Vaalijuna jyskyttää jo miltei maitohapoilla kohti tammikuun 28. päivää. Aiheita on vatvottu moneen kertaan, mutta varovaisuus on edelleen valttia. Kipinöintiä presidenttiehdokkaiden välille syntyi IS:n vaalitentissä kuitenkin turvapaikanhakuun, työmarkkinapolitiikkaan ja julkisrahoitteiseen mediaan liittyvistä teemoista. Joistakin asioista vaietaan edelleen.

Ilta-Sanomien vaalitentti saatiin liikkeelle perinteisissä merkeissä eli puhe oli heti kättelyssä Venäjästä ja itärajasta. Nyt raja on kiinni, mutta mitä tehdään, kun ihmiset tulevat Venäjältä rajan yli tavalla tai toisella, lausuvat taikasanan ja hakevat turvapaikkaa.

– Vallitsevassa tilanteessa ei ole perusteltua ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia niiltä ihmisiltä, jotka Venäjä työntää rajoille. Jos nämä henkilöt oleskelevat Venäjällä viisumilla, niin he eivät ole akuuttia hätää kotimaistaan pakenevia ihmisiä, aloitti Jussi Halla-aho.

– Joudumme pitämään rajan kiinni kaikelta liikenteeltä sen takia, että tulkintamme kansainvälisistä sopimuksista ja omasta lainsäädännöstämme ovat sellaisia, että ne eivät mahdollista ainoastaan turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämistä.

Turvapaikanhakijoita ei voi ottaa sisään siitä yksinkertaisesta syystä, että palauttaminen ei onnistu, Halla-aho perusteli. Vaikka todettaisiin, että henkilöllä ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun eli hän saisi kielteisen turvapaikkapäätöksen, niin hänen palauttamisensa lähtömaahan on mahdotonta.

Pakolaissopimukset uusiksi

Rajaa ei selvästikään olla vielä helmikuussa avaamassa, jos se on ehdokkaista kiinni. Harry Harkimo oli ehkä suoranuottisin ilmoittaessaan, että ”meidän pitää nyt unohtaa nämä kansainväliset sopimukset vähäksi aikaa, koska nyt me puhumme hybridivaikuttamisesta”.

– Emme me voi heitä Suomeen ottaa, kunnes saamme lait kuntoon, Harkimo sanoi.

Kansainväliset pakolaissopimukset pitäisi Olli Rehnin mielestä kirjoittaa uusiksi. Hallituksen pitäisi hänen mukaansa olla aktiivinen asiassa, niin ”että nämä sopimukset tunnistaisivat välineellistetyn maahanmuuton”.

Jutta Urpilaisen mukaan Suomi on sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen uskova valtio ja sen takia meidän pitää noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia kaikissa olosuhteissa.

Kaksoiskansalaisuudesta erimielisyyttä

Ehdokkaiden sukset menivät osittain ristiin, kun heiltä kysyttiin venäläisten kaksoiskansalaisuuden mahdollisesta poistamisesta. Tuplakansalaisuuden myöntämisen lopettaisivat muut ehdokkaat Urpilaista ja Li Anderssonia lukuun ottamatta.

Pitäisikö kaksoiskansalaisuus poistaa venäläisiltä sitten myös takautuvasti? Moiseen eivät lähtisi Anderssonin ja Urpilaisen lisäksi myöskään Mika Aaltola, Pekka Haavisto saati Rehn.

Halla-aho, Stubb ja Sari Essayah olisivat valmiita poistamaan kaksoiskansalaisuuden venäläisiltä myös takautuvasti.

Yle mukaan säästötalkoisiin

Kotimaan asit kirvoittivat ehdokkailta kärjekkäitä kommentteja, kun IS:n toimittajat ottivat esille Halla-ahon näkemykset Yleisradion osallistumisesta leikkaustalkoisiin – muiden yhteiskunnallisten toimijoiden lailla.

– En esittänyt leikkausta poliittisin perustein. Totesin erikseen, että rahoitusta leikkaamalla ei tietenkään voida puuttua tai ratkaista Ylen journalistiikkaan tai sen värittyneisyyteen liittyviä ongelmia, vaan kyseessä on säästötoimenpide, Halla-aho painotti ja totesi, ettei Ylen rahoitus voi olla pyhä lehmä, johon ei saa missään olosuhteissa kajota.

Jutta Urpilainen epäili jopa, että Yle ja vapaan median haastaminen on Halla-aholle jonkinlainen ”musta piste”. Myös Haavistolle Yle on erittäin tärkeä. Li Andersson näki Ylen arvostelussa tuhoisia yhteiskunnallisen luottamuksen rapauttamisen merkkejä.

Ay-liikkeellä outo agenda

Tilanne työmarkkinoilla on tulehtunut ja se heijastui tietty ehdokkaiden mielipiteisiin. Presidentti ei ole työmarkkinoiden osapuoli, joten hän pysyköön niistä taistoista erossa, voisi tulkita Stubbin puheita.

Sosialidemokraatti Urpilainen sen sijaan jyrisi jo taustansa puolesta, että ”olemme ajautumassa pahimmassa tapauksessa pahimpiin työtaisteluihin toisen maailmansodan jälkeen. Me rikotaan jotain sellaista, mitä emme tiedä miten korjataan”.

Hän olisi valmis kutsumaan osapuolet keskustelemaan asiasta, hallituskin saisi olla mukana. Urpilainen tölväisi myös Halla-ahon suuntaan muistuttaen perussuomalaisen ministerin mafia-sanan käytöstä.

– Olemme kuulleet tiettyjen järjestöjen taholta sellaista puhetta, että erilaisilla ay-liikkeen toimilla on tarkoitus murentaa perussuomalaisten kannatusta. Kyllä minä otan sen poliittisena hyökkäyksenä, Halla-aho kommentoi Urpilaisen ