
Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

PS ARKISTO
Maanantaina Espoon valtuustossa käytiin vääntö rasisminvastaisesta sitoumuksesta. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos ei allekirjoittanut sitoumusta viime vuonna eikä allekirjoita sitä nytkään.
Simo Grönroos pitää sitoumuksen keskeisenä ongelmana sitä, että se syyllistää suomalaisia esittämällä syrjinnän yksipuolisena ilmiönä, jossa maahanmuuttaja olisi aina uhri. Sitoumuksessa todetaan sen olevan tarpeellinen, sillä ”etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat rasismia Suomessa sekä yksittäisinä rasistisina tekoina että arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena”.
– Sopimuksessa puhutaan ”etnisistä ja uskonnollisista vähemmistöistä”, mutta eivätkö suomalaiset koe sitten syrjintää? Grönroos kysyy.
– Eikö se, että maahanmuuttajanuoret syyllistyvät kantaväestöön verrattuna moninkertaisesti useammin ryöstörikollisuuteen, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö maahanmuuttajajengien rikollisuus, jossa suomalaisilta nuorilta varastetaan kännykät taskusta ja kengät jalasta, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö suomalaisten uhrien pakottaminen nuolemaan jengiläisten kenkiä ja tämän kaiken kuvaaminen nettiin sisällä rasistisia piirteitä?
Grönroos osoittaa myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kantaväestöön verrattuna moninkertaisen syyllistymisen seksuaalirikoksiin ja kysyy, eikö sekään sisällä rasistisia piirteitä. Iltalehti kirjoitti juuri pääkaupunkiseudun osalta, kuinka ”ulkomaalaisten epäiltyjen osuus Helsingissä tapahtuneissa seksuaalirikoksissa on noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia”.
– On siis törkeää väittää, että monikulttuurisuuden aiheuttamissa etnisissä konflikteissa ainoat uhrit olisivat maahanmuuttajia, Grönroos jyrähtää.
Sitoumuksen mukaan ”oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille”. Grönroos kysyy, eikö Espoon vuosia harjoittama maahanmuuttajien suosiminen erilaisin rekrytointimallein ole syrjintää.
– Entä tämänkin kokouksen esityslistalla oleva suunnitteilla oleva ”kansainvälisyysseteli”, joka asettaisi ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisten edelle?
– Rasisminvastaisen sitoumuksen mukaan suomalaisen rooli on edelleenkin olla syyllinen, vaikka häntä syrjittäisiin järjestelmän toimesta, Grönroos toteaa.
– Elämä on täynnä suvaitsemattomuuden, kiittämättömyyden, epäystävällisyyden ja itsekkyyden kaltaisia paheita, mutta nämä eivät ratkea poliittisilla julistuksilla, ja tällä rasisminvastaisella julistuksella on tarkoitus syyllistää suomalaisia ja vaientaa keskustelua.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

Vihreät esitti lähes tasan vuosi sitten somessa, kuinka ”Suomi on rasistinen maa. Se ei ole mielipide vaan totuus”. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihreä totuus paljastui jälleen kerran puhtaaksi pötypuheeksi.

Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.

Suomen valokuvataiteen museo kantaa kortensa kekoon, jota maamme valtamedia on ansiokkaasti kasannut. Näkymätön rotu -näyttelyssä käsitellään sitä, kuinka ”valkoisuus on muokannut tapaamme katsoa ja ymmärtää maailmaa niin perusteellisesti, että siitä on tullut lähes synonyymi käsityksellemme ihmisyydestä”.
Viikon suosituimmat

Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tyrmää vihreiden nuorten poliitikkojen esittämän ajatuksen perustulokokeilusta maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville. Koposen mukaan ajatus vastikkeettomasta rahasta ei-kansalaisille on talouden kannalta kestämätön ja yhteiskunnallisesti tuhoisa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää