Suomea on ravisuttanut kuluneen reilun vuoden aikana väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja eräissä muissa Suomen kaupungeissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että kyse on ilmiöstä, jossa maahanmuuton moninaiset ongelmat kietoutuvat yhteen. – Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan, tilanne pahenee, Purra sanoo.

Nuorten rikollisuus, katuväkivalta ja ryöstöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Useista suomalaisista kaupungeista kuuluu huolestuttavia tietoja katujengeistä ja muista häiriköivistä porukoista.

– Tätä rikosaaltoa selittää sekä voimakas nuorisorikollisuuden kasvu että katujengien ja erilaisten muiden ryhmien toiminnan aktivoituminen. Jäseninä on sekä nuoria aikuisia että alaikäisiä henkilöitä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän puhui tänään puolueen Tuumaustunnilla.

Purra korostaa, että ilmiö ei ole uusi tai yllättävä, vaan samalla tavalla on käynyt kaikkialla siellä, missä tietyistä maista tulleiden maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrä on kasvanut. Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tosin puhuttiin runsaasti jo vuosina 2018-2019.

– Tiettyjen kansalaisuusryhmien korostuminen seksuaalirikostilastoissa on jo pitkään ollut erittäin selvää, Purra sanoo.

Hän viittaa esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2014 tekemään tutkimukseen, jonka mukaan Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä rikollisuustaso raiskauksissa oli 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.

Jengien jäsenet vahvasti maahanmuuttajataustaisia

Niin sanotuissa katujengeissä mukana olevilla henkilöillä maahanmuuttajatausta korostuu voimakkaasti. Poliisijärjestöjen liiton mukaan katujengien jäsenistö on jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisia. Ryöstörikoksissakin yli puolet syytetyistä on samasta taustasta.

Ilmiötä on pyritty Suomessa valkopesemään ja selittämään pois erikoisella semantiikalla, jossa on kunnostautunut esimerkiksi julkisuudessa esiintyvä helsinkiläinen ylikomisario Jari Taponen. Taponen on tullut tunnetuksi väitteestään, jonka mukaan Suomessa ei ole katujengejä.

Purra toteaa, että Suomessa keskustelu on turhankin paljon keskittynyt siihen, millä nimellä ilmiöstä pitäisi puhua.

– Itse olen sitä mieltä, että olipa sitten kyseessä jengi, porukka, seurue, kaksikko, kolmikko, nelikko, ryhmä, joukkio, joukko, yhteenliittymä tai jopa valjakko, niin itse ongelmasta täytyy nyt vain kyetä puhumaan. Se, millä nimellä sitä kutsutaan tai mitä määritelmää poliisi käyttää esimerkiksi sen kuvaamiseen, kuinka organisoitua toiminta on, on sitten toinen asia. Pääasia on ymmärtää ongelma: kaduillamme on turvatonta.

Jengeissä ihannoidaan statussymboleja ja väkivaltaa

Pääkaupunkiseudulle on muodostunut esimerkiksi joidenkin rap-artistien ympärille koostuvia nuorten miesten porukoita, jotka ihannoivat väkivaltaista kulttuuria, statussymboleja ja väkivaltaa.

Katujengien toimintarepertuaariin kuuluvat huumeiden myynti, aseet, monenlainen väkivalta ja myös osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Purra huomauttaa käsitelleensä asioita Tuumaustunnilla melko tarkkaan jo vuosi sitten.

– Ilmiössä kyse ei ole syrjäytymisestä vaan valinnasta siirtyä sinne, missä rahaa ja valtaa on helpoiten saatavilla, Purra sanoo.

Ympäri pääkaupunkiseudun nuorten piireissä tunnetaan ilmiö, jossa maahanmuuttajataustaiset porukat toimivat uhkaavasti. Nuoret oppivat kulkemaan isommassa ryhmässä suojellakseen itseään, Purra huomauttaa.

