunta häveliäästi yrittää olla muistelematta menneitä yhteistyön vuosia.
SDP:tä leimaa edelleen kummallinen haluttomuus suojautua Venäjän uhalta. Onko kyse naiiviudesta, ymmärtämättömyydestä vai jostain muusta? Ja minkälaisia turvallisuuspäätöksiä saisi aikaan mahdollinen punavihreä hallitus, jossa Kiljusen kaartilla vahvistettu vasemmisto ja vihreät säännönmukaisesti vastustaisi kaikkia niitä keinoja, joiden avulla Suomen on viime vuosikymmeninä onnistunut pysymään vakaana?
PS-kansanedustaja Miko Bergbom nostaa ongelman esille:
– Demareilla on ollut aika isoja vaikeuksia näissä Suomen turvallisuuden kannalta tärkeissä äänestyksissä – rajalaki & Ottawan sopimus. Samaan aikaan he kuitenkin kokevat oikeudekseen arvostella muita siitä, että ulkopoliittisissa asioissa ei olla samaa mieltä – Palestiina, jne.
– Herää ensinnäkin kysymys, saako Suomi tarvittaessa säädettyä esimerkiksi rajan poikkeuslain, mikäli demarit voittavat vaalit? Jos voimasuhteita katsoo, niin uskallan väittää, että ei saisi. Vakava keskustelun paikka, josta Suomessa ei ole juurikaan puhuttu.
Demareilla on ollut aika isoja vaikeuksia näissä Suomen turvallisuuden kannalta tärkeissä äänestyksissä - rajalaki & Ottawan sopimus.
— Miko Bergbom (@BergbomMiko) June 19, 2025
Samaan aikaan he kuitenkin kokevat oikeudekseen arvostella muita siitä, että ulkopoliittisissa asioissa ei olla samaa mieltä - Palestiina, jne.…
Bergbomin pohdinta on tarpeellista maassa, jossa julkinen sana ei hevillä innostu kaivelemaan turvallisuuden kannalta kriittisiä kytköksiä.
Valtamedia saattaa löytää kokoomuskansanedustaja Noora Fagerströmin kummitytön ristiäisistä bandidosjengiläisen, Ulkopoliittisesta instituutista hähmäisin perustein nimitetyn harjoittelijan tai Portugalista suurlähettilään, joka puhuu pöljiä. Varmasti näistäkin uutisista klikkejä kertyy, mutta olisiko median toisinaan syytä vilkaista välillä hieman niitäkin touhuja, joita sosialistipuolue puuhastelee itänaapurin kanssa, ja minkälaisia veli venäläistä tukevia rakenteita maahamme on vuosikymmenten varrella ujutettu? Tällainen ei välttämättä ole helppoa eikä palkitsevaa, mutta Suomi on valitettavasti etenemässä kohti turbulentteja aikoja. Median soisi tekevän kohtuullisen osansa valtion nostamisessa parempaan valmiuteen.
Sitkeydessä esimerkkiä näyttää perussuomalaisten Outi Mara, joka on nyt 183 päivänä peräkkäin julkaissut vetoomuksen siitä, että valtiorahoittelinen mediamme Yle suostuisi käsittelemään SDP-kansanedustaja Kimmo Kiljusen Venäjä-yhteyksiä.
Tästä päivästä lähtien postaan tämän kuvan niin monta kertaa, että Yle, tuo verorahoitteinen tiedonantajamme, käsittelee asian.. @Demarit@kimmokiljunenpic.twitter.com/1YQMvsoDiW
— Outi Mara (@OutiMara) December 19, 2024
SU TOIMITUS
Lue myös
Historiallinen nuijankopahdus – Eduskunta hyväksyi Ottavan miinakieltosopimuksesta irtautumisen äänin 157-18, perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite toteutui vihdoin
Eduskunta äänesti Ottawan sopimuksesta irtautumisesta – Bergbom: Ottawan sopimukseen liittyminen oli virhe – nyt se korjattiin
Vasemmistoliitto äänesti miinojen palauttamista vastaan – Vigelius: ”Epäisänmaallista”
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.

Saksalaismiehen autoisku vaati Leipzigissa useita uhreja
Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.















