Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Hallituksen ajamat laajennukset paikalliseen sopimiseen parantaisivat yritysten välistä yhdenvertaisuutta – Bergbom: Parhaassa tapauksessa paikallinen sopiminen on keino työpaikkojen pelastamiseksi

Purra: Paikallinen sopiminen helpottaa seuraavan työntekijän palkkaamista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisuus

Suomea on ravisuttanut kuluneen reilun vuoden aikana väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja eräissä muissa Suomen kaupungeissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että kyse on ilmiöstä, jossa maahanmuuton moninaiset ongelmat kietoutuvat yhteen. &#8211; Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan, tilanne pahenee, Purra sanoo.

Nuorten rikollisuus, katuväkivalta ja ryöstöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Useista suomalaisista kaupungeista kuuluu huolestuttavia tietoja katujengeistä ja muista häiriköivistä porukoista.
&#8211; Tätä rikosaaltoa selittää sekä voimakas nuorisorikollisuuden kasvu että katujengien ja erilaisten muiden ryhmien toiminnan aktivoituminen. Jäseninä on sekä nuoria aikuisia että alaikäisiä henkilöitä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän puhui tänään puolueen Tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 1.12.2022: Purra kommentoi katujengejä ja nuorisorikollisuutta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/5_o_1Zqh7Bw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Purra korostaa, että ilmiö ei ole uusi tai yllättävä, vaan samalla tavalla on käynyt kaikkialla siellä, missä tietyistä maista tulleiden maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrä on kasvanut. Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tosin puhuttiin runsaasti jo vuosina 2018-2019.
&#8211; Tiettyjen kansalaisuusryhmien korostuminen seksuaalirikostilastoissa on jo pitkään ollut erittäin selvää, Purra sanoo.
Hän viittaa esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2014 tekemään tutkimukseen, jonka mukaan Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä rikollisuustaso raiskauksissa oli 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
Jengien jäsenet vahvasti maahanmuuttajataustaisia
Niin sanotuissa katujengeissä mukana olevilla henkilöillä maahanmuuttajatausta korostuu voimakkaasti. Poliisijärjestöjen liiton mukaan katujengien jäsenistö on jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisia. Ryöstörikoksissakin yli puolet syytetyistä on samasta taustasta.
Ilmiötä on pyritty Suomessa valkopesemään ja selittämään pois erikoisella semantiikalla, jossa on kunnostautunut esimerkiksi julkisuudessa esiintyvä helsinkiläinen ylikomisario Jari Taponen. Taponen on tullut tunnetuksi väitteestään, jonka mukaan Suomessa ei ole katujengejä.
Purra toteaa, että Suomessa keskustelu on turhankin paljon keskittynyt siihen, millä nimellä ilmiöstä pitäisi puhua.
&#8211; Itse olen sitä mieltä, että olipa sitten kyseessä jengi, porukka, seurue, kaksikko, kolmikko, nelikko, ryhmä, joukkio, joukko, yhteenliittymä tai jopa valjakko, niin itse ongelmasta täytyy nyt vain kyetä puhumaan. Se, millä nimellä sitä kutsutaan tai mitä määritelmää poliisi käyttää esimerkiksi sen kuvaamiseen, kuinka organisoitua toiminta on, on sitten toinen asia. Pääasia on ymmärtää ongelma: kaduillamme on turvatonta.
Jengeissä ihannoidaan statussymboleja ja väkivaltaa
Pääkaupunkiseudulle on muodostunut esimerkiksi joidenkin rap-artistien ympärille koostuvia nuorten miesten porukoita, jotka ihannoivat väkivaltaista kulttuuria, statussymboleja ja väkivaltaa.
Katujengien toimintarepertuaariin kuuluvat huumeiden myynti, aseet, monenlainen väkivalta ja myös osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Purra huomauttaa käsitelleensä asioita Tuumaustunnilla melko tarkkaan jo vuosi sitten.
&#8211; Ilmiössä kyse ei ole syrjäytymisestä vaan valinnasta siirtyä sinne, missä rahaa ja valtaa on helpoiten saatavilla, Purra sanoo.
Ympäri pääkaupunkiseudun nuorten piireissä tunnetaan ilmiö, jossa maahanmuuttajataustaiset porukat toimivat uhkaavasti. Nuoret oppivat kulkemaan isommassa ryhmässä suojellakseen itseään, Purra huomauttaa.
&#8211; Pääkaupunkiseudulla kadut ovat muuttuneet erittäin turvattomiksi, sillä etenkin nuorilta viedään puhelimia ja lompakoita. Merkkivaatteita ryöstetään suoraan päältä. Kenkiä viedään jalasta. Kouluissa on vakavaa väkivaltaa, johon liittyy usein alistamista, nöyryyttämistä, someen jakamista. Aina kyse ei ole ryöstöistä tai väkivallasta vaan sillä uhkaamisesta, Purra sanoo.
Hän viittaa paitsi mediassa käsiteltyihin tapauksiin myös tietoihin, joita on saanut paitsi epävirallisesti, myös virallisesti eduskunnan hallintovaliokunnan kuulemisissa.
&#8211; Poliisi raportoi valiokuntaan hyvinkin tarkasti katurikollisuuden ja jengiväkivallan lisääntymisestä.
Rikollinen elämä houkuttaa nuorisoa
Mistä nykyinen tilanne sitten johtuu? Purra huomauttaa, että ongelmia eivät aiheuta sen paremmin korona, etäkoulu kuin ilmastonmuutoskaan. Ei myöskään perussuomalaisten väärä asenne eikä vastaanottavan yhteiskunnan epäluuloisuus ja ennakkoluulot.
Purra korostaa, että on päivänselvää, että kyse on maahanmuutosta johtuvista ongelmista.
&#8211; Rikollisuuden syy on rikollisuus. Maahanmuuttajarikollisuuden syy on maahanmuuttajien rikollisuus. Niin kauan kuin jengi- ja vastaava rikollisuus on houkuttelevaa nuorten keskuudessa, ei siihen välttämättä muuta syytä tarvita. Kyse on ilmiöstä, jossa maahanmuuton moninaiset ongelmat kietoutuvat yhteen. Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan, tilanne pahenee.
Perussuomalaisilta laaja keinovalikoima
Perussuomalaiset vaatii, että ongelmaan on puututtava ripeästi. Viikko sitten perussuomalaiset myös jätti hallituksen vastattavaksi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-tekee-valikysymyksen-rajahdysmaisesti-kasvavasta-katurikollisuudesta/">välikysymyksen</a> katuväkivallasta ja -ryöstöistä, katujengeistä ja muista tähän liittyvistä turvallisuutemme ongelmista ja niihin reagoimisesta.
Perussuomalaisten mielestä hyssyttely saa riittää, ja puolue esittää listan toimia ilmiön kitkemiseksi. Kyseessä ovat politiikkatoimet, jotka liittyvät niin maahanmuuttoon kuin kriminaalipolitiikkaankin. Perussuomalaiset ensinnäkin haluaa lopettaa kokonaan Suomelle haitallisen maahanmuuton.
&#8211; Kiristykset koskevat oleskelulupia, perheenyhdistämisiä, kansalaisuuden myöntämisiä – koko pakkausta. Perussuomalaisten mielestä myöskään esimerkiksi seksuaalirikoksesta tuomittu henkilö ei koskaan voisi saada Suomen kansalaisuutta, Purra linjaa.
Perussuomalaiset tehostaisi palauttamista siten, että kaikki laittomasti täällä olevat tulee saada ulos maasta.
Katuväkivaltaan ja jengirikollisuuteen voidaan vastata myös kriminaalipolitiikan kiristyksillä, joita perussuomalaiset esitti jo aiemmin syksyllä tuoreessa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/10/KriminaaliOhjelmaIsoVerkko.pdf">ohjelmassaan</a>.
Ohjelmassa vaaditaan kiristyksiä muun muassa niin sanottuihin paljousalennuksiin, väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistuksiin sekä ehdonalaisen rangaistuksen edellytyksiin. Lisäksi perussuomalaiset olisi valmis laskemaan rikosoikeudellisen vastuuikärajan 14 vuoteen.
Perussuomalaiset haluaa tehostaa karkottamista.
&#8211; Vakaviin rikoksiin syyllistyneet tulee saada ulos maasta, Purra sanoo.
Perussuomalaiset myös haluaa lisätä poliisien määrää, lisätä poliisin toimivaltuuksia ja hyödyntää rikostorjunnassa nykyistä vahvemmin viranomaisten tiedonvaihtoa.
&nbsp;

Katuväkivalta ja jengirikollisuus pitkälti seurausta maahanmuutosta – perussuomalaiset esittää listan toimia ilmiön kitkemiseksi: ”Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulos maasta”

Ajatuspaja Suomen Perustan tuore tutkimus haitallisen maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin tarjoaa tuoreen ja vähemmän käsitellyn näkökulman keskusteluun perus- ja ihmisoikeuksista. Suomen Perustan tutkimuksen eräs keskeinen havainto on, että haittamaahanmuuttoon liittyvien näkökohtien sivuuttaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarkoittaa samalla useiden perusoikeuksien sivuuttamista.

Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, jokaiselle ihmiselle kuuluvia oikeuksia ja vapauksia. Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja oikeuksia, perusoikeudet viittaavat valtion sisäisesti Suomen perustuslain 2. luvussa turvattuihin oikeuksiin. Kyse on molemmissa pitkälti samoista, toisiinsa kytkeytyneistä yksilön oikeuksista.
Perusoikeudet ovat kuitenkin suomalaisessa oikeudessa verrattain uusi termi, joka tuli käyttöön vasta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä. Suomen perusoikeusjärjestelmä palautuu suurelta osin YK:n piirissä vuosikymmenien aikana solmittuihin ihmisoikeussopimuksiin sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS) Suomen liityttyä sopimukseen 1980-luvun lopussa. Lisäksi 1990-luvulla toteutuneen EU-jäsenyyden myötä Suomi on tullut osaksi EU:n perusoikeusjärjestelmää.
Julkinen keskustelu perusoikeuksista on vilkastunut huomattavasti viime vuosina niin kansalaisten keskuudessa kuin politiikan pöydissä. Tyypillistä on myös ollut, että erilaiset etujärjestöt tai muut kansalaisten ryhmittymät pyrkivät edistämään asiaansa valitsemaansa perusoikeuteen vedoten. Voidaan myös puhua tietynlaisesta oikeuskulttuurin perusoikeudellistumisesta.
Perusoikeudet ovat oikeusjärjestyksen supernormeja. Ne paitsi rajoittavat lainsäätäjän valtaa myös tietyllä tavalla asettavat lainsäätäjälle erilaisia toimintavelvollisuuksia. Niinpä Suomen valtioon kohdistuvia vaatimuksia yksilön erilaisten oikeuksien takaajana on usein pyritty oikeuttamaan perusoikeusulottuvuuden kautta.
Nakertaa demokraattista hyvinvointivaltiota
Suomen valtiosääntö edellyttää, että julkisen vallan tehtävänä on turvata yksilön vapaudet ja oikeudet sekä nimenomaan turvata perusoikeuksien toteutuminen. Perusoikeuksien toteutumista valvotaankin useiden eri viranomaistahojen toimesta, minkä lisäksi kansalaisella on käytössään useita suojakeinoja havaitsemiaan oikeudenloukkauksia vastaan.
Käytännön elämässä perusoikeudet eivät kuitenkaan aina toteudu tai ne toteutuvat puutteellisesti. Perusoikeuksiin myös kohdistuu uhkakuvia. Tuoreen ja vähemmän käsitellyn näkökulman aiheeseen tarjoaa ajatuspaja Suomen Perustan uusi tutkimus, joka tarkastelee maahanmuuton vaikutuksia perusoikeuksiin.
Tutkimuksen tekijä, lakiasiaintoimisto Kari Uoti Oy:n osakas, oikeustieteen tohtori Petter Kavonius on tutkinut haitallisen maahanmuuton vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen.
Näkökulma on kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa ja -tutkimuksessa erittäin vähän käsitelty.
&#8211; Lähtökohta oli, että pyrin tutkimaan maahanmuuttoa ilmiönä olemassa olevien aikaisempien tutkimusten ja aineistojen pohjalta. Kotimaisessa tutkimuksessa ei kuitenkaan ole aikaisemmin tarkasteltu maahanmuuton negatiivisia perusoikeusulottuvuuksia, Kavonius sanoo.
Tutkimuksessa kysytään, onko maahanmuutto joiltakin osin sellaista, joka estää tai heikentää perusoikeuksien sekä niiden taustatarkoituksien ja tavoitteiden toteuttamista. Jos on, niin kyse on silloin perusoikeuksien kannalta haittamaahanmuutosta.
Tutkimuksen johtopäätökset osoittavat, että haittamaahanmuutto on vakava uhka perusoikeuksien muotoilemalle demokraattiselle hyvinvointivaltiolle.
&#8211; Haittamaahanmuutolla tarkoitetaan tässä sellaista maahanmuuttoa, joka haastaa perusoikeusjärjestelmän arvopohjaa ja siihen liittyvää demokratiaa. Haittamaahanmuuttoa on tutkimuksessa myös sellainen, joka tavalla tai toisella estää tai heikentää perusoikeuksien tehokasta toteutumista, Kavonius sanoo.
Maahanmuutto voi luoda rinnakkaisyhteiskuntia
Perusoikeuksien toteutuminen ei suinkaan ole yksinomaan juridinen kysymys, sillä perusoikeudet turvaavat monin tavoin kansalaisen elämää ja niiden pohjalle rakentuu se perusta, jolle ihmiset voivat rakentaa omaa elämäänsä niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä.
Perusoikeuksien tehokas toteutuminen yhteisössä edellyttää suhteellisen samanlaista kulttuuriperimää sekä sitä, että yhteisössä jaetaan samanlaiset, yksilön oikeuksien ja vapauksien taustalla olevat arvot. Kaukaisista kulttuureista tapahtuva maahanmuutto on siten omiaan heikentämään tätä arvopohjaa.
Kavonius toteaa, että kyse ei ole niinkään asetelmasta, jossa maahanmuutto haastaa yksinomaan kantaväestön arvoja vaan siitä, että tietyntyyppinen maahanmuutto uhkaa sekä kantasuomalaisten että tänne jo tulleiden ja Suomeen kotoutuneiden ihmisten perusoikeuksia.
&#8211; Jos maahanmuuttaja ei ole omaksunut niitä arvoja, joihin vastaanottavan maan perusoikeudet perustuvat, maahanmuutto voi tuoda mukanaan rinnakkaisyhteiskuntia, joissa eletään aivan toisenlaisen arvopohjan varassa kuin sen, jota meidän perusoikeutemme ilmentävät. Tanskassa tähän kehitykseen on havahduttu jo aiemmin. Nythän myös Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1f52ad35-2080-46df-8d04-3c290ae7850e">todennut</a> Ruotsin maahanmuuttopolitiikan epäonnistuneen, Kavonius huomauttaa.
Hän jatkaa, että mikäli tulijat ovat omaksuneet vastaanottavan yhteiskunnan perinteisiin vapausoikeuksiin liittyvät arvot tai kykenevät ne omaksumaan, tilanne on hyvä vapausoikeuksien kannalta.
Sen sijaan paljon ongelmallisempi on tilanne, jossa tulijoiden arvot ovat vastoin yhteisön vapausoikeuksia ja tukevat autoritaarisuutta.
&#8211; Jos ihmisen juuret ovat useiden sukupolvien mittaisesti alistamisen ja alistumisen kulttuureissa, ei pitäisi olla yllätys kenellekään, jos tavalla tai toisella alistamisen ja alistumisen kulttuureista syntyy autoritaarisesti rakennettuja jengejä, rikollisjärjestöjä ja niiden hallitsemia rinnakkaisyhteiskuntia.
Haittamaahanmuutto kaventaa sananvapautta
Perusoikeuksia voidaan jakaa ja luokitella eri tavalla esimerkiksi poliittisiin oikeuksiin ja tasa-arvo-oikeuksiin. Poliittisten oikeuksien ytimessä on sananvapaus, jolla on yhteys myös uskonnon ja omantunnon vapauteen.
Sananvapaus ja siihen kuuluva mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun on yksi demokraattisen valtion kulmakivistä. Länsimaiseen sananvapauteen kuuluu myös poliittinen ja uskonnollinen satiiri.
Kavonius osoittaa tutkimuksessaan, että haittamaahanmuutto on tältäkin osin omiaan kaventamaan sananvapautta. Esimerkkinä hän nostaa ranskalaisen Charlie Hebdo -lehden toimitukseen vuonna 2015 tehdyn hyökkäyksen, jolloin joukko nuoria maahanmuuttajataustaisia miehiä tunkeutui lehden toimitukseen aseinaan rynnäkkökiväärit. Vastuun teoista otti islamilainen terroristijärjestö Al-Qaida. Iskun motiivina pidettiin lehden julkaisemia Muhammed-pilakuvia.
&#8211; Lienee jopa selvää, että autoritaariset ideologiat ja hallinnot pyrkivät estämään auktoriteettien haastamisen. On yleisesti tunnettua, että äärimmillään autoritaristit ovat valmiita tappamaan auktoriteettien horjuttajat. Tämä on tapahtunut myös länsimaissa, Kavonius sanoo.
Keskeiset perusoikeudet liittyvät yksilön oikeuksiin ja vapauksiin. Suomen perusoikeusjärjestelmään kuuluvat kuitenkin myös sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus perustoimeentulon turvaan eri elämänvaiheissa. Lisäksi julkisen vallan on turvattava väestölle sote-palvelut sekä edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon. Näiden perusoikeuksien toteutumisen edellytyksenä on riittävä rahoituspohja, jota haitallinen maahanmuutto murentaa.
Suomen Perusta on aiemmin selvittänyt maahanmuuton vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle. Tutkimuksista ilmenee esimerkiksi, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat käyttävät <a href="https://www.suomenperusta.fi/teema/muuttoliike/#1.1%20Toteutuneet%20julkisen%20talouden%20vaikutukset">runsaasti julkisia palveluja</a> ja vastaanottavat paljon tulonsiirtoja, mutta maksavat vain vähän tai ei ollenkaan veroja, jolloin maahanmuutto konkreettisesti heikentää sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen rahoituspohjaa.
&#8211; Pitkäaikaista tai jopa ylisukupolvista heikkoa kotoutumista edustava maahanmuutto on vakava uhka kaikkien perusoikeuksien toteuttamiselle, koska sillä rapautetaan perusoikeuksien henkistä ja samalla taloudellista pohjaa, Kavonius sanoo.
Perusoikeudet kuuluvat myös kantaväestölle
Tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat <a href="https://www.suomenuutiset.fi/toisen-polven-maahanmuuttajat-ovat-yliedustettuina-rikostilastoissa-syyna-ei-olekaan-koyhyys-ja-asuinpaikka/">yliedustettuina</a> vakavissa <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005933247.html">seksuaali- ja väkivaltarikoksissa</a>. Usein taustalla ovat kulttuuriset tekijät ja sopeutumattomuus vastaanottavaan yhteiskuntaan.
Laajemmassa tarkastelussa haittamaahanmuutto uhkaa siten jokaiselle kuuluvaa oikeutta elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Maahanmuuttajien tekemät omaisuusrikokset rikkovat perusoikeudellista omaisuudensuojaa.
Kavonius tarkentaa, että kyse on tunnistettujen uhkien realisoitumisen vaikutuksista perusoikeuksien toteutumiselle.
&#8211; Perusoikeuksien tehokasta toteuttamista heikentää ja vaarantaa, jos maahanmuutto suhteellisesti lisääntyvän rikollisuuden myötä tosiasiallisesti johtaa siihen, että elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen, turvallisuuteen sekä yksityisomaisuuteen kohdistuva suoja käytännössä heikkenee kansalaisten keskuudessa.
Suomen Perustan tutkimuksen eräs keskeinen havainto onkin, että haittamaahanmuuttoon liittyvien näkökohtien sivuuttaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarkoittaa samalla useiden perusoikeuksien sivuuttamista.
Kavonius muistuttaa, että perusoikeudet kuuluvat kaikille, myös kantaväestön edustajille, mikä näkökulma maahanmuuttokeskustelussa usein jää vähemmälle.
&#8211; Tällaista sivuuttamista räikeimmillään on se, että joidenkin poliittisten tavoitteiden edistämisen vuoksi punninnassa painavat vain maahanmuuttajan intressit ja niitä tukevat perus- ja ihmisoikeusulottuvuudet.
<iframe loading="lazy" title="Maahanmuuton vaikutus perusoikeuksiin - Perusasiaa-puhujana Petter Kavonius, oikeustieteen tohtori" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/YwYYwPVuLg0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomen Perusta tutki: Haitallinen maahanmuutto on vakava uhka kansalaisten perusoikeuksille

