
Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

PS ARKISTO
Maanantaina Espoon valtuustossa käytiin vääntö rasisminvastaisesta sitoumuksesta. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos ei allekirjoittanut sitoumusta viime vuonna eikä allekirjoita sitä nytkään.
Simo Grönroos pitää sitoumuksen keskeisenä ongelmana sitä, että se syyllistää suomalaisia esittämällä syrjinnän yksipuolisena ilmiönä, jossa maahanmuuttaja olisi aina uhri. Sitoumuksessa todetaan sen olevan tarpeellinen, sillä ”etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat rasismia Suomessa sekä yksittäisinä rasistisina tekoina että arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena”.
– Sopimuksessa puhutaan ”etnisistä ja uskonnollisista vähemmistöistä”, mutta eivätkö suomalaiset koe sitten syrjintää? Grönroos kysyy.
– Eikö se, että maahanmuuttajanuoret syyllistyvät kantaväestöön verrattuna moninkertaisesti useammin ryöstörikollisuuteen, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö maahanmuuttajajengien rikollisuus, jossa suomalaisilta nuorilta varastetaan kännykät taskusta ja kengät jalasta, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö suomalaisten uhrien pakottaminen nuolemaan jengiläisten kenkiä ja tämän kaiken kuvaaminen nettiin sisällä rasistisia piirteitä?
Grönroos osoittaa myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kantaväestöön verrattuna moninkertaisen syyllistymisen seksuaalirikoksiin ja kysyy, eikö sekään sisällä rasistisia piirteitä. Iltalehti kirjoitti juuri pääkaupunkiseudun osalta, kuinka ”ulkomaalaisten epäiltyjen osuus Helsingissä tapahtuneissa seksuaalirikoksissa on noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia”.
– On siis törkeää väittää, että monikulttuurisuuden aiheuttamissa etnisissä konflikteissa ainoat uhrit olisivat maahanmuuttajia, Grönroos jyrähtää.
Sitoumuksen mukaan ”oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille”. Grönroos kysyy, eikö Espoon vuosia harjoittama maahanmuuttajien suosiminen erilaisin rekrytointimallein ole syrjintää.
– Entä tämänkin kokouksen esityslistalla oleva suunnitteilla oleva ”kansainvälisyysseteli”, joka asettaisi ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisten edelle?
– Rasisminvastaisen sitoumuksen mukaan suomalaisen rooli on edelleenkin olla syyllinen, vaikka häntä syrjittäisiin järjestelmän toimesta, Grönroos toteaa.
– Elämä on täynnä suvaitsemattomuuden, kiittämättömyyden, epäystävällisyyden ja itsekkyyden kaltaisia paheita, mutta nämä eivät ratkea poliittisilla julistuksilla, ja tällä rasisminvastaisella julistuksella on tarkoitus syyllistää suomalaisia ja vaientaa keskustelua.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

Vihreät esitti lähes tasan vuosi sitten somessa, kuinka ”Suomi on rasistinen maa. Se ei ole mielipide vaan totuus”. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihreä totuus paljastui jälleen kerran puhtaaksi pötypuheeksi.

Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.

Suomen valokuvataiteen museo kantaa kortensa kekoon, jota maamme valtamedia on ansiokkaasti kasannut. Näkymätön rotu -näyttelyssä käsitellään sitä, kuinka ”valkoisuus on muokannut tapaamme katsoa ja ymmärtää maailmaa niin perusteellisesti, että siitä on tullut lähes synonyymi käsityksellemme ihmisyydestä”.
Viikon suosituimmat

Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.

Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.

Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.

Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää