Koulun perustehtävä on opettaa ja oppilaan tehtävä on oppia. Perusasioiden pitää tulla ensin. Lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, perustiedot ja perustaidot muodostavat pohjan, jonka päälle muu osaaminen rakennetaan, Jaana Strandman sanoo.
Strandmanin mukaan opetussuunnitelmasta on karsittava tavoitteita ja sisältöjä, jotka vievät aikaa perustehtävältä. Niitä ovat muun muassa laaja-alaiset ja monialaiset oppimiskokonaisuudet, erilaiset projektit, digitaalisten välineiden ylikorostuneisuus, opettajien hallinnollinen ja suunnittelutyö sekä kirjaamiset.
– Opetussuunnitelma ei saa olla loputon tehtävälista eri yhteiskunnan haasteita, jotka on annettu koulun tehtäväksi korjata. Sen pitää olla suomalaisen korkeasti koulutetun opettajan työkalupakki. Selkeä, käytännöllinen ja opetustyötä tukeva.
Koulussa opetellaan myös elämän taitoja
Koulussa tarvitaan perustietojen ja -taitojen lisäksi vahvaa kasvatusotetta yhdessä vanhempien kanssa. Vastuiden ja roolien kotien ja koulun kasvatustyössä tulee olla selviä. Vahva itsetunto antaa lapselle pohjan uskoa itseensä, yrittää ja kohdata myös epäonnistumisia. Sosiaaliset taidot ovat välttämättömiä toisten kanssa toimimisessa sekä tulevassa työelämässä.
– Koulussa opetellaan myös elämän taitoja. Miten kannetaan vastuuta itsestä ja omista teoista? Miten kohdellaan toisia? Miten tehdään yhteistyötä, ratkaistaan ongelmia ja selviydytään vastoinkäymisistä? Miten ollaan oma-aloitteisia ja yritteliäitä? Näitä taitoja tarvitaan koko elämän ajan.
Suomen kasvu syntyy osaavista tekijöistä
Strandman korostaa, että yritteliäisyys kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle. Se tarkoittaa oma-aloitteisuutta, vastuunkantoa, sinnikkyyttä, tekemisen halua ja kykyä tarttua asioihin, vaikka epäonnistuisi tai tehtävä tuntuisi vaikealta.
– Tavoitteena pitää olla vastuuntuntoinen kansalainen, joka osaa perustaidot, tuntee perusasiat, luottaa itseensä ja tulee toimeen muiden kanssa, Strandman sanoo.
Strandmanin mukaan nyt tarvitaan rohkeutta kysyä, mitä koulussa todella tarvitaan.
– Kaikkea ei tarvitse opettaa ja oppia koulussa. Koulun rajallinen aika pitää käyttää viisaasti. Kun perusta on vahva, lapsella on paremmat valmiudet oppia myös uutta. Lapsella ja nuorella tulee olla peruskoulun jälkeen edellytykset jatko-opintoihin ja työelämään. Suomi tarvitsee jokaisen kotimaan lapsen ja nuoren osaamisen tulevaisuuden työelämän eri tehtäviin. Suomen kasvu syntyy osaavista tekijöistä.