LEHTIKUVA
Ruotsissa hallitusneuvottelut käynnistyvät jälleen, kun sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson aloittaa jo toisen yrityksen toimivan hallituksen muodostamiseksi. Kantona kaskessa ovat keskustan ja vasemmistopuolueen täysin erilaiset näkemykset noudatettavasta politiikasta. Teollisuuden etujärjestö on muistuttanut neuvottelijoita talouselämän raadollisuudesta.
Tehtävä alkaa virallisesti maanantaina 5. lokakuuta, ja siitä on raportoitava minulle viimeistään 12. lokakuuta. Tuolloin Magdalena Andersson voi joko antaa loppuraporttinsa tehtävästä tai pyytää lisäaikaa, valtiopäivien puhemies Andreas Norlén ilmoitti perjantaina.
Norlén perusteli myös, miksi hän ei antanut tunnustelutehtävää moderaattien Ulf Kristerssonille:
– Voin todeta, että poliittiset ja parlamentaariset perusedellytykset ovat nyt täsmälleen samat kuin silloin, kun Magdalena Andersson sai tehtävän ensimmäisen kerran.
Alkavan viikon tärkeimmäksi tapahtumaksi saattaa muodostua keskustapuolueen Elisabeth Thand Ringqvistin aloite. Tämä on kutsunut sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistopuolueen yhteiseen tapaamiseen keskustelemaan Ruotsin suurista yhteiskunnallisista ongelmista. Kaikki neljä puoluetta ovat hyväksyneet kutsun.
Keskusta on tähän saakka halunnut Anderssonin pääministeriksi, mutta vastustanut vasemmistopuolueen ottamista hallitukseen. Vasemmistopuolue on puolestaan vaatinut hallituspaikkoja eikä halua enää toimia pelkkänä demarivetoisen hallituksen tukipuolueena.
SVT:n politiikan kommentaattori Mats Knutson kuvasi keskustan ja vasemmmistopuolueen liikahdusta selvänä muutoksena aikaisempaan, vaikka varoittikin tekemästä siitä vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Andersson aloittaa maanantaina työviikon, jonka aikana hänen on yritettävä ratkaista lähes paradoksaalinen yhtälö: saada samaan hallituspohjaan tai ainakin saman hallituksen tueksi keskustapuolue ja vasemmistopuolue, jotka haluavat molemmat hänet pääministeriksi mutta eivät hyväksy toistensa ehtoja.
Hallitusneuvotteluihin otti maanantaina kantaa myös Ruotsin elinkeinoelämän etujärjestö. Se muistuttaa talouselämälle vihamielisen politiikan lyhyistä jäljistä.
Puhemies Norlén on tehnyt selväksi, ettei prosessia voida jatkaa loputtomiin pelkillä tunnusteluilla. Anderssonin on annettava ensimmäinen vastaus viimeistään ensi viikon maanantaina 12. lokakuuta. Hän voi pyytää lisäaikaa, jos todelliset neuvottelut ovat silloin käynnissä, mutta tämän toisen yrityksen jälkeen pääministeriehdokas viedään valtiopäivien äänestykseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan Ruotsin vaalivilppiepäilyt herättävät kysymyksen siitä, mitä tapahtuu, kun poliittinen valta ja tiiviit maahanmuuttajayhteisöt kietoutuvat yhteen niin, että yhteisöt järjestävät äänestäjiä tietyn ehdokkaan taakse.
Ruotsin valtiopäivävaaleista on kulunut pari viikkoa ja valtakunta on sekaisin kuin seinäkello. Kansanvalta ei mitä ilmeisimmin toteutunut kuin Strömsössä, sillä vaalitoimitsijat ovat kertoneet lukuisista poikkeavista tapahtumista äänestystilanteissa. Silti vasemmistohallitusta ajetaan maahan kuin käärmettä pyssyyn salaisuuden kaavun varjossa.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.
Ruotsin parlamenttivaalit ratkesivat niukalla marginaalilla vasemmistoblokin hyväksi. Maltillisen kokoomuksen valtiopäiväedustaja Fredrik Karrholm kirjoittaa brittilehti The Spectatorissa, että maahanmuutto vaikuttaa poliittisiin voimasuhteisiin. Naapurimaassa maahanmuuttajien äänet keskittyivät vasemmistolle. Useilla maahanmuuttajavaltaisilla alueilla kaksi suurinta vasemmistopuoluetta keräsivät peräti 90-95 % kaikista annetuista äänistä. Väestönmuutos ei vaikuta enää pelkästään katukuvaan ja sisäiseen turvallisuuteen, vaan siihen, kuka hallitsee maata.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
