Työttömyysluvuissa näkyy yllättävä ilmiö – VATT:n asiantuntija: ”Työllisyystilanne on edelleen menneisiin vuosikymmeniin verrattuna hyvä”

Opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku on kasvattanut työttömien määrää Suomessa viimeisen noin kymmenen vuoden aikana.

VATT:n Datahuoneen erityisasiantuntija Heikki Korpelan mukaan opiskelijoiden ja eläkeläisten joukossa on tällä hetkellä yhteensä noin 100 000 työtöntä.

Korpelan mukaan kymmenessä vuodessa meille on tullut noin 30 000 työtöntä eläkeläistä ja opiskelijaa lisää. Asiantuntija huomauttaa, että opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku ei yksin selitä viime vuosien työttömyyden kasvua.

– Kasvua selittävät toki muutkin tekijät, kuten vaikea suhdannetilanne ja maahanmuuttajataustaisten työttömien määrän kasvu.

Opposition puheenvuoroissa on nostettu esiin hallituskaudella kasvanut työttömien määrä. SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen väitti viime viikolla, että työttömiä on tullut hallituskaudella yli 90 000 lisää.

Työttömien määrän kasvu ei kuitenkaan yksin kerro työmarkkinoiden kehityksestä. VATT:n mukaan työllisyys on pysynyt Suomessa pitkällä aikavälillä korkealla tasolla.

Työttömyydelle useita selityksiä

Korpelan mukaan Suomen vaikeaa työttömyystilannetta selittävät monenlaiset ilmiöt.

– Kyse ei ole pelkästään suhdanteesta tai siitä, että työmarkkinoilla ei olisi työlle enää kysyntää. Työllisyystilanne on edelleen menneisiin vuosikymmeniin verrattuna hyvä.

Hän nostaa esiin vertailun Ruotsiin. Korpelan mielestä Ruotsissa on samankaltainen ristiriitainen tilanne, jossa työttömyysaste on korkea, mutta samalla työllisyysaste on Suomea ja EU:n keskiarvoa korkeampi.

Korpela toteaa erojen johtuvan osaltaan siitä, kuinka suuri osa työikäisistä on työvoiman ulkopuolella.

– Muualla Euroopassa työttömyysaste on matalampi, mutta myös EU:n keskimääräinen työllisyysaste on Suomea matalampi. Suomessa pyritään ja päästään työhön muuta Eurooppaa aktiivisemmin.

Myös Suomen Uutiset kertoi jo 22. syyskuuta julkaistussa uutisessa työllisyyden kääntyneen nousuun. Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli elokuussa 34 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas samanikäisten työttömien määrä laski 5 000.

Yksittäinen kuukausi ei vielä kerro koko kuvaa

Korpela suhtautuu varauksellisesti yksittäisten kuukausien työvoimatutkimuksen lukujen tulkitsemiseen. Hän nostaa esimerkiksi elokuun työllisyysluvun, jossa työllisten määrän kerrottiin kasvaneen 34 000 vuodentakaisesta.

– En itse seuraisi yksittäisen kuukauden lukuja työvoimatutkimuksesta lainkaan. Niiden virhemarginaalit ovat todella suuria.

Hänen mukaansa elokuussa ilmoitettuun 34 000 työllisen kasvuun liittyi 32 000 virhemarginaali. Myös työttömien määrän 5 000 henkilön laskuun liittyi erityisasiantuntijan mielestä 23 000 virhemarginaali.

– Seuraisin työvoimatutkimuksesta ennemmin vuosineljänneksittäisiä tai vuosittaisia tietoja.

Korpela muistuttaa, että työvoimatutkimuksen viralliset työllisyys- ja työttömyysluvut perustuvat kyselytutkimukseen. Vuoden aikana tutkimukseen tavoitellaan yli 10 000 vastaajaa, joista kutakin tavoitellaan viisi kertaa.

– Tämä on kyselytutkimukseksi iso ja edustava otos. Yksittäisessä kuussa vastaajia on kuitenkin paljon vähemmän, ja tämän takia virhemarginaalit voivat olla isoja.

Työllisyys kasvanut pitkällä aikavälillä

Korpela katsoo, että työllisyys- ja työttömyystiedot antavat osin ristiriitaisen kuvan työmarkkinoista. Vaikka työllisyys on viime vuosina heikentynyt, pidemmän aikavälin kehitys näyttää erilaiselta.

– Esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen verrattuna työllisyysaste on noussut yli kolme prosenttiyksikköä. Työllisiä on tullut selvästi yli 100 000 lisää ja työttömiä noin 40 000.

– Työttömyyttäkin on hyvä tarkastella, mutta itse seuraisin ensisijaisempana työllisyyttä.

Hänen mukaansa työllisyys kertoo suoraan asioista, joilla on merkitystä sekä työllisten toimeentulon että talouden kannalta.

Työllisyys ja työnhaku lisääntyneet kolmessa ryhmässä

Korpela nostaa esiin myös opiskelijoiden, eläkeläisten ja maahanmuuttajataustaisten aseman työmarkkinoilla.

– Opiskelijat, eläkeläiset ja maahanmuuttajataustaiset näkyvät työmarkkinoilla kahdella tapaa: sekä heidän työllisyytensä että työttömyytensä (aktiivinen työnhakunsa) on lisääntynyt.

Korpelan mukaan kaikissa kolmessa ryhmässä työllisten määrä on kasvanut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna enemmän kuin työttömien määrä.

– Muiden ryhmien osuudet työmarkkinoilla olevista ovat vastaavasti pienentyneet.