

LEHTIKUVA
Liberaali maahanmuuttopolitiikka kylvää tuhoa Pohjoismaissa – ”Ongelmat eivät poistu vaikenemalla”
Maahanmuuton ongelmien kieltäminen on pohjoismainen ongelma, johon syyllistyvät kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit, sanoo kansanedustaja Lulu Ranne.
Perussuomalaisten kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston varapuheenjohtaja Lulu Ranne osallistui Ruotsin Almedalenin keskusteluihin 4.7. Almedalen on Ruotsin merkittävin poliittinen tapahtuma, josta Porin SuomiAreena on ottanut mallia.
Ranne osallistui keskusteluun pohjoismaisesta jengirikollisuudesta yhdessä poliisi, projektijohtaja Malin Rantzowin, toimittajakirjailija Diamant Salihun, kriminologi Amir Rostamin sekä ruotsin keskustapuolueen parlamentaarikko Linda Modigin kanssa.
Asiantuntijat pyörittelevät totuutta
Asiantuntijat kuvasivat tilannetta ja sen vakavuutta terävästi, mutta merkittävimpiä perussyitä jengirikollisuuden kasvamiselle tai laajenemiselle ei keskustelussa suostuttu sanomaan ääneen.
– Tämä on erittäin tyypillistä Ruotsissa, jossa epäonnistuneen maahanmuuton vaikutuksista rikoksiin halutaan edelleen vaieta täysin, tuhahtaa Ranne.
Asiantuntijat olivat erittäin varovaisia ja harmittelivat keskustelussa, että jengirikollisuuden syitä ei tiedetä, mutta jotain epäilyjä on.
– Syitä pitää kuulemma selvittää ja analysoida lisää. Ratkaisuja rajat ylittävän jengirikollisuuden torjumiseen ei siis juurikaan esitetty. Poliisi Malin Rantzow korosti kuitenkin ruohonjuuritason toimijoiden kuuntelemista ja lisäresurssien tarvetta. Asiantuntijat myös myönsivät, että Ruotsi ei ole onnistunut rikostentorjunnassa. Ongelmia nähtiin myös lainsäädännössä, Ranne kertoo.
– Maahanmuuton ongelmien kieltäminen on pohjoismainen ongelma, johon syyllistyvät kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit.
Sisäministeri kieltää ongelman
Suomessa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kielsi hiljattain maahanmuuton liittyvän kansainväliseen jengirikollisuuteen. Ministeri väitti vastauksessaan kansanedustaja Olli Immosen kirjalliseen kysymykseen, että maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisten katujengirikollisuuden kanssa.
Almedalenin keskustelu kuumeni heti kun Ranne piti ensimmäisen puheenvuoronsa, jossa hän totesi, että Ruotsissa on oltu sinisilmäisiä eikä rikostentorjunnassa ole onnistuttu niin kuin olisi pitänyt.
Ranne totesi myös, että Suomen poliisin tilastojen perusteella on selvää, että epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja intregraatio ovat merkittäviä jengirikollisuuden syitä.
– Ongelmat eivät poistu vaikenemalla, Ranne muistutti.
”Realismi ei ole rasismia”
Pohjoismaiden järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan Ranteen mukaan tehokkaimmin myöntämällä ensin tosiasiat sekä yhteisen ja realistisen tilannekuvan pohjalta.
– Vaikeista ongelmista on käytävä rauhallinen ja perusteellinen keskustelu, sillä muuten väkivaltaista jengirikollisuutta vastaan ei kyetä taistelemaan. Vaikka monet selvitykset ja analyysit olisivatkin kesken, tiedämme jo, että epäonnistunut maahanmuutto ja kriminaalipolitiikka ovat merkittävässä roolissa. Realismi ei ole rasismia, Ranne toteaa.
Perussuomalaisia ja ruotsidemokraatteja lukuun ottamatta kaikki puolueet Suomessa ja Ruotsissa pitävät Ranteen mukaan päänsä tositaiseksi pensaassa, eivätkä myönnä maahanmuuton roolia järjestäytyneen rikollisuuden kasvussa.
– Kaikki muut puolueet haluavat edelleen lisätä maahanmuuttoa ja sysätä yhä enemmän rahaa integraatioon.
– Lisää samaa pahentaa nykyisiä ongelmia. Löyhästä maahanmuuttopolitiikasta kasvaa järjestäytynyttä rikollisuutta, Ranne toteaa.
Vetovoimatekijät pois
Perussuomalaiset ovat järjestelmällisesti vaatineet poliisille lisäresursseja, tiukempaa kriminaalipolitiikkaa sekä haittamaahanmuuton lopettamista. Sama resepti toimisi Ranteen mukaan kaikissa Pohjoismaissa.
– Rehottavaa rikollisuutta, riskejä ja ongelmia on vähennettävä vahvemmilla poliisiresursseilla sekä sujuvammalla rajat ylittävällä viranomaisyhteistyöllä ja tiedonvaihdolla. Lisäksi olisi tärkeää yhtenäistää pohjoismaista maahanmuuttoa ja rikollisuutta koskeva lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle. Pohjoismailla on pitkä historia yhteistyössä rikosten ja niiden ennaltaehkäisyjen ympärillä, mutta lisää tarvitaan.
– Tarvitsemme sellaista maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa sekä lainsäädäntöä, joka tekee Pohjoismaista vähemmän houkuttelevia maahanmuuttajille ja joka vahvistaa maidemme turvallisuutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Emme saa houkutella tänne rikollisia emmekä maahanmuuttajia, jotka hyväksikäyttävät hyvinvointiyhteiskuntaamme, Ranne vaatii.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- realismi muut puolueet lainsäädäntö resurssit kustannukset Pohjoismaat Jengirikollisuus Ruotsidemokraatit Lulu Ranne Turvallisuus Ruotsi Väkivalta perussuomalaiset Poliisi talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rikollisuus tärkein kysymys Ruotsin vaaleissa – tutkijat povaavat menestystä oikeistopuolueille

Sisäministeri Mikkonen: Maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa

Vuonna 2016 Yle hehkutti tutkimusta, jonka mukaan pakolaisiin satsattu raha palautuisi tuplana takaisin viidessä vuodessa – toisin kävi

Tavio: Hallituksen esitys voimistaa ankkurilapsi-ilmiötä – ”Tämä on sitä haittamaahanmuuttoa, joka aiheuttaa eniten kustannuksia Suomelle”

Hallitukselta lisää helpotuksia maahanmuuttoon – Rantanen: ”Hallitus haalii maahan matalapalkkaista ja kouluttamatonta työvoimaa kaikin keinoin”

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimenpiteitä maahanmuuton kielteisten vaikutusten arvioimiseksi: Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka heikentää asuntoalueiden turvallisuutta

Yksi kuoli ja yksi haavoittui vaikeasti ammuskelussa Pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa – ampujaksi epäilty on 15-vuotias

Maahanmuuton kulut ovat biljoonaluokkaa kansankodin veronmaksajille – ruotsidemokraattien mukaan tuki- ja etuviidakkoa on pakko raivata

Ruotsidemokraattien vaalimainonta herättää suuria tunteita: ”Tervetuloa palautusjunaan, vain menolippuja. Seuraava asema Kabul.”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.