Raiskausuhkailuilla yläkouluikäisiä tyttöjä pelotellut ja kosketellut ulkomaalaistaustainen mies selvisi ehdollisella tuomiolla, vaikka hänellä oli alla jo aiempi tuomio alaikäisen törkeästä raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Perussuomalaiset paheksuu löysää rangaistuskäytäntöä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa sometileillään tuoreesta <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lapsen-raiskannut-mies-tuomittiin-taas-uhkaili-raiskaavansa-koulumatkalla-olleet-tytot-ja-tunkevansa-perakonttiin-halusin-vain-tyttoystavan/8486950#">rikostuomiosta</a>.
Raiskausuhkailuilla yläkouluikäisiä tyttöjä pelotellut ja kosketellut ulkomaalaistaustainen mies selvisi ehdollisella tuomiolla, vaikka hänellä oli alla jo aiempi tuomio alaikäisen törkeästä raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Hallituksella ei kiirettä poistaa maasta
Purra kirjoittaa Facebookissa:
&#8211; Taas joku ulkomaalainen lastenraiskaaja on saanut uuden tuomion, tällä kertaa ”vain” nuorten tyttöjen hyväksikäytöstä ja pakottamisesta. Tuomio on kuusi kuukautta ehdollista. Ehdollista. Alla siis alaikäisen metsäraiskaus vuonna 2018.
&#8211; Pitäisi olla: häkkiin ja ulos maasta. Mutta on: tuolla kaduilla vapaana sinun rahoillasi. Mitä tulee seksuaalirikoksiin, johtamani hallintovaliokunta <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/102871ed-47b2-4d72-9ed8-7f0a507ab745">kirjasi</a> vuoden 2020 lopussa yksimielisesti, että hallituksen on huolehdittava seksuaalirikoksiin ja törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta. Ei ole näkynyt!
&#8211; Samalla edellytimme, että hallituksen pitää antaa selvitys asiassa tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista. Dedis selvitykselle on muuten parin viikon päästä. Miten mahtaa sujua?
Demarit äänestivät tuomioiden kiristämistä vastaan
Perussuomalaiset julkaisee lähiaikoina rikospoliittisen ohjelmansa, jossa otetaan kantaa myös seksuaalirikoksiin.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri puolestaan ihmettelee demarien puheiden ja tekojen ristiriitaa. Pääministeri Sanna Marin sanoi äskettäin Flow-festivaalin paneelissa, että olisi valmis nostamaan rikoslain rangaistusasteikkoa.
Meri <a href="https://mobile.twitter.com/leena_meri/status/1559041442617724928">huomauttaa</a>, että kun tilaisuus olisi ollut, demarit äänestivät raiskausrikosten tuomioiden kiristämistä vastaan.
&nbsp;

Ulkomaalaistaustainen seksuaalirikollinen selvisi ehdollisella tuomiolla – Purra: ”Pitäisi olla: häkkiin ja ulos maasta, mutta on: tuolla kaduilla vapaana sinun rahoillasi”

Muutama päivä sitten uutisoitiin jälleen uusista törkeistä lapseen kohdistuneista raiskausepäilyistä Oulussa. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta entistä järeämpiä toimia lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden kitkemiseksi. Kirjallinen kysymys perustuu Tilastokeskuksen julkaisuun ja Iltalehden uutiseen. 

Kansanedustaja Olli Immonen vaatii hallitusta puuttumaan ongelman keskeiseen juurisyyhyn, rajoittamaan maahanmuuttoa merkittävästi ja tehostamaan maahanmuuttajien karkotuksia, jotta ulkomaalaisperäisen seksuaalirikollisuuden kasvu saadaan katkaistua. Immosen mukaan erityisesti Oulun tilanne on huolestuttava. Tiedotusvälineiden tietojen mukaan seksuaalirikosten määrä Oulun seudulla kasvoi jälleen viime vuonna.
&#8211; Oulun poliisilaitoksen tietoon tuli erilaisia seksuaalirikoksia viime vuonna 458 kappaletta, kun määrä oli edellisvuonna 410. Kasvua on noin 12 prosenttia. Erityisesti lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä lisääntyi selvästi. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin yhdeksän kappaletta enemmän kuin edellisvuonna, Immonen sanoo.
Lokakuun 2021 loppuun mennessä Oulun poliisin tietoon oli tullut Oulun alueelta 69 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Edellisenä vuonna samalla ajanjaksolla vastaava luku oli 46. Lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöepäilyjen määrä nousi viime vuonna Oulun alueella 50 prosenttia vuodesta 2020.
&#8211; Poliisin tietoon tulleiden, alle 16-vuotiaisiin kohdistuneiden raiskausten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2020 vuoteen 2021 Oulun alueella. Tilanne on täysin sietämätön, Immonen sanoo.
Oulussa vuosi on alkanut entistä ikävämmissä merkeissä
Oulun poliisilaitoksen alueella lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten lisääntyminen on ollut jo vuosia erittäin huolestuttava ilmiö, ja tämä vuosi on alkanut entistä hälyttävämmissä merkeissä.
&#8211; Helmikuussa ja viimeksi tällä viikolla on julkisuuteen tullut jälleen useita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä. Oulun käräjäoikeudessa on ollut myös hiljattain käsiteltävänä asiakokonaisuus, johon kuuluu seitsemän eri alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikostapausta, Immonen avaa.
Oulussa poliisi on kehottanut erityisesti nuoria ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen ja sopimaan pelisäännöistä sosiaalisessa mediassa.
Oulussa paljastui loppuvuodesta 2018 ennennäkemättömän suuri määrä alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, mikä herätti valtavaa huomiota ja järkytti valtakunnallisesti.
&#8211; Kysymyksessä oli useita erillisiä rikosjuttuja, joissa tekijänä tai tekijöinä oli ulkomaalaistaustaisia miehiä ja seksuaalirikosten uhrina alaikäinen, Immonen muistuttaa.
Ulkomaalaistaustaisten osuus seksuaalirikoksissa suuri
Vuodesta 2017 lähtien ulkomaan kansalaisten epäiltyjen määrä seksuaalirikostilastoissa on ollut noin 20 prosentin luokkaa. Tarkasteltaessa Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten osuutta rikoksista epäillyistä henkilöistä vuonna 2020 (luvut eivät sisällä Suomessa väliaikaisesti oleskelevia ulkomaalaisia) ilmenee, että ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli korkein raiskausrikoksissa, joissa heidän osuutensa epäillyistä oli 39 prosenttia. Lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä osuus oli 26 prosenttia.
Immonen siteeraa kirjallisessa kysymyksessään <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7b15af18-ada7-47e0-a312-8bfe8b05cb93">Iltalehden tekemää uutista</a> Tilastokeskuksen julkistuksesta:
&#8220;Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa tehtiin 1 056 raiskausrikosta. Niistä ulkomaalaisten tekemiksi epäiltiin 397 rikosta. Tilastokeskus julkaisee tietoja vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä. Vuonna 2019 lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten epäiltyjä tapauksia oli 1 138 kappaletta, joista ulkomaalaisten osuus oli 26,9 prosenttia.&#8221;
&#8220;Kansallisuuksittain tarkasteltuna suurin kansallisuus raiskausepäilyissä oli vuonna 2019 irakilaiset (114 kappaletta). Irakilaisten osuus kaikista raiskausepäilyistä oli 10,8 prosenttia. Seuraavina tulivat Afganistan (60 tapausta), Iran (25 tapausta) ja Somalia (24 tapausta).&#8221;
&#8220;Tilastokeskuksen mukaan henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Kaksoiskansalaiset, joiden toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi.
&#8220;Ulkomaalaisten osuus raiskausrikoksista on huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa kaikesta rikollisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjä oli yhteensä 300 371. Heistä ulkomaan kansalaisia oli 34 300 eli 11,4 prosenttia.&#8221;
Ulkomaan kansalaisten rikostaso raiskausrikoksissa on selkeästi korkeampi kuin Suomen kansalaisilla tai suomalaistaustaisella väestöllä, Immonen sanoo.
&#8220;Nyt tarvitaan hallitukselta kovia toimia&#8221;
Immosen mielestä toimenpiteet seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi eivät ole selvästikään olleet riittävän tehokkaita. Hallituksen hiljattain antama esitys, jossa seksuaalirikoksiin ehdotetaan erilaisia kiristyksiä, on oikeansuuntainen, mutta se ei yksin riitä kitkemään seksuaalirikoksia.
&#8211; Seksuaalirikosten torjumiseen tarvitaan vahvaa poliittista sitoutumista ja kokonaisnäkemystä, ennaltaehkäisyä, riittäviä resursseja, tehokkaampaa rikosten tunnistamista sekä kovempia rangaistuksia. Hallituksen on ryhdyttävä pikaisesti toimenpiteisiin ongelmaan puuttumiseksi.
&#8211; Seksuaalirikoksia on torjuttava rajoittamalla kolmansista maista Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa, jolloin puututaan ongelman keskeiseen juurisyyhyn. Seksuaalisen ahdistelun, häirinnän ja raiskausten määrät ovat nousseet Suomessa maahanmuuton seurauksena. Tilastojen mukaan ulkomaalaiset ovat epäiltyinä suuressa osassa seksuaalirikoksista. Maahanmuuton rajoittamisen lisäksi rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisia on tehostettava, Immonen vaatii.
<hr />
Oikaisu 27.4.2022 klo 17:23: Lisätty linkki Iltalehden uutiseen, täsmennetty uutistekstin osuutta osana kirjallista kysymystä.

