

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsalainen Staffanstorpin kunta jätti kiintiöpakolaiset lentokentälle – ottaa vain ukrainalaisia
Pieni Staffanstorpin kunta eteläisessä Ruotsissa jatkaa taisteluaan Maahanmuuttovirastoa vastaan. Maahanmuuttovirasto yrittää pakottaa kunnan ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, mutta kunta ei halua. Neljä Ruotsiin lennätettyä kiintiöpakolaista jäi torstaina lentokentälle, kun Staffanstorpin kunta kieltäytyi hakemasta heitä. Kyse on myös kuntien itsehallinnosta ja oikeudesta päättää, millaista pakolaispolitiikkaa kunnassa harjoitetaan.
Staffanstorpin kunnan edustajat olivat sitä mieltä, että heidän ei tarvitse hakea lentokentältä ketään, koska he ovat jo aikoja sitten sanoneet, etteivät halua kiintiöpakolaisia.
Maahanmuuttovirasto joutui antamaan periksi ja lähettämään kiintiöpakolaiset – joiden kotimaata ei ole kerrottu julkisuuteen – johonkin toiseen kuntaan taksilla. Maahanmuuttovirasto kuitenkin korostaa, että tämä poikkeus ei tarkoita sitä, etteivätkö he jatkossakin yrittäisi väkisin tyrkyttää kiintiöpakolaisia Staffanstorpiin.
Maahanmuuttoviraston mielestä Staffanstorpin kunta rikkoo turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoja koskevaa lakia, jonka mukaan Maahanmuuttoviraston ei tarvitse enää neuvotella kuntien kanssa kuntapaikoista, vaan se voi yksinkertaisesti määrätä kunnat ottamaan vastaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia riippuen kunnan asukasluvusta.
Kunta haluaa auttaa vain Ukrainan pakolaisia
Staffanstorpin kokoomuslainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonesson on sitä mieltä, että niin kauan kuin Euroopassa vallitsee sota ja suurin toisen maailmansodan jälkeinen pakolaiskriisi, hänen kuntansa ei tule ottamaan vastaan pakolaisia Euroopan ulkopuolelta.
Kunta on velvoitettu ottamaan vastaan 244 Ukrainan pakolaista, ja tätä vastaan kuntalaisilla ei ole mitään. Monet kuntalaiset ovat majoittaneet ukrainalaisia vapaaehtoisesti koteihinsa.
Ukrainalaisten lisäksi Maahanmuuttovirasto haluaisi lähettää Staffanstorpiin kuluvan vuoden aikana 36 kiintiöpakolaista, mutta kunta päätti maaliskuussa lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kokonaan.
Pakolaisissa on eroa
Suomen Uutiset kertoi jo maaliskuussa miten Ruotsin yleisradio teki uutisjutun ihan vain paheksuakseen sitä, että Staffanstorpin kunta haluaa auttaa ukrainalaisia pakolaisia, vaikka sinne eivät Lähi-idän pakolaiset aiemmin kelvanneet. Staffanstorp on Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein vähiten vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita ja yleensäkin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä pakolaisissa on eroa. Sonesson sanoo, että vuonna 2015 Ruotsiin tuli parhaassa iässä olevia miehiä, jotka olivat etsimässä parempaa elämää.
– Nyt on kyse ihmisistä, jotka tarvitsevat oikeasti turvaa. Sieltä tulee naisia, lapsia ja vanhuksia, kun taas miehet ovat jääneet Ukrainaan, Sonesson sanoo.
Kyse on kuntien itsehallinnosta
Edes YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisiksi luokittelemat henkilöt eivät Sonessonille kelpaa. Hänen mukaansa kiintiöpakolaisia on ”erittäin vaikea kotouttaa ruotsalaiseen yhteiskuntaan”.
Sonessonin mukaan kyse on kuntien itsehallinnosta. Kunnilla tulisi olla oikeus itse päättää, millaista pakolaispolitiikkaa ne haluavat harjoittaa. Nyt pakolaisten kuntapaikkoja koskeva laki on säädetty kuntien pään yli, vaikka se vaikuttaa suoraan kuntiin ja niiden asukkaisiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuntien itsehallinto Ukrainan pakolaiset Christian Sonesson Staffanstorp Ukrainan sota UNHCR kiintiöpakolaiset YK Pakolaiskriisi Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sotaa pakenevat ukrainalaiset karttavat erästä valtiota: ”Ruotsiin? Kiitos, mutta ei kiitos”.

Miksi nallekarhua puristavaan pakolaislapseen suhtaudutaan eri tavalla kuin bodattuihin korstoihin? Halla-aho kertoo

Tanska avaa sylinsä Venäjän hyökkäystä pakeneville – ja jatkaa pakolaisten palauttamista takaisin Syyriaan

Mitä ihmettä? Suomalainen media vihjailee valkoisen pakolaisen auttamisen olevan rasismia (video)

Ruotsalaiskunta kieltäytyy kiintiöpakolaisista – ”Näin ei olisi voinut käydä Suomessa”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.