Vielä kuusi vuotta sitten ajan henki oli hieman toisenlainen kuin nyt. Viime vuosikymmenen puolivälissä mitä älyttömimmät maahanmuuton mahtavuutta ja taloudellista hyötyä hehkuttavat julistukset ja viestit menivät läpi valtamediassa – erityisen usein Ylen ja Helsingin Sanomien alustoilla.

Vuonna 2015 Suomen rajan ylitti ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 henkilöä. Sittemmin tilanne Suomessa on tasaantunut, mutta tulijoista moni on jäänyt Suomeen, heidän joukossaan myös tuhansia kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä.

Kuten tiedetään, kun tulijan on onnistunut päästä Suomen rajan yli, käytännössä Suomesta ei enää tarvitse poistua, sillä kielteisen päätöksen jälkeen on mahdollista valittaa tai hakea turvapaikkaa uusilla perusteilla, jolloin hakemusralli jää vuosiksi pyörimään. Jos uusia hakemuksia ei jaksa tehtailla, toinen vaihtoehto on häipyä kadoksiin viranomaisten tutkasta, sillä Suomessa voi hyvin piileskellä.

Maahanmuuton kulunkeja halutaan peitellä

Perussuomalaiset ovat jo 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä saakka pitäneet esillä haitallisen maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia veronmaksajille.

Nykyisin edes tiedostavimmat monikulttuuri-intoilijat eivät enää pyri kiistämään maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia, joskin tarkat rahamääräiset summat usein halutaan peitellä.

Suomeen kohdistuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta seuraa jättilasku veronmaksajille, koska tulijat työllistyvät huonosti ja monen toimeentulo jää loppuelämäksi yhteiskunnan tulonsiirtojen varaan.

Yle ja hesari tarjoilevat älyttömyyksiä

Vielä vuonna 2016 ajan henki oli toisenlainen, ja tuolloin mitä älyttömimmät maahanmuuton mahtavuutta ja hyötyä hehkuttavat julistukset ja viestit menivät läpi valtamediassa – erityisen usein Ylen ja Helsingin Sanomien alustoilla.

Reilut kuusi vuotta sitten Yle antoi alustoillaan laajaa näkyvyyttä Open Political Economy Network -ajatushautomon raportille, jossa väitetään pakolaisten ”hyödyttävän uusien asuinmaittensa talouksia monilla tavoin”. Raportin laatija, OPEN:n perustaja Philippe Legrain on EU- komission puheenjohtajan entinen talousneuvonantaja.

Todellisuudesta irrallaan olevaa fantsuttelua

Monikulttuurin ihanuutta hehkuttava Ylen jutun otsikko on lähes klassikkoainesta. Otsikossaan Yle väittää, raportin tietoihin perustuen, että ”Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena”.

Jutun ingressissä Yle fantsuttelee yhtä isosti: ”On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat länsimaille taakka. Jokainen euro saadaan takaisin miltei kaksinkertaisena jo viidessä vuodessa”, tekstissä lukee.

Raportin laatijan Legrainin todellisuudesta irrallaan olevan väitteen mukaan jokainen pakolaisiin satsattu euro muka palautuu tuplana takaisin. ”Yhden euron investointi tuottaa miltei kaksi euroa”, Ylen jutussa sanotaan.

Humanitaarisella maahanmuutolla miljardien hintalappu

Kesällä 2022, yli kuusi vuotta raportin ja Ylen jutun jälkeen on vaikea nähdä esimerkkejä siitä, miten humanitaariseen maahanmuuttoon satsattu raha olisi palautunut kaksinkertaisena yhteiskunnalle. Toisenlaisesta todellisuudesta havaintoja on runsaasti: Suomen valtiolla on viime vuosina ollut enemmän velkaa kuin koskaan aikaisemmin, eikä velkaantumista voi laittaa yksinomaan koronan tai Venäjän sotatoimien syyksi.

Perussuomalaisten entinen kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera on myös aiemmin laskenut humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset Suomelle. Vahteran varovaisen laskelman perusteella maahanmuuton hintalappu on vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa.

Mikäli Ylen jutussaan lainaaman raportin tiedot pitäisivät paikkansa, yhteiskunnalle palautuisi maahanmuuton vuoksi takaisin 6,4 miljardia vuodessa. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen.

Ajatuspaja Suomen Perusta on myös tehnyt useita tutkimuksia maahanmuuton kustannuksista. Vuonna 2019 julkaistu tutkimus osoittaa, että jokaisen Suomeen saapuvan humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannukset yhteiskunnalle ovat lähes miljoona euroa.

SUOMEN UUTISET