Espoon valtuustossa väännettiin rasisminvastaisesta sitoumuksesta – Grönroos: ”Sitoumuksen mukaan suomalaisen rooli on edelleenkin olla syyllinen”

Simo Grönroos pitää sitoumuksen keskeisenä ongelmana sitä, että se syyllistää suomalaisia esittämällä syrjinnän yksipuolisena ilmiönä, jossa maahanmuuttaja olisi aina uhri. Sitoumuksessa todetaan sen olevan tarpeellinen, sillä ”etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat rasismia Suomessa sekä yksittäisinä rasistisina tekoina että arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena”.

– Sopimuksessa puhutaan ”etnisistä ja uskonnollisista vähemmistöistä”, mutta eivätkö suomalaiset koe sitten syrjintää? Grönroos kysyy.

– Eikö se, että maahanmuuttajanuoret syyllistyvät kantaväestöön verrattuna moninkertaisesti useammin ryöstörikollisuuteen, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö maahanmuuttajajengien rikollisuus, jossa suomalaisilta nuorilta varastetaan kännykät taskusta ja kengät jalasta, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö suomalaisten uhrien pakottaminen nuolemaan jengiläisten kenkiä ja tämän kaiken kuvaaminen nettiin sisällä rasistisia piirteitä?

Maahanmuuttajat nähdään uhreina

Grönroos osoittaa myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kantaväestöön verrattuna moninkertaisen syyllistymisen seksuaalirikoksiin ja kysyy, eikö sekään sisällä rasistisia piirteitä. Iltalehti kirjoitti juuri pääkaupunkiseudun osalta, kuinka ”ulkomaalaisten epäiltyjen osuus Helsingissä tapahtuneissa seksuaalirikoksissa on noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia”.

– On siis törkeää väittää, että monikulttuurisuuden aiheuttamissa etnisissä konflikteissa ainoat uhrit olisivat maahanmuuttajia, Grönroos jyrähtää.

Tarkoituksena keskustelun vaientaminen

Sitoumuksen mukaan ”oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille”. Grönroos kysyy, eikö Espoon vuosia harjoittama maahanmuuttajien suosiminen erilaisin rekrytointimallein ole syrjintää.

– Entä tämänkin kokouksen esityslistalla oleva suunnitteilla oleva ”kansainvälisyysseteli”, joka asettaisi ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisten edelle?

– Rasisminvastaisen sitoumuksen mukaan suomalaisen rooli on edelleenkin olla syyllinen, vaikka häntä syrjittäisiin järjestelmän toimesta, Grönroos toteaa.

– Elämä on täynnä suvaitsemattomuuden, kiittämättömyyden, epäystävällisyyden ja itsekkyyden kaltaisia paheita, mutta nämä eivät ratkea poliittisilla julistuksilla, ja tällä rasisminvastaisella julistuksella on tarkoitus syyllistää suomalaisia ja vaientaa keskustelua.