
Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

PS ARKISTO
Maanantaina Espoon valtuustossa käytiin vääntö rasisminvastaisesta sitoumuksesta. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos ei allekirjoittanut sitoumusta viime vuonna eikä allekirjoita sitä nytkään.
Simo Grönroos pitää sitoumuksen keskeisenä ongelmana sitä, että se syyllistää suomalaisia esittämällä syrjinnän yksipuolisena ilmiönä, jossa maahanmuuttaja olisi aina uhri. Sitoumuksessa todetaan sen olevan tarpeellinen, sillä ”etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat rasismia Suomessa sekä yksittäisinä rasistisina tekoina että arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena”.
– Sopimuksessa puhutaan ”etnisistä ja uskonnollisista vähemmistöistä”, mutta eivätkö suomalaiset koe sitten syrjintää? Grönroos kysyy.
– Eikö se, että maahanmuuttajanuoret syyllistyvät kantaväestöön verrattuna moninkertaisesti useammin ryöstörikollisuuteen, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö maahanmuuttajajengien rikollisuus, jossa suomalaisilta nuorilta varastetaan kännykät taskusta ja kengät jalasta, sisällä rasistisia piirteitä? Eikö suomalaisten uhrien pakottaminen nuolemaan jengiläisten kenkiä ja tämän kaiken kuvaaminen nettiin sisällä rasistisia piirteitä?
Grönroos osoittaa myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kantaväestöön verrattuna moninkertaisen syyllistymisen seksuaalirikoksiin ja kysyy, eikö sekään sisällä rasistisia piirteitä. Iltalehti kirjoitti juuri pääkaupunkiseudun osalta, kuinka ”ulkomaalaisten epäiltyjen osuus Helsingissä tapahtuneissa seksuaalirikoksissa on noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia”.
– On siis törkeää väittää, että monikulttuurisuuden aiheuttamissa etnisissä konflikteissa ainoat uhrit olisivat maahanmuuttajia, Grönroos jyrähtää.
Sitoumuksen mukaan ”oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille”. Grönroos kysyy, eikö Espoon vuosia harjoittama maahanmuuttajien suosiminen erilaisin rekrytointimallein ole syrjintää.
– Entä tämänkin kokouksen esityslistalla oleva suunnitteilla oleva ”kansainvälisyysseteli”, joka asettaisi ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisten edelle?
– Rasisminvastaisen sitoumuksen mukaan suomalaisen rooli on edelleenkin olla syyllinen, vaikka häntä syrjittäisiin järjestelmän toimesta, Grönroos toteaa.
– Elämä on täynnä suvaitsemattomuuden, kiittämättömyyden, epäystävällisyyden ja itsekkyyden kaltaisia paheita, mutta nämä eivät ratkea poliittisilla julistuksilla, ja tällä rasisminvastaisella julistuksella on tarkoitus syyllistää suomalaisia ja vaientaa keskustelua.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

Vihreät esitti lähes tasan vuosi sitten somessa, kuinka ”Suomi on rasistinen maa. Se ei ole mielipide vaan totuus”. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihreä totuus paljastui jälleen kerran puhtaaksi pötypuheeksi.

Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.

Suomen valokuvataiteen museo kantaa kortensa kekoon, jota maamme valtamedia on ansiokkaasti kasannut. Näkymätön rotu -näyttelyssä käsitellään sitä, kuinka ”valkoisuus on muokannut tapaamme katsoa ja ymmärtää maailmaa niin perusteellisesti, että siitä on tullut lähes synonyymi käsityksellemme ihmisyydestä”.
Viikon suosituimmat

Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.