Immonen: Hallituksen ryhdyttävä toimiin lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden kitkemiseksi – “Tilanne on täysin sietämätön”

Sisäministeriön kohua herättänyt selvitys oleskelulupien myöntämisestä vuosina 2015–2016 saapuneille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille julkaistiin viime torstaina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee ankarasti jopa hallituksenkin tyrmäämää selvitystä ja vihreiden lannistumatonta intoa jakaa oleskelulupia turvapaikkashoppailijoille.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ehdotti selvityksessä ratkaisuksi ns. kertalaillistamista, joka koskisi kaikkia ennen 31.12.2016 saapuneita kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä. Hallituspuolueista SDP ja keskusta tyrmäsivät selvityksen marraskuussa.
&#8211; Ministeri Mikkonen kieltäytyi ottamasta kantaa asiaan torstain kyselytunnilla ja väisteli aihetta puhumalla kotouttamisen tärkeydestä. Ilmeisesti tuhannet luvattomasti maassa oleskelevat ihmiset saavat jäädä Suomeen vapaasti, eikä hallitus tee mitään edistääkseen kielteisen päätöksen saaneiden palauttamista, elleivät nämä henkilöt halua palata vapaaehtoisesti, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
&#8211; Sen sijaan vuosien laittomasta maassa oleskelusta tullaan palkitsemaan oleskeluluvalla. Jopa hallituskumppanit SDP ja keskusta ovat tyrmänneet selvityksen, mutta se ei vihreitä tunnu haittaavan. Pääasia, että kaikille turvapaikkashoppailijoille saadaan jaettua oleskeluluvat.
Avoin kutsu turvapaikkashoppailijoille
Selvityksen mukaan kertalaillistaminen tehtäisiin erillislailla, sillä nykyisten ulkomaalaislain pykälien muuttaminen koetaan liian haastavaksi. Kriteerit täyttäviä henkilöitä on arvioitu olevan Suomessa noin 3 000, valtaosa heistä Irakin kansalaisia.
&#8211; Oleskeluluvan myöntäminen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta on avoin kutsu turvapaikkashoppailijoille. Kertaluonteisuudesta puhuminen on yhtä tyhjän kanssa, sillä seuraavan hakijavyöryn jälkeen ollaan jälleen samassa tilanteessa pohtimassa uutta kertaluonteista ratkaisua. Ainoa kestävä ratkaisu on palauttaa kielteisen päätöksen saaneet ja ottaa säilöön palautusta odottavat ennen kuin he ehtivät kadota maan alle, Antikainen toteaa.
Vuosien hyssyttely pahentanut tilannetta
Myös ulkomaalaistaustaisten rikollisuus on noussut otsikoihin useaan otteeseen lähiaikoina. Pääkaupunkiseudulla on ollut useita katujengien yhteenottoja sekä etenkin nuoriin kohdistuvia ryöstöjä. Oulussa vangittiin helmikuun alkupuolella kolme ulkomaalaistaustaista miestä epäiltynä törkeästä lapsenraiskauksesta. Uhreina oli kaksi alaikäistä tyttöä.
&#8211; Ruotsissa useita lähiöitä hallitsevat väkivaltaiset katujengit, jotka eivät kunnioita poliisia tippaakaan. Myös Suomessa ulkomaalaistaustaiset katujengit kylvävät kauhua etenkin pääkaupunkiseudulla. Vuosien hyssyttely on vain pahentanut tilannetta. Näiden katujengien jäsenillä ei ole pienintäkään halua integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan suomalaiset nähdään vain helppoina uhreina, jotka saadaan hiljennettyä huutamalla rasismia.
&#8211; Ruotsin tilanne osoittaa selkeästi, mihin rajoittamaton maahanmuutto johtaa. Yhteiskuntamme turvallisuus on vaakalaudalla, mikäli tätä kehitystä ei saada pysäytettyä. Rikollisuuteen tulee puuttua välittömästi, ja vakaviin rikoksiin syyllistyneet on karkotettava maasta, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Antikainen: Yhteiskuntamme turvallisuus on vaakalaudalla – pitkästä laittomasti maassa oleskelusta ei pidä palkita oleskeluluvalla

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii toimenpiteitä seksuaalirikollisuuden torjumiseksi. Immosen mukaan seksuaalirikollisuuden määrän kasvu on johtanut äärimmäisen vakavaan tilanteeseen.

Tällä viikolla julkaistusta valtioneuvoston selvityksestä (Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet) ilmenee, että ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat yliedustettuja erityisesti aikuisiin kohdistuvissa raiskauksissa Suomessa. Selvitys perustuu pitkälti Tilastokeskuksen aineistoihin.
Ulkomaalaistaustaisten osuus seksuaalirikoksissa on suuri
Selvityksen mukaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksista epäillyistä oli 27 prosenttia ajanjaksolla 2011–2020, mutta osuus on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2020 ulkomaalaiset muodostivat 38 prosenttia raiskauksista epäillyistä. Kun ulkomailla syntyneiden määrään lisätään Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset, on luku 38,5 prosenttia.
&#8211; Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus seksuaalirikostilastoissa on suuri, kun otetaan huomioon, että vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 444 031. Esimerkiksi Oulun seudulla tilanne seksuaalirikosten määrän kasvun suhteen on ollut jo pitkään huolestuttava. Oulun kaupungin alueella seksuaalirikosten määrä kasvoi vuonna 2019 yli sata prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, Immonen sanoo.
&#8211; Merkillepantavaa tuoreen selvityksen mukaan on se, että sosioekonomiset tekijät ja sosiaalinen huono-osaisuus eivät selitä ulkomailla syntyneiden korkeampaa seksuaalirikollisuuden riskiä.
Grooming-ilmiö yksi maahanmuuton ikävistä seurauksista
Selvityksen tulosten mukaan seksuaalirikosten tekijät kohdistavat painostamista ja lahjontaa heikommassa asemassa oleviin uhreihin. Lapseen kohdistuva seksuaalirikokseen johtava houkuttelu alkaa tyypillisesti psykologisesta lähentymisestä tekijän ja uhrin välillä.
&#8211; Seksuaalirikollisuuden kasvun myötä Suomeen on pesiytynyt grooming-ilmiö, joka on aikuisen suorittama manipulatiivinen prosessi, jossa hän valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen. Suomi ei ole välttynyt maahanmuuton ikäviltä seurauksilta, joista grooming on ollut meille aiemmin vieras ilmiö, Immonen toteaa.
Erityisesti irakilaiset ja afgaanit yliedustettuina
Selvityksen toimenpidesuosituksessa todetaan, että seksuaalioikeuksien, itsemääräämisoikeuden, tahdonvastaisen koskemattomuuden ja suostumuksen kunnioittaminen sekä ylipäätään toisen kunnioittava kohtaaminen kuuluvat suostumusperustaisen seksuaalikulttuurin periaatteisiin ja käytäntöihin.
Valtioneuvoston selvitykseen osallistuneen tutkijan mukaan (Iltalehti, 29.9.2021) olisi tärkeää, että ”myös kotouttamisessa tuotaisiin esiin suostumus seksuaalista vuorovaikutusta ohjaavana periaatteena”.
&#8211; Ulkomaalaistaustaisista henkilöistä erityisesti irakilaiset ja afgaanit ovat tilastojen mukaan yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa. Asiantuntijoiden mukaan ulkomaalaisten yliedustus seksuaalirikoksissa johtuu muun muassa kulttuurieroista. Islamilaisessa kulttuurissa naisten oikeuksiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon ei suhtauduta samalla tavalla kuin länsimaisessa kulttuurissa, Immonen sanoo.
Suomeen tarvitaan vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa
Immosen mukaan seksuaalirikosten määrän kasvu on äärimmäisen huolestuttava ilmiö.
&#8211; Hallituksen on ryhdyttävä vaikuttaviin toimiin ongelmaan puuttumiseksi &#8211; kyse on poliittisesta tahtotilasta. Lisääntyneen seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja tutkintaan on suunnattava riittävästi resursseja. Tarvitaan myös seksuaalirikoksista annettavien rangaistusten tiukentamista.
&#8211; Kaikkein tehokkain keino seksuaalirikosten torjuntaan on kolmansista maista tulevan maahanmuuton merkittävä rajoittaminen. Suomeen tarvitaan vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
&#8211; Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisia on tehostettava nykyisestä, muun muassa saattamalla palautussopimukset kuntoon kolmansien maiden kanssa. Maahanmuuttajia ei saa jättää poistamatta maasta esimerkiksi perhesyiden nojalla. Suomen kansalaisuus on peruutettava vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyneiltä ulkomaalaisilta henkilöiltä, Immonen vaatii.

Immonen vaatii hallitukselta toimia ulkomaalaisten seksuaalirikollisuuden torjumiseksi – “Kaikkein tehokkain keino seksuaalirikosten torjuntaan on kolmansista maista tulevan maahanmuuton merkittävä rajoittaminen”