Suomen Perusta tutki: Haitallinen maahanmuutto on vakava uhka kansalaisten perusoikeuksille

Ajatuspaja Suomen Perustan tuore tutkimus haitallisen maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin tarjoaa tuoreen ja vähemmän käsitellyn näkökulman keskusteluun perus- ja ihmisoikeuksista. Suomen Perustan tutkimuksen eräs keskeinen havainto on, että haittamaahanmuuttoon liittyvien näkökohtien sivuuttaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarkoittaa samalla useiden perusoikeuksien sivuuttamista.

Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, jokaiselle ihmiselle kuuluvia oikeuksia ja vapauksia. Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja oikeuksia, perusoikeudet viittaavat valtion sisäisesti Suomen perustuslain 2. luvussa turvattuihin oikeuksiin. Kyse on molemmissa pitkälti samoista, toisiinsa kytkeytyneistä yksilön oikeuksista.

Perusoikeudet ovat kuitenkin suomalaisessa oikeudessa verrattain uusi termi, joka tuli käyttöön vasta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä. Suomen perusoikeusjärjestelmä palautuu suurelta osin YK:n piirissä vuosikymmenien aikana solmittuihin ihmisoikeussopimuksiin sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS) Suomen liityttyä sopimukseen 1980-luvun lopussa. Lisäksi 1990-luvulla toteutuneen EU-jäsenyyden myötä Suomi on tullut osaksi EU:n perusoikeusjärjestelmää.

Julkinen keskustelu perusoikeuksista on vilkastunut huomattavasti viime vuosina niin kansalaisten keskuudessa kuin politiikan pöydissä. Tyypillistä on myös ollut, että erilaiset etujärjestöt tai muut kansalaisten ryhmittymät pyrkivät edistämään asiaansa valitsemaansa perusoikeuteen vedoten. Voidaan myös puhua tietynlaisesta oikeuskulttuurin perusoikeudellistumisesta.

Perusoikeudet ovat oikeusjärjestyksen supernormeja. Ne paitsi rajoittavat lainsäätäjän valtaa myös tietyllä tavalla asettavat lainsäätäjälle erilaisia toimintavelvollisuuksia. Niinpä Suomen valtioon kohdistuvia vaatimuksia yksilön erilaisten oikeuksien takaajana on usein pyritty oikeuttamaan perusoikeusulottuvuuden kautta.

Nakertaa demokraattista hyvinvointivaltiota

Suomen valtiosääntö edellyttää, että julkisen vallan tehtävänä on turvata yksilön vapaudet ja oikeudet sekä nimenomaan turvata perusoikeuksien toteutuminen. Perusoikeuksien toteutumista valvotaankin useiden eri viranomaistahojen toimesta, minkä lisäksi kansalaisella on käytössään useita suojakeinoja havaitsemiaan oikeudenloukkauksia vastaan.

Käytännön elämässä perusoikeudet eivät kuitenkaan aina toteudu tai ne toteutuvat puutteellisesti. Perusoikeuksiin myös kohdistuu uhkakuvia. Tuoreen ja vähemmän käsitellyn näkökulman aiheeseen tarjoaa ajatuspaja Suomen Perustan uusi tutkimus, joka tarkastelee maahanmuuton vaikutuksia perusoikeuksiin.

Tutkimuksen tekijä, lakiasiaintoimisto Kari Uoti Oy:n osakas, oikeustieteen tohtori Petter Kavonius on tutkinut haitallisen maahanmuuton vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen.

Näkökulma on kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa ja -tutkimuksessa erittäin vähän käsitelty.

– Lähtökohta oli, että pyrin tutkimaan maahanmuuttoa ilmiönä olemassa olevien aikaisempien tutkimusten ja aineistojen pohjalta. Kotimaisessa tutkimuksessa ei kuitenkaan ole aikaisemmin tarkasteltu maahanmuuton negatiivisia perusoikeusulottuvuuksia, Kavonius sanoo.

