
Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

PS ARKISTO
Maanantaina Espoon valtuustossa käytiin vääntö rasisminvastaisesta sitoumuksesta. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos ei allekirjoittanut sitoumusta viime vuonna eikä allekirjoita sitä nytkään.
Simo Grönroos pitää sitoumuksen keskeisenä ongelmana sitä, että se syyllistää suomalaisia esittämällä syrjinnän yksipuolisena ilmiönä, jossa maahanmuuttaja olisi aina uhri. Sitoumuksessa todetaan sen olevan tarpeellinen, sillä ”etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat rasismia Suomessa sekä yksittäisinä rasistisina tekoina että arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena”.
– Sopimuksessa puhutaan ”etnisistä ja uskonnollisista vähemmistöistä”, mutta eivätkö suomalaiset koe sitten syrjintää? Grönroos kysyy.
– Eikö se, että maahanmuuttajanuoret syyllistyvät kantaväestöön verrattuna moninkertaisesti useammin ryöstörikollisuuteen, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö maahanmuuttajajengien rikollisuus, jossa suomalaisilta nuorilta varastetaan kännykät taskusta ja kengät jalasta, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö suomalaisten uhrien pakottaminen nuolemaan jengiläisten kenkiä ja tämän kaiken kuvaaminen nettiin sisällä rasistisia piirteitä?
Grönroos osoittaa myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kantaväestöön verrattuna moninkertaisen syyllistymisen seksuaalirikoksiin ja kysyy, eikö sekään sisällä rasistisia piirteitä. Iltalehti kirjoitti juuri pääkaupunkiseudun osalta, kuinka ”ulkomaalaisten epäiltyjen osuus Helsingissä tapahtuneissa seksuaalirikoksissa on noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia”.
– On siis törkeää väittää, että monikulttuurisuuden aiheuttamissa etnisissä konflikteissa ainoat uhrit olisivat maahanmuuttajia, Grönroos jyrähtää.
Sitoumuksen mukaan ”oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille”. Grönroos kysyy, eikö Espoon vuosia harjoittama maahanmuuttajien suosiminen erilaisin rekrytointimallein ole syrjintää.
– Entä tämänkin kokouksen esityslistalla oleva suunnitteilla oleva ”kansainvälisyysseteli”, joka asettaisi ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisten edelle?
– Rasisminvastaisen sitoumuksen mukaan suomalaisen rooli on edelleenkin olla syyllinen, vaikka häntä syrjittäisiin järjestelmän toimesta, Grönroos toteaa.
– Elämä on täynnä suvaitsemattomuuden, kiittämättömyyden, epäystävällisyyden ja itsekkyyden kaltaisia paheita, mutta nämä eivät ratkea poliittisilla julistuksilla, ja tällä rasisminvastaisella julistuksella on tarkoitus syyllistää suomalaisia ja vaientaa keskustelua.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

Vihreät esitti lähes tasan vuosi sitten somessa, kuinka ”Suomi on rasistinen maa. Se ei ole mielipide vaan totuus”. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihreä totuus paljastui jälleen kerran puhtaaksi pötypuheeksi.

Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.

Suomen valokuvataiteen museo kantaa kortensa kekoon, jota maamme valtamedia on ansiokkaasti kasannut. Näkymätön rotu -näyttelyssä käsitellään sitä, kuinka ”valkoisuus on muokannut tapaamme katsoa ja ymmärtää maailmaa niin perusteellisesti, että siitä on tullut lähes synonyymi käsityksellemme ihmisyydestä”.
Viikon suosituimmat

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.

Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.

Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.