Suomen Perustan tutkimus osoittaa: Maahanmuutto rasittaa entistä enemmän Suomen kuntien taloutta

Ajatuspaja Suomen Perusta on tänään julkaissut verkossa päivitetyn version maahanmuuton kuntakohtaisista tilastotiedoista, joista on helppo löytää tiedot esimerkiksi siitä, mikä on eri maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste missäkin kunnassa, kuinka suuri osa kunnassa asuvista maahanmuuttajista saa mitäkin tukia tai millainen rahoitusvaje eri maahanmuuttajaryhmistä aiheutuu, kun verrataan näiden maksamia veroja kantaväestön maksamiin veroihin.

Eduskunta aloitti tällä viikolla syysistuntokautensa ja energiakysymysten lisäksi maahanmuutto on noussut näyttävästi esille käydyissä keskusteluissa. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) linjasi viikolla hallituksen tavoitteena olevan kaksinkertaistaa työperäinen ja kolminkertaistaa opiskeluperusteinen maahanmuutto sekä helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa monenlaisin toimin.

Perussuomalaiset vastustivat rajojen avaamista entisestään siinä missä hallitus ja kokoomus kannattivat ulkomaisen halpatyövoiman lisäämistä.

– Maahanmuuton lisäämisestä esitetään Suomessa vaatimuksia päivittäin. Asiaa perustellaan usein niin sanotulla ”työvoimapulalla”, joka todellisuudessa tarkoittaa haluttomuutta parantaa palkkoja ja työoloja sellaisiksi, että työvoimaa löytyisi kotimaasta, Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos toteaa.

Työvoimapulapuhe johtaa harhaan

Jatkuva puhe ”työvoimapulasta” voi synnyttää kuvan siitä, että maahanmuutto Suomeen olisi vähäistä.

Grönroos huomauttaa, että muuttajien määrät ovat kuitenkin tosiasiassa kasvaneet kaikessa hiljaisuudessa.

– Jopa korona-aikana määrät ovat nousseet ja Suomeen jätettiin viime vuonna yli 36 000 uutta oleskelulupahakemusta. Euroopan ulkopuolelta tulevia työperäisiä maahanmuuttajia näistä oli 15 000, eli enemmän kuin koskaan.

Maahanmuuttoviraston mukaan työperäisten muuttajien joukossa korostuivat erityisesti ammattiryhmät kuten kokit, sairaanhoitajat, siivoojat ja ravintolatyöntekijät – eli matalapalkka-alat, joille löytyisi kyllä kotimaistakin työvoimaa, jos palkkoihin ja työoloihin haluttaisiin panostaa.

– Puheet ”huippuosaajista” ja ”kansainvälisistä rekrytoinneista” tarkoittavat käytännössä ulkomaista halpatyövoimaa, jonka lisäämisellä halutaan pitää tiettyjen alojen palkkakustannukset ja työntekijöiden työmarkkina-asema alhaalla, Grönroos sanoo.

Maahanmuutto rasittaa kuntataloutta

Suomen Perusta on useissa tutkimuksissaan tuonut esiin maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia. Ajatuspaja julkaisi kuntavaalien alla tutkimuksen Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot, jossa tarkasteltiin maahanmuuton avainlukuja Suomen kunnissa. Tutkimus osoitti, että maahanmuutto ei ole rikkaus myöskään paikallisella tasolla.

Tutkimuksessa esitetyt tiedot julkaistiin myös verkossa kuntaluvut.fi-tietokannassa, josta on helppo löytää tiedot esimerkiksi siitä, mikä on eri maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste missäkin kunnassa, kuinka suuri osa kunnassa asuvista maahanmuuttajista saa mitäkin tukia tai millainen rahoitusvaje eri maahanmuuttajaryhmistä aiheutuu, kun verrataan näiden maksamia veroja kantaväestön maksamiin veroihin.

Suomen Perusta on päivittänyt tänään tätä tietokantaa tuoreilla tilastotiedoilla. Päivitetyn version kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2020 ja tiedot ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaluvut.fi.