Kreikan maahanmuutto- ja turvapaikkaministeri Thanos Plevris ehdotti, että oikeus hakea turvapaikkaa EU:ssa keskeytettäisiin tilanteissa, joissa siirtolaisia saapuu laittomasti maahan suurina joukkoina. Plevris esitteli ehdotuksen EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa Luxemburgissa viime torstaina.
Järjestely mahdollistaisi siirtolaisten palauttamisen ilman heidän turvapaikkahakemustensa yksilöllistä arviointia.
Kreikka ajaa ehdotuksen sisällyttämistä uuden eurooppalaisen hätätilannetoiminnan kehykseen (European Emergency Response Framework), jonka Euroopan komissio aikoo esitellä tulevina kuukausina puuttuakseen laittomaan ja välineellistettyyn maahantuloon EU:n ulkorajoilla.
Kreikka on ehdottanut erityistä poikkeusvälinettä (Special Derogation Regime). Sen käyttöönotto vaatisi laittoman maahantulon nopeaa lisääntymistä, paikalliseen infrastruktuuriin kohdistuvaa painetta sekä näyttöä siitä, että EU:n ulkopuoliset maat organisoivat tai helpottavat muuttovirtoja.
Poikkeusväline mahdollistaisi turvapaikkahakemusten tilapäisen keskeyttämisen, nopeutettujen palautusmenettelyjen käyttämisen sekä EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin välittömän avun.
Useat EU-maat avoimia Kreikan ehdotukselle
Euronewsin haastattelemien diplomaattilähteiden mukaan useat EU-maat vaikuttavat olevan avoimia toimenpiteen tukemiselle.
– Oli selvää halukkuutta selvittää asiaa ja arvioida, mitä on mahdollista tehdä, eräs EU-diplomaatti sanoi Euronewsille.
– Normaaleja turvapaikkamenettelyjä ei voida toteuttaa, kun on selvää, ettei [siirtolaisten joukoittainen saapuminen] ole humanitaarinen tilanne vaan salakuljetuksen ja disinformaatiotoimien aiheuttama, Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt sanoi toimittajille saapuessaan kokouspaikalle Luxemburgiin.
Itävallan sisäministeri Gerhard Karner puolestaan totesi:
– Jos 70 000 ihmistä, erityisesti nuoria miehiä, tulee yhden päivän aikana, sillä ei ilmiselvästi ole mitään tekemistä turvapaikan kanssa […] eikä silloin voida toimia aiempien sääntöjen mukaisesti
Belgian maahanmuuttoministeri Anneleen Van Bossuytin mukaan ei pitäisi olla ”mitään tabuja”, kun harkitaan toimenpiteitä laittomasti maahan tulleiden siirtolaisten palauttamisen tehostamiseksi.
Vasemmisto arvostelee ehdotusta
Vasemmistopoliitikot, maahanmuuttoasiantuntijat ja kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet ehdotusta. Heidän mukaansa perusoikeuden keskeyttäminen olisi ennennäkemätöntä ja voisi heikentää olemassa olevia oikeusturvatakeita.
EU-maat ovat turvautuneet turvapaikkahakemusten käsittelyn tilapäiseen keskeyttämiseen jo aiemmin.
Kreikka keskeytti turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi maaliskuussa 2020 ja uudelleen kolmeksi kuukaudeksi heinäkuussa 2025 sen jälkeen, kun Libyasta meritse saapuvien määrä kasvoi äkillisesti. Puola otti maaliskuussa 2025 käyttöön samanlaisen menettelyn Valko-Venäjältä sen rajan ylittäville siirtolaisille.
EU-tasolla turvapaikanhakuoikeuden keskeyttäminen on kuitenkin edelleen harkittavana. Nykyisten sääntöjen mukaan EU-maassa olevilla ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa ja hakemukset arvioidaan yksilöllisesti.
Sisäministeri Rantanen peräsi palautusten tehostamista
Samassa EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa Luxemburgissa EU-maiden ministerit keskustelivat myös palautusten tehostamisesta ja yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa.
– Palautusprosentti on EU-maissa edelleen heikko, ja palautusten tehostamiseksi tarvitaan määrätietoisia toimia. Muutokset muuttoliikkeessä tulee havaita ajoissa, jotta voimme ehkäistä mahdolliset kriisit jo ennen niiden syntymistä tai estää ne viimeistään ulkorajoilla. Vaikka EU-virastot tukevat jäsenvaltioita, kriisitilanteiden tilannetietoisuus ja niiden estäminen ovat jäsenvaltioiden vastuulla, sisäministeri Mari Rantanen toteaa.
– Viisumikäytäntöjä, kauppayhteistyötä ja rahoitusapua on käytettävä johdonmukaisesti, jotta saadaan uskottavia seurauksia maille, jotka eivät ota kansalaisiaan takaisin ja toisaalta mielekkäitä kannustimia niille maille, joiden kanssa yhteistyö toimii, hän sanoo.
Suomelle tärkeän Somalian osalta EU:n viisumeihin liittyvät rajoitustoimet otettiin käyttöön viime kesänä, koska takaisinottoyhteistyö ei ollut riittävää.
Sisäministeriön mukaan EU pyrkii käsittelemään palautuksia ja takaisinottoa osana laajempia, maakohtaisesti räätälöityjä kumppanuuksia. Niissä palautukset ja takaisinotto yhdistetään muun muassa rajaturvallisuuteen, kehitysyhteistyöhön ja investointeihin. Tätä lähestymistapaa on sovellettu muuttoliikekumppanuuksissa esimerkiksi Tunisian, Egyptin ja Mauritanian kanssa.
Tynkkynen vieraili Ceutassa
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen vieraili syyskuun lopussa Ceutassa osana Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -ryhmän delegaatiota, johon perussuomalaiset kuuluu. Tynkkynen rinnasti Ceutan tapahtumat Suomen itärajalla koettuun välineellistettyyn maahantuloon ja kuvasi niitä hybridioperaatioksi. ECR on vaatinut Ceutan tapahtumien jälkeen EU:n ulkorajojen vahvempaa suojaamista ja laittomasti maahan tulleiden palautuksia.
– Oli hirveää kokea Ceutan tilanne paikan päällä. Se oli paljon pahempi kuin olisin voinut kuvitella. Laittomat maahanmuuttajat liikkuivat vapaasti ympäri kaupunkia ja olivat vallanneet rannat. Pedro Sánchezin Espanja ei ole oikeusvaltio, jos se sallii laittomuuden rehottaa tällä tavalla, Tynkkynen sanoi.
Euroopan kansanpuolue EPP asettui viime viikolla tukemaan turvapaikkahakemusten tilapäistä keskeyttämistä selkeästi määritellyissä poikkeustilanteissa, joissa EU:hun kohdistuu laajamittaista tai välineellistettyä muuttopainetta. Kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat EPP:n jäsenpuolueita.