Ruotsidemokraatit suostui tukemaan maan uutta hallitusta, koska sai hallitusohjelmaan oman maahanmuuttopolitiikkansa keskeiset tavoitteet. Maahanmuuttajien määrää rajoitetaan voimakkaasti ja lähtö tulee mahdollisimman monelle karkotuspäätöksen saaneelle. Ruotsissa oleskeleminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Ruotsidemokraatit sai maan uuden hallituksen ohjelmaan periaatteessa kaikki oman maahanmuuttopolitiikkansa keskeiset vaatimukset. Moderaatit, kristillisdemokraatit ja liberaalit kirjasivat näin sovitun neljän puolueen yhteiseen Tidö-sopimukseen.

Maahanmuuttoa tullaan sopimuksen mukaan rajoittamaan voimakkaasti ja pakolaisten määrä painetaan EU:n ja kansainvälisten sopimusten minimivaatimusten tasolle. Tarkoituksena on myös karkottaa maassa luvatta oleskelevat.

– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että karkotuspäätöksen saaneita ihmisiä on vaikeata saada ulos maasta, jos he eivät syyllisty rikoksiin. Täytyy siis löytää muita keinoja, joiden avulla ongelma ratkaistaan, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoo Svenska Dagbladetissa.

Epäsosiaalinen elämäntapa vauhdittaa karkotusta

Tidö-sopimuksen osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että karkotuksen toimeenpano voisi olla mahdollista epäsosiaalisen elämäntavan vuoksi (bristande vandel). Tällöin lähtö olisi lähellä, jos henkilö liikkuu rikollisissa piireissä, on prostituoitu, käyttää huumeita tai elää yhteiskunnan ulkopuolella.

– Ihminen voi liikkua rikollisporukoissa, vaikka häntä ei olisi syytetty rikoksista tai elää ja toimii tavalla, joka ei hyödytä yhteiskuntaa, Åkesson määrittelee TT:n kiertohaastattelussa.

Miten ehdotukset sitten toimivat käytännössä, siihen ruotsidemokraattien puheenjohtaja ei vielä osaa vastata. Yksityiskohdat tarkentuvat selvitystyön kuluessa.

Ruotsissa asuminen ei ole ihmisoikeus

Ruotsissa elää maahanmuuttoviraston mukaan 300 000 pysyvän oleskeluluvan omaavaa henkilöä, jotka eivät kykene hakemaan Ruotsin kansalaisuutta tai eivät sitä halua. He ovat vaalien jälkeen olleet huolestuneita omasta asemastaan ja pelkäävät oleskeluluvan mitätöintiä.

– Jos ihmisellä on syy olla Ruotsissa ja hän haluaa olla osa ruotsalaista yhteiskuntaa, niin ei syytä huoleen. Mutta Ruotsissa asuminen ei ole mikään ihmisoikeus, Åkesson muistuttaa.

Ruotsidemokraateilla on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin hallituksen toimeenpaneviin selvityksiin. Siihen miten lait ja säännökset kirjoitetaan ja kuka työn tekee. Ruotsidemokraateilla on edustajansa myös hallituksen koordinaatiokansliassa.

SUOMEN UUTISET