– Pääkaupunkiseudulla kadut ovat muuttuneet erittäin turvattomiksi, sillä etenkin nuorilta viedään puhelimia ja lompakoita. Merkkivaatteita ryöstetään suoraan päältä. Kenkiä viedään jalasta. Kouluissa on vakavaa väkivaltaa, johon liittyy usein alistamista, nöyryyttämistä, someen jakamista. Aina kyse ei ole ryöstöistä tai väkivallasta vaan sillä uhkaamisesta, Purra sanoo.

Hän viittaa paitsi mediassa käsiteltyihin tapauksiin myös tietoihin, joita on saanut paitsi epävirallisesti, myös virallisesti eduskunnan hallintovaliokunnan kuulemisissa.

– Poliisi raportoi valiokuntaan hyvinkin tarkasti katurikollisuuden ja jengiväkivallan lisääntymisestä.

Rikollinen elämä houkuttaa nuorisoa

Mistä nykyinen tilanne sitten johtuu? Purra huomauttaa, että ongelmia eivät aiheuta sen paremmin korona, etäkoulu kuin ilmastonmuutoskaan. Ei myöskään perussuomalaisten väärä asenne eikä vastaanottavan yhteiskunnan epäluuloisuus ja ennakkoluulot.

Purra korostaa, että on päivänselvää, että kyse on maahanmuutosta johtuvista ongelmista.

– Rikollisuuden syy on rikollisuus. Maahanmuuttajarikollisuuden syy on maahanmuuttajien rikollisuus. Niin kauan kuin jengi- ja vastaava rikollisuus on houkuttelevaa nuorten keskuudessa, ei siihen välttämättä muuta syytä tarvita. Kyse on ilmiöstä, jossa maahanmuuton moninaiset ongelmat kietoutuvat yhteen. Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan, tilanne pahenee.

Perussuomalaisilta laaja keinovalikoima

Perussuomalaiset vaatii, että ongelmaan on puututtava ripeästi. Viikko sitten perussuomalaiset myös jätti hallituksen vastattavaksi välikysymyksen katuväkivallasta ja -ryöstöistä, katujengeistä ja muista tähän liittyvistä turvallisuutemme ongelmista ja niihin reagoimisesta.

Perussuomalaisten mielestä hyssyttely saa riittää, ja puolue esittää listan toimia ilmiön kitkemiseksi. Kyseessä ovat politiikkatoimet, jotka liittyvät niin maahanmuuttoon kuin kriminaalipolitiikkaankin. Perussuomalaiset ensinnäkin haluaa lopettaa kokonaan Suomelle haitallisen maahanmuuton.

– Kiristykset koskevat oleskelulupia, perheenyhdistämisiä, kansalaisuuden myöntämisiä – koko pakkausta. Perussuomalaisten mielestä myöskään esimerkiksi seksuaalirikoksesta tuomittu henkilö ei koskaan voisi saada Suomen kansalaisuutta, Purra linjaa.

Perussuomalaiset tehostaisi palauttamista siten, että kaikki laittomasti täällä olevat tulee saada ulos maasta.

Katuväkivaltaan ja jengirikollisuuteen voidaan vastata myös kriminaalipolitiikan kiristyksillä, joita perussuomalaiset esitti jo aiemmin syksyllä tuoreessa ohjelmassaan.

Ohjelmassa vaaditaan kiristyksiä muun muassa niin sanottuihin paljousalennuksiin, väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistuksiin sekä ehdonalaisen rangaistuksen edellytyksiin. Lisäksi perussuomalaiset olisi valmis laskemaan rikosoikeudellisen vastuuikärajan 14 vuoteen.

Perussuomalaiset haluaa tehostaa karkottamista.

– Vakaviin rikoksiin syyllistyneet tulee saada ulos maasta, Purra sanoo.

Perussuomalaiset myös haluaa lisätä poliisien määrää, lisätä poliisin toimivaltuuksia ja hyödyntää rikostorjunnassa nykyistä vahvemmin viranomaisten tiedonvaihtoa.

Suomen Uutiset