Puheessaan Juho Hirvelä käsitteli viittä rakennushanketta, joiden kustannukset ja toteutustapa ovat herättäneet kysymyksiä.
Veronmaksajien rahat tarkempaan syyniin
Hirvelä perusteli selvityksen tarvetta muun muassa kaupungin vaikealla taloustilanteella, alijäämällä ja jatkuvalla velkaantumisella.
Perussuomalaiset haluavat suojella veronmaksajien rahoja ja varmistaa, että niille saadaan parempaa vastinetta.
– Tässä tilanteessa meidän on kuitenkin uskallettava kysyä yksi olennainen kysymys. Onko kaupungin kaikista toiminnoista todella etsitty säästöjä tasapuolisesti?
Hirvelän mukaan myös kaupungin kehitysohjelmia, erilaisia hankkeita ja rakennusinvestointeja on tarkasteltava kriittisesti säästöjä etsittäessä.
Pukukoppi maksoi 1,1 miljoonaa
Ensimmäisenä esimerkkinä Hirvelä nostaa esille Rosendahlin rannan pukukopin, jonka kustannukset nousivat 1,1 miljoonaan euroon. Hän kertoi kysyneensä rakennuksesta myös tamperelaiselta talousasiantuntijalta, joka oli käynyt tutustumassa kohteeseen. Hirvelän mukaan asiantuntija arvioi, että hinnassa saattoi olla jopa miljoona euroa ylimääräistä.
Toisena esimerkkinä Hirvelä mainitsi Rauhaniemen saunan remontin. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 1,2 miljoonaa euroa, mutta se nousi kilpailutuksen ja remontin alettua 2,9 miljoonaan euroon.
Hirvelä viittasi myös kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Elina Järvenpään kommenttiin kustannusten kasvusta.
– Toimintamalli ei voi olla sellainen, että luvut yllättävät ja piikki on auki.
Yhdeksän miljoonan remontti ei ratkaissut ongelmia
Kolmas esimerkki on Nekalan koulu. Hirvelän mukaan rakennusta remontoitiin vuosina 2007–2009 noin yhdeksällä miljoonalla eurolla. Remontissa rakennukseen asennettiin muun muassa hissit ja koneellinen ilmanvaihto. Hirvelän mukaan oppilaat alkoivat remontin jälkeen oireilla sisäilmaongelmien vuoksi ja ongelmien aiheuttajaksi selvisi asennettu ilmanvaihto.
Rakennus jäi tämän jälkeen tyhjilleen. Vuosina 2024–2025 sitä remontoitiin uudelleen noin 9,4 miljoonalla eurolla, ja nykyisin sitä käytetään Nekala-nimisenä kulttuuritilana.
Hirvelä pitää aiheellisena selvittää, mitä alkuperäisessä remontissa meni pieleen ja mitä tapauksesta on opittu.
– Miten lähes 10 miljoonan remontti johti tilanteeseen, jossa rakennuksen sisäilmaongelmat estivät sen käytön, ja ennen kaikkea mitä tästä tapauksesta on opittu, jotta vastaavilta virheiltä voidaan jatkossa välttyä.
Miljoonainvestointi vuokrakiinteistöön
Neljäs Hirvelän esiin nostama kohde on Työväenmuseo Werstas. Tampereen kaupunki suunnittelee Hirvelän mukaan rakennuksen perusparannukseen 8,2 miljoonan euron investointia vuosille 2028–2030, vaikka kaupunki toimii rakennuksessa vuokralaisena.
Hirvelän mukaan kaupungin nykyinen vuosivuokra on noin 635 000 euroa. Perusparannuksen jälkeen vuokran arvioidaan nousevan yli 1,1 miljoonaan euroon vuodessa.
Hän kyseenalaistaa sen, onko veronmaksajien rahojen kannalta järkevää investoida huomattava summa toisen omistamaan rakennukseen ja maksaa sen jälkeen aiempaa korkeampaa vuokraa.
Viides esimerkki on Pohjois-Hervantaan suunniteltu Kanjonin koulu ja päiväkoti. Hirvelän mukaan hanke on tarkoitus toteuttaa leasing-mallilla, jossa ulkopuolinen yhtiö rakentaa kohteen ja kaupunki sitoutuu vuokraamaan sen vähintään 20 vuodeksi.
Puheessaan Hirvelä arvioi vuosivuokran olevan lähes kaksi miljoonaa euroa. Kahdenkymmenen vuoden aikana vuokria kertyisi siten arvion mukaan yli 40 miljoonaa euroa.
Miten rakennushankkeista saadaan edullisempia?
Hirvelä tarkentaa sähköpostitse Suomen Uutisille, että selvityksessä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitkä yksittäiset asiat ja toimintatavat nostavat rakennushankkeiden kustannuksia ja mitä niiden hillitsemiseksi voidaan tehdä.
Myös kaupungin kilpailutuskäytännöt pitäisi hänen mukaansa käydä tarkasti läpi. Selvityksessä tulisi arvioida, sulkevatko kilpailutusten ehdot liian suuren osan mahdollisista toimijoista jo alkuvaiheessa ulkopuolelle.
Lisäksi Hirvelä haluaa selvityksen tuovan esiin kaupungin rahavirtojen suunnat.
Hänen mukaansa tavoitteena on löytää konkreettisia toimenpiteitä, joita kaupunki voisi ottaa nopeasti käyttöön rakennuskustannustensa hillitsemiseksi.
Veroeurot käytettävä viisaasti
Hirvelä kertoo, että selvitys etenee ensin alustavan työryhmän kokoamisella ja sen tehtävänkuvan määrittelyllä. Tämän jälkeen työryhmä ja Tampereen pormestari Ilmari Nurminen käyvät yhteisessä palaverissa läpi selvityksen suuntaviivoja.
Varsinainen toteutus on tarkoitus ajoittaa vuoden 2027 alkupuolelle. Hirvelän mukaan tuloksia julkaistaan selvityksen edetessä.
Hän muistuttaa, etteivät rakennushankkeiden kustannukset ole ongelma vain Tampereella.
– Päättäjien vastuulla on kaikilla julkishallinnon tasoilla pitää huoli siitä, että veroeurot käytetään viisaasti.