Tutkimuksessa kysytään, onko maahanmuutto joiltakin osin sellaista, joka estää tai heikentää perusoikeuksien sekä niiden taustatarkoituksien ja tavoitteiden toteuttamista. Jos on, niin kyse on silloin perusoikeuksien kannalta haittamaahanmuutosta.

Tutkimuksen johtopäätökset osoittavat, että haittamaahanmuutto on vakava uhka perusoikeuksien muotoilemalle demokraattiselle hyvinvointivaltiolle.

– Haittamaahanmuutolla tarkoitetaan tässä sellaista maahanmuuttoa, joka haastaa perusoikeusjärjestelmän arvopohjaa ja siihen liittyvää demokratiaa. Haittamaahanmuuttoa on tutkimuksessa myös sellainen, joka tavalla tai toisella estää tai heikentää perusoikeuksien tehokasta toteutumista, Kavonius sanoo.

Maahanmuutto voi luoda rinnakkaisyhteiskuntia

Perusoikeuksien toteutuminen ei suinkaan ole yksinomaan juridinen kysymys, sillä perusoikeudet turvaavat monin tavoin kansalaisen elämää ja niiden pohjalle rakentuu se perusta, jolle ihmiset voivat rakentaa omaa elämäänsä niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä.

Perusoikeuksien tehokas toteutuminen yhteisössä edellyttää suhteellisen samanlaista kulttuuriperimää sekä sitä, että yhteisössä jaetaan samanlaiset, yksilön oikeuksien ja vapauksien taustalla olevat arvot. Kaukaisista kulttuureista tapahtuva maahanmuutto on siten omiaan heikentämään tätä arvopohjaa.

Kavonius toteaa, että kyse ei ole niinkään asetelmasta, jossa maahanmuutto haastaa yksinomaan kantaväestön arvoja vaan siitä, että tietyntyyppinen maahanmuutto uhkaa sekä kantasuomalaisten että tänne jo tulleiden ja Suomeen kotoutuneiden ihmisten perusoikeuksia.

– Jos maahanmuuttaja ei ole omaksunut niitä arvoja, joihin vastaanottavan maan perusoikeudet perustuvat, maahanmuutto voi tuoda mukanaan rinnakkaisyhteiskuntia, joissa eletään aivan toisenlaisen arvopohjan varassa kuin sen, jota meidän perusoikeutemme ilmentävät. Tanskassa tähän kehitykseen on havahduttu jo aiemmin. Nythän myös Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on todennut Ruotsin maahanmuuttopolitiikan epäonnistuneen, Kavonius huomauttaa.

Hän jatkaa, että mikäli tulijat ovat omaksuneet vastaanottavan yhteiskunnan perinteisiin vapausoikeuksiin liittyvät arvot tai kykenevät ne omaksumaan, tilanne on hyvä vapausoikeuksien kannalta.

Sen sijaan paljon ongelmallisempi on tilanne, jossa tulijoiden arvot ovat vastoin yhteisön vapausoikeuksia ja tukevat autoritaarisuutta.

– Jos ihmisen juuret ovat useiden sukupolvien mittaisesti alistamisen ja alistumisen kulttuureissa, ei pitäisi olla yllätys kenellekään, jos tavalla tai toisella alistamisen ja alistumisen kulttuureista syntyy autoritaarisesti rakennettuja jengejä, rikollisjärjestöjä ja niiden hallitsemia rinnakkaisyhteiskuntia.

Haittamaahanmuutto kaventaa sananvapautta

Perusoikeuksia voidaan jakaa ja luokitella eri tavalla esimerkiksi poliittisiin oikeuksiin ja tasa-arvo-oikeuksiin. Poliittisten oikeuksien ytimessä on sananvapaus, jolla on yhteys myös uskonnon ja omantunnon vapauteen.

Sananvapaus ja siihen kuuluva mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun on yksi demokraattisen valtion kulmakivistä. Länsimaiseen sananvapauteen kuuluu myös poliittinen ja uskonnollinen satiiri.

Kavonius osoittaa tutkimuksessaan, että haittamaahanmuutto on tältäkin osin omiaan kaventamaan sananvapautta. Esimerkkinä hän nostaa ranskalaisen Charlie Hebdo -lehden toimitukseen vuonna 2015 tehdyn hyökkäyksen, jolloin joukko nuoria maahanmuuttajataustaisia miehiä tunkeutui lehden toimitukseen aseinaan rynnäkkökiväärit. Vastuun teoista otti islamilainen terroristijärjestö Al-Qaida. Iskun motiivina pidettiin lehden julkaisemia Muhammed-pilakuvia.

– Lienee jopa selvää, että autoritaariset ideologiat ja hallinnot pyrkivät estämään auktoriteettien haastamisen. On yleisesti tunnettua, että äärimmillään autoritaristit ovat valmiita tappamaan auktoriteettien horjuttajat. Tämä on tapahtunut myös länsimaissa, Kavonius sanoo.

Keskeiset perusoikeudet liittyvät yksilön oikeuksiin ja vapauksiin. Suomen perusoikeusjärjestelmään kuuluvat kuitenkin myös sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus perustoimeentulon turvaan eri elämänvaiheissa. Lisäksi julkisen vallan on turvattava väestölle sote-palvelut sekä edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon. Näiden perusoikeuksien toteutumisen edellytyksenä on riittävä rahoituspohja, jota haitallinen maahanmuutto murentaa.

Suomen Perusta on aiemmin selvittänyt maahanmuuton vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle. Tutkimuksista ilmenee esimerkiksi, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja ja vastaanottavat paljon tulonsiirtoja, mutta maksavat vain vähän tai ei ollenkaan veroja, jolloin maahanmuutto konkreettisesti heikentää sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen rahoituspohjaa.

– Pitkäaikaista tai jopa ylisukupolvista heikkoa kotoutumista edustava maahanmuutto on vakava uhka kaikkien perusoikeuksien toteuttamiselle, koska sillä rapautetaan perusoikeuksien henkistä ja samalla taloudellista pohjaa, Kavonius sanoo.

Perusoikeudet kuuluvat myös kantaväestölle

Tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina vakavissa seksuaali- ja väkivaltarikoksissa. Usein taustalla ovat kulttuuriset tekijät ja sopeutumattomuus vastaanottavaan yhteiskuntaan.

Laajemmassa tarkastelussa haittamaahanmuutto uhkaa siten jokaiselle kuuluvaa oikeutta elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Maahanmuuttajien tekemät omaisuusrikokset rikkovat perusoikeudellista omaisuudensuojaa.

Kavonius tarkentaa, että kyse on tunnistettujen uhkien realisoitumisen vaikutuksista perusoikeuksien toteutumiselle.

– Perusoikeuksien tehokasta toteuttamista heikentää ja vaarantaa, jos maahanmuutto suhteellisesti lisääntyvän rikollisuuden myötä tosiasiallisesti johtaa siihen, että elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen, turvallisuuteen sekä yksityisomaisuuteen kohdistuva suoja käytännössä heikkenee kansalaisten keskuudessa.

Suomen Perustan tutkimuksen eräs keskeinen havainto onkin, että haittamaahanmuuttoon liittyvien näkökohtien sivuuttaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarkoittaa samalla useiden perusoikeuksien sivuuttamista.

Kavonius muistuttaa, että perusoikeudet kuuluvat kaikille, myös kantaväestön edustajille, mikä näkökulma maahanmuuttokeskustelussa usein jää vähemmälle.

– Tällaista sivuuttamista räikeimmillään on se, että joidenkin poliittisten tavoitteiden edistämisen vuoksi punninnassa painavat vain maahanmuuttajan intressit ja niitä tukevat perus- ja ihmisoikeusulottuvuudet.