Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Mäenpää ryöpytti pääoppositiopuolueen ilmastopoliittisia linjauksia: ”SDP:lle kansalaisten arjen kustannukset näyttävät olevan toissijainen asia”

Lulu Ranne jyrähtää somerajoituksista: ”Pelkkä hyvesignalointi ja näennäiset kiellot eivät lapsia suojele”

Puolueiden miljoonatuet leikkuriin – perussuomalaiset karsisi puoluetuesta ja poliittisilta nuorisojärjestöiltä

Seppänen kannattaa Opetushallituksen lakkauttamista: OPH ei ole pystynyt vastaamaan koulutuksen haasteisiin

Antikainen: Perussuomalaisten linjalla Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto – kehitysapu ja maahanmuuton kulut leikkuriin

Perussuomalaisten säästöohjelma leikkaisi Yleisradiolta 200 miljoonaa euroa

Perussuomalaiset esittää 690 miljoonan jättileikkausta maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja kotouttamiseen – lakkauttaisi pakolaiskiintiön

Perussuomalaisilta 9 miljardin sopeutusleikkuri – toissijaiset menot kuriin, talous tasapainoon suomalaisille

Perussuomalaiset esittää 1 300 miljoonan euron säästöjä valtionhallintoon

PS hakee menosäästöjä turhakkeista – lakkautuslistalla Sitra ja Opetushallitus, myös kehitysapu loppuisi kokonaan

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Philippe Legrain

Vielä kuusi vuotta sitten ajan henki oli hieman toisenlainen kuin nyt. Viime vuosikymmenen puolivälissä mitä älyttömimmät maahanmuuton mahtavuutta ja taloudellista hyötyä hehkuttavat julistukset ja viestit menivät läpi valtamediassa – erityisen usein Ylen ja Helsingin Sanomien alustoilla.

Vuonna 2015 Suomen rajan ylitti ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 henkilöä. Sittemmin tilanne Suomessa on tasaantunut, mutta tulijoista moni on jäänyt Suomeen, heidän joukossaan myös tuhansia kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä.
Kuten tiedetään, kun tulijan on onnistunut päästä Suomen rajan yli, käytännössä Suomesta ei enää tarvitse poistua, sillä kielteisen päätöksen jälkeen on mahdollista valittaa tai hakea turvapaikkaa uusilla perusteilla, jolloin hakemusralli jää vuosiksi pyörimään. Jos uusia hakemuksia ei jaksa tehtailla, toinen vaihtoehto on häipyä kadoksiin viranomaisten tutkasta, sillä Suomessa voi hyvin piileskellä.
Maahanmuuton kulunkeja halutaan peitellä
Perussuomalaiset ovat jo 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä saakka pitäneet esillä haitallisen maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia veronmaksajille.
Nykyisin edes tiedostavimmat monikulttuuri-intoilijat eivät enää pyri kiistämään maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia, joskin tarkat rahamääräiset summat usein halutaan peitellä.
Suomeen kohdistuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta seuraa jättilasku veronmaksajille, koska tulijat työllistyvät huonosti ja monen toimeentulo jää loppuelämäksi yhteiskunnan tulonsiirtojen varaan.
Yle ja hesari tarjoilevat älyttömyyksiä
Vielä vuonna 2016 ajan henki oli toisenlainen, ja tuolloin mitä älyttömimmät maahanmuuton mahtavuutta ja hyötyä hehkuttavat julistukset ja viestit menivät läpi valtamediassa – erityisen usein Ylen ja Helsingin Sanomien alustoilla.
Reilut kuusi vuotta sitten Yle antoi alustoillaan laajaa näkyvyyttä Open Political Economy Network -ajatushautomon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8890819">raportille</a>, jossa väitetään pakolaisten ”hyödyttävän uusien asuinmaittensa talouksia monilla tavoin”. Raportin laatija, OPEN:n perustaja Philippe Legrain on EU- komission puheenjohtajan entinen talousneuvonantaja.
Todellisuudesta irrallaan olevaa fantsuttelua 
 
Monikulttuurin ihanuutta hehkuttava Ylen jutun otsikko on lähes klassikkoainesta. Otsikossaan Yle väittää, raportin tietoihin perustuen, että ”Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena”.
Jutun ingressissä Yle fantsuttelee yhtä isosti: ”On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat länsimaille taakka. Jokainen euro saadaan takaisin miltei kaksinkertaisena jo viidessä vuodessa”, tekstissä lukee.
Raportin laatijan Legrainin todellisuudesta irrallaan olevan väitteen mukaan jokainen pakolaisiin satsattu euro muka palautuu tuplana takaisin. ”Yhden euron investointi tuottaa miltei kaksi euroa”, Ylen jutussa sanotaan.
Humanitaarisella maahanmuutolla miljardien hintalappu
Kesällä 2022, yli kuusi vuotta raportin ja Ylen jutun jälkeen on vaikea nähdä esimerkkejä siitä, miten humanitaariseen maahanmuuttoon satsattu raha olisi palautunut kaksinkertaisena yhteiskunnalle. Toisenlaisesta todellisuudesta havaintoja on runsaasti: Suomen valtiolla on viime vuosina ollut enemmän velkaa kuin koskaan aikaisemmin, eikä velkaantumista voi laittaa yksinomaan koronan tai Venäjän sotatoimien syyksi.
Perussuomalaisten entinen kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera on myös aiemmin laskenut humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset Suomelle. Vahteran varovaisen laskelman perusteella maahanmuuton hintalappu on vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa.
Mikäli Ylen jutussaan lainaaman raportin tiedot pitäisivät paikkansa, yhteiskunnalle palautuisi maahanmuuton vuoksi takaisin 6,4 miljardia vuodessa. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen.
Ajatuspaja Suomen Perusta on myös tehnyt useita tutkimuksia maahanmuuton kustannuksista. Vuonna 2019 julkaistu tutkimus osoittaa, että jokaisen Suomeen saapuvan humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannukset yhteiskunnalle ovat lähes <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-suomeen-muuttava-somali-tai-irakilainen-kay-kalliiksi-veronmaksajalle-elinkaaren-kustannukset-jopa-miljoona-euroa/">miljoona euroa</a>.

Vuonna 2016 Yle hehkutti tutkimusta, jonka mukaan pakolaisiin satsattu raha palautuisi tuplana takaisin viidessä vuodessa – toisin kävi

Philippe Legrain kehottaa kreikkalaisia pysymään lujina vastustaessaan vyönkiristystä, ja tarpeen tullen vaikka eroamaan yhteisvaluutasta. Legrainin mielestä muut euromaat pyrkivät sysäämään vaaleilla pääministerivastuuseen äänestetyn Syriza-puolueen pois vallasta.
Legrain on toiminut Euroopan komission ex-puheenjohtaja José Manuel Barroson talousneuvontajana. Hän kertoi näkemyksistään Foreign Policy &#8211;<a href="http://foreignpolicy.com/2015/06/28/athens-is-being-blackmailed-alexis-tsipras-greece-syriza-eurozone/" target="_blank">lehdessä</a>.
Legrain muistuttaa, että toukokuun 11. päivänä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble totesi Kreikassa voitavan järjestää kansanäänestys tukiohjelmasta, jos maan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Kun Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras ilmoitti viime lauantaina kansanäänestyksen pitämisestä, kiirehti euromaiden valtiovarainministereistä koottu euroryhmä – Schäuble mukaanlukien – vetämään sopimusehdotuksensa pois.
Tsipras on kertonut kunnioittavansa kansanäänestyksen tulosta ja on valmis allekirjoittamaan velkojien sopimusehdotuksen, jos äänestystulos niin määrää. Velkojien mielestä Tsipras ei ole kuitenkaan luotettava neuvottelukumppani, eikä sopimusta tarjota uudelleen. Legrain sanoo tämän olevan selkeä viesti siitä, että muut euromaat haluavat vallan vaihtuvan Kreikassa.
Myös ex-pääministeri Giorgos Papandreou halusi aikanaan viedä tukiohjelman kansanäänestykseen. Silloin eurojohtajat junailivat Kreikan johtoon teknokraattipääministeri Loukas Papademosin. Legrainin mielestä toiste näin ei voida Kreikan kohdalla tehdä, sillä se halveksisi liikaa demokratiaa.
Mikäli kansanäänestys tuottaa selkeän &#8221;ei&#8221;-tuloksen, voisi tämä saada europäättäjät järkiinsä. Jos näin ei käy, Kreikan on Legrainin mukaan parempi jättää euroalue ja ponnistaa kasvuun kilpailukykyisellä omalla valuutallaan.
Krugman: äänestäkää &#8221;ei&#8221;
Talousnobelisti Paul Krugman on samoilla linjoilla. Tilanne ei hänen mukaansa voi enää kaoottisemmaksi mennä, ja eurosta irtautumisen myötä maa saisi mahdollisuuden uuteen alkuun. Hän suosittelee kreikkalaisia äänestämään kansanäänestyksessä &#8221;ei&#8221;.
Hän kertoo <a href="http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/06/28/grisis/?_r=1" target="_blank">blogissaan</a>, että troikka teki Kreikalle ns käänteiset Corleonet eli kuuluisaa mafiaelokuvaa mukaillen &#8211; teki maalle tarjouksen, josta sen oli pakko kieltäytyä.  Krugmanin mukaan troikka teki tämän vaikka se tiesi ettei ehdotus voi mennä maan parlamentissa läpi. Tästä hän päättelee, että europäättäjien todellinen tarkoitus on ollut vaihtaa Kreikan hallitus.
Krugmanin mukaan tämä on erittäin ongelmallista ja ristiriidassa eurooppalaisten arvojen kanssa.

Euromaat haluavat vaihtaa Kreikan vallanpitäjät – Legrain: ”vallankaappaus”

Philippe Legrainin mielestä Euroopan viime aikojen elpyminen pitkään jatkuneen eurokriisin aikana on suurimmaksi osaksi <a href="http://www.project-syndicate.org/commentary/eurozone-false-economic-recovery-by-philippe-legrain-2015-04" target="_blank">silmänlumetta</a>, eikä tämäkään toipuminen ole pysyvää. Legrain ei kiellä tapahtuneita tosiasioita kuten raakaöljyn hinnan putoamista, euron heikkenemistä, osakekurssien suurta nousua ja eurokansalaisten luottamuslukujen kasvua. Ne eivät hänen mielestä ole kuitenkaan riittäviä merkkejä.
Legrain muistuttaa, että koko euroalueen talous on seitsemännen kriisivuoden jälkeen edelleen 2 prosenttia pienempi kuin ennen kriisin alkua.
Legrain on ollut aitiopaikalla seuraamassa kriisin alkuvuosien etenemistä ollessaan silloisen Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroson talousneuvonantajana. Legrain hahmotteli kirjassaan Eurooppalainen kevät oman näkemyksensä siitä, miten eurokriisi olisi pitänyt taltuttaa. Euroopan komission näkemykset poikkesivat näistä keskeisiltä osin.
Lyttyyn lyödyt kasvuodotukset
Euroopan talouden kasvuodotuksia on tarkistettu ylöspäin 0,9 prosentista 1,6 prosenttiin. Ne jäävät siltikin varjoon verrattuna Yhdysvaltoihin tai Isoon-Britanniaan.
Legrain muistuttaa, että raakaöljyn hinnan putoaminen ja euron heikkeneminen Yhdysvaltain dollaria vastaan osittain kumoavat toistensa hyödyt. Raakaöljyn hinta onkin palautunut osin euron jyrkän alamäen jälkeen. Euron heikkeneminen on lisäksi kallistanut euroalueen ulkopuolelta tuotujen tavaroiden ja palveluiden hintaa.
Vientiteollisuus euroalueen ulkopuolelle saa hyödyn mikäli euro on heikentynyt kaupankäynnin toisen osapuolen valuuttaa vastaan. Monet tuotantoketjut ovat kuitenkin maailmanlaajuisia, mikä osittain vesittää saadun valuuttakurssiedun.
Talouskuri hidastaa toipumista
Legrain poimii Espanjan tilanteen tarkasteluun. Moni euroalueen päättäjä on esittänytkin nimenomaisesti Espanjan esimerkiksi siitä, miten talouden kova matolääke on alkanut tuottaa tulosta.
Legrainin mielestä Espanja on toki toipunut, mutta ei talouskurin vaan talouskurin höllentämisen vuoksi. Espanjan viime vuoden budjettialijäämä oli 5,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se oli EU:n korkein alijäämä.
Espanjan julkinen velka on nousemassa ja kolkuttelee jo sadan prosentin rajaa verrattuna maan bruttokansantuotteeseen. Lähes neljännes espanjalaisista työikäisistä on vailla töitä, ja joka toinen nuori. Osa espanjalaisista on heittäytynyt kokonaan pois työmarkkinoilta.
EKP:n valtiolainojen ostot tehottomia
Euroopan keskuspankin valtiolainojen ostoihin on ladattu kovat odotukset. Markkinoilla onkin vallinnut suoranainen hurmos ostojen alettua.
Talouskuri kuitenkin sitoo euromaiden hallitusten kädet, eivätkä nämä voi finanssipolitiikallaan jouduttaa taloustilanteen kohenemista. Mitä iloa euromaille on lainakorkojen putoamisesta joukkovelkakirjojen arvon noustua, jos huokeampaa rahoitusta ei voida hyödyntää?
Eurooppalaisten yritysten rahoitus ei sekään helpotu pääomamarkkinoiden riehaantumisesta. Valtaosa eurooppalaisista yrityksistä rahoittaa toimintansa pankkilainoilla, jotka jatkavat Etelä-Euroopassa edelleen supistumistaan. Legrainin mielestä Euroopassa on liiaksi pystyyn kuolleita &#8221;zombipankkeja&#8221;, jotka eivät voi tai halua rahoittaa uusia yrityksiä.
Yhden asian EKP:n valtiolainaostot ovat kuitenkin tehneet. Uutistoimisto Bloomberg <a href="http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-04-09/euro-s-reserve-status-jeopardized-as-central-banks-dump-holdings" target="_blank">kirjoittaa</a>, että euron asema maailman varantovaluutoista supistuu.

Legrain: Eurooppa vale-elpynyt

Euroopan komission puheenjohtajan ex-neuvonantaja Philippe Legrain miettii <a href="http://foreignpolicy.com/2015/03/06/is-the-euro-compatible-with-democracy/" target="_blank">Foreign Policyssä</a> yhteisvaluutta euron ja demokratian yhteensopivuusongelmia. Hänen mukaansa demokratia ei toimi riittävän hyvin euroalueella, koska kansalaisten äänet tukehduttavia sääntöjä on luotu kovalla tempolla.
Samaten vanhoista säännöistä on luovuttu. Legrain mainitsee erityisesti &#8221;no bail-out&#8221; -säännön ohittamisesta. Säännön mukaan muut maat eivät saisi tehtailla tukipaketteja, mutta niitä kuitenkin tehtiin.
<h4>Demokratiavaje ei koske vain Kreikkaa</h4>
Kreikkalaiset äänestivät tammikuun loppupuolella valtaan radikaaleja muutoksia luvanneen vasemmistolaisen Syrizan. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen kommentti oli, etteivät vaalit &#8221;muuta mitään&#8221;.
Legrain huomaa, että muissakin maissa on haluttu muutosta. Ranskan presidentinvaalit voittanut François Hollande lupasi hänkin hillitä talousleikkauksia. Italian vaaleissa pääministeriksi noussut Matteo Renzi teki samoin. Molemmat joutuivat kuitenkin taipumaan Saksan tahdon edessä.
Demokratiaa on loukattu myös syöksemällä vaalit voittaneet valtiojohtajat syrjään. Kreikan ja Italian vaaleilla valitut pääministerit joutuivat pihalle ja tilalle tuli teknokraattijohtajat.
Schäublen mielestä kreikkalaisten äänestäjien tulisi kunnioittaa muiden maiden äänestäjien toiveita – ja unohtaa omat toiveensa.
<h4>Markkinat eivät vaadi talouskuria</h4>
Automaattiset velkajarrut Euroopassa ovat kaikin puolin poliittisen päätöksenteon seurausta. Markkinat eivät vaadi euromailta – Kreikkaa lukuunottamatta – leikkauksia. Legrain mainitsee, että markkinat olisivat valmiita lainaamaan Ranskalle rahaa puoli-ilmaiseksi.
Suomi <a href="http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/03/04/suomi-lainasi-eilen-kolme-miljardia-euroa/20152769/170" target="_blank">lainasi</a> aiemmin tällä viikolla kolme miljardia euroa 16 vuodeksi. Tuotto jäi 0,844 prosenttiin.
Legrain väittää, että Saksan liittokansleri Angela Merkelin ihannoima talouskuri ei ole millään muotoa taloudellinen tosiasia. Monet euromaat voisivat tehdä suuriakin investointeja piristääkseen kysyntää ja saada talouskasvu tukevammalle pohjalle.
<h4>Saksan vientituotteena deflaatio</h4>
Legrain kertoo Saksan suuren vaihtotaseen ylijäämän vaikeuttavan muiden euromaiden mahdollisuuksia saada omat alijäämänsä kuriin. Ilmiö johtaa siihen, että Saksan &#8221;vientituote&#8221; muille euromaille on deflaatio.
Merkel on laittanut saksalaispankkien edut eurooppalaisten veronmaksajien etujen edelle. Samalla euromaat ovat ajautuneet toisiaan vastaan eturistiriitojen vuoksi.
Legrain ehdottaa, että Kreikan tulisi vaatia velkajärjestelyä. Kreikka voisi ottaa käyttöön rinnakkaisvaluutan. Kreikalla olisi tähän nyt aikaa neljä kuukautta. Tuon verran aiempaa tukiohjelmaa venytettiin.
Parhain vaihtoehto Legrainin mielestä olisi palata tukipakettien sijaan alkuperäiseen, tukipaketit kieltävään, sääntöön. Muussa tapauksessa euro on vaarassa hajota.

Legrain: Sopivatko euro ja demokratia yhteen?

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroson neuvonantajana toiminut Philippe Legrain suomii kovin sanoin Euroopan keskuspankin tekemän pankkien stressitestien tuloksia. Legrain huomauttaa, että europankkien taseiden yhteenlaskettu määrä on 22 000 miljardia euroa, ja pääomavajeita löytyi vain noin 25 miljardin euron edestä. Stressitesti perustui vuoden 2013 lopun kirjanpitoon, ja osa reputtaneista pankeista on hankkinut lisäpääomia kuluvan vuoden aikana.
Legrainin <a href="http://www.philippelegrain.com/yet-another-eurozone-bank-whitewash/">kirjoituksesta</a> huokuu epäluottamus pankkeja tarkastaviin tahoihin. Hän näkee ongelmallisena kansallisten valvojien käytön. Osaa pankeista hän pitää &#8221;poliittisesti koskemattomina&#8221;.
Testatut pankit olivat vain suuria pankkeja, eikä pienempien pankkien taseita tarkasteltu laadun arviointiosuudessa lainkaan, vaikka ne edustavatkin yli puolta europankkien yhteenlasketusta kokonaistaseesta. Legrain puolestaan muistuttaa, että kirjanpitoarvoja voi peukaloida, ja että testissä olisi voitu huomioida myös yksinkertaisempi suhdeluku varallisuuden ja antolainauksen kesken.
Legrain katsoo, että rasitusta olisi voitu laittaa enemmänkin. Erityisesti deflaatiohuolien parissa painivan euroalueen kohdalla oletetut inflaatioluvut eivät olleet erityisen ankarat. Testissä tämän vuoden inflaatioksi oletettiin esimerkiksi tasan yksi prosentti, kun oikea lukema on tätä nykyä 0,3 prosenttia.
– Deflaatio aiheuttaisi täyshävityksen pankkien taseille. Tämä on farssi, Legrain kirjoittaa.

Barroson ex-neuvonantaja: pankkitesti käsien pesua

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>