Suomi on yhtenäisempi kuin aikoihin. Yhdistävä tekijä on sota Ukrainassa, jonne suomalaiset ohjaavat apua ja tukea koko sydämellään. Mediasta kuuluu omituisia soraääniä.

– Suomessa on talvisodan henki, toteaa kansanedustaja Leena Meri (ps) auttamistahtoon.

Hajanaisia soraääniä on kuitenkin kuulunut auttamisen suhteen. Mediassa on julkaistu puheenvuoroja ”toivotun pakolaisen ihonväristä” ja siitä, voiko auttaminen olla nyt rasistista, kun kohteena ovat ”valkoiset” naiset ja lapset.

Yle on jopa kertonut suomalaisille nuorille, että he voivat syyllistyä rakenteelliseen rasismiin, jos osoittavat tukensa Ukrainan itsenäisyystaistelulle, toivottavat turvapaikanhakijat tervetulleiksi tai boikotoivat Venäjää.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho on nostanut kissan pöydälle pohtiessaan, miksi nallekarhua puristaviin lapsiin suhtaudutaan eri tavalla kuin bodattuihin korstoihin.

– Samalla, kun ukrainalaiset naiset ja lapset pakenevat pommituksia, heidän miehensä jäävät taistelemaan kotimaansa olemassaolon puolesta. Kymmenet tuhannet ulkomailla jo olleet ukrainalaiset miehet palaavat kotimaahansa taistelemaan hyökkääjää vastaan. Asetelma vastaa tavallisen ihmisen mielikuvaa siitä, miltä pakolaisuus näyttää ja mitä varten koko kansainvälinen pakolaisuutta koskeva sopimusjärjestelmä on luotu, Halla-ajo kirjoitti.

Kitkeriä puheenvuoroja ukrainalaisten naisten ja lasten auttamisesta

Näkyvin yksittäinen henkilö lienee somalimies, joka on saanut lukuisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Niistä huolimatta hän on yhä Suomessa, mutta kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti.

Ylen haastattelussa somalimies kertoi, ettei kukaan toivottanut hän tervetulleeksi, toisin kuin nyt toivotetaan tervetulleiksi naisia lapsineen Ukrainasta. Tämä johtuu somalimiehen mielestä tulijoiden valkoisuudesta ja eurooppalaisuudesta.

Miehen sanoissa on tulkittavissa ikäviä vivahteita hänen sanoessaan: ”Nyt eurooppalaiset tietävät, mitä sota on.” Mies uskoo, että tämä tosiasia johtaa siihen, että hänen kuudes turvapaikkahakemuksensa hyväksytään.

Kansanedustaja Mauri Peltokankaalla on selkeä näkemys tällaiseen esiintymiseen.

– Toivottavasti hän jatkaa matkaansa.

Ukrainan äidit ja lapset majoitukseen Lähi-idän miesten kanssa?

Kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa, etteivät nyt Suomeen tulevat sotaevakot ole rinnastettavissa vuoden 2015 siirtolaisiin. Tuolloin Syyrian sodan varjolla Suomesta haki turvapaikkaa noin 32 000 ihmistä. Pääosin he olivat nuoria miehiä, lähtömaanaan usein Irak.

Syyrialaisia perheitä ei turvapaikanhakijoiden joukossa juuri ollut. Vasta loppuvuonna 2019 Maahanmuuttovirasto Migri vahvisti huhut siitä, että suuri osa irakilaisista oli sotilaskarkureita.

Eduskunnan kyselytunnilla Mäenpää esitti hallitukselle kysymyksen siitä, miten Suomi aikoo menetellä vastaanottokeskusten kanssa nyt, kun niissä majoitetaan edelleen Lähi-idän miehiä.

– Näettekö kuinka ongelmallisena sen, että sinne sijoitetaan Ukrainasta tulevia naisia ja lapsia?

Mäenpään kysymykseen ei vastattu, mutta siihen palattaneen vielä.

Suomen Uutisten haastattelussa ps-kansanedustajat Juha Mäenpää, Leena Meri ja Mauri Peltokangas:

MARIA ASUNTA