LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Espoossa suunnitellaan toimia, joilla koulualueita muutettaisiin ”eriytymisen” vähentämiseksi, eli toisin sanoen tarkoituksena on tasata vieraskielisten ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä.
Espoossa on useita kouluja, joissa vieraskielisten osuus on korkea, ja toisaalta myös kouluja, joissa vieraskielisiä on vain vähän. Espoon päättäjien suunnitelmien mukaisesti oppilasainesta ”sekoitettaisiin” jatkossa siten, että oppilaita otettaisiin kouluihin aiempaa laajemmalta alueelta.
Väestörakenne Espoossa muuttuu tasaiseen tahtiin maahanmuuton seurauksena. Suurin osa väestön nettokasvusta tulee jo nyt vieraskielisistä. Joka neljäs espoolainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Purra huomauttaa, että Espoossa saa jo nyt maksaa itsensä kipeäksi, että saa perheelleen kodin alueelta, jossa päiväkodit ja koulut ovat kunnossa.
– Jos sitä lähdetään vaikeuttamaan, ei synny mitään hyvää.
– Tavalliset suomalaiset pannaan maksamaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Ongelmat ovat juuri niitä, joista persut ovat yli 20 vuotta varoittaneet.
Espoo haluaa vähentää maahanmuuttajakoulujen ongelmia tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä.
— Riikka Purra (@ir_rkp) February 22, 2026
Tavalliset suomalaiset pannaan maksamaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Ongelmat ovat juuri niitä, joista persut ovat yli 20 vuotta varoittaneet. https://t.co/JyDGBwYnzz
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee jyrkästi Oulun virkamiesjohtoa, joka esittää 17 koulun sulkemista. Aittakumpu puolustaa toimivia lähikouluja ja kysyy, miksi kaupunki ei kuljeta lapsia keskustasta kyläkouluihin sen sijaan, että se ajaa maaseutua alas keskittämispolitiikalla.
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?
Eri puolilla maata oppilaitoksilla on kannuste haalia sisään kielitaidottomia opiskelijoita, koska ammattioppilaitosten valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia tulee vuosittaisen opiskelijamäärän mukaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra vaatii epäterveen ilmiön korjaamista.
Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.
Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosenttia ei pärjää työelämässä tai jatko-opinnoissa huonon lukutaidon vuoksi. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on tässä yhteydessä huolissaan koulushoppailusta.
Viikon suosituimmat
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
Lue lisää
Lue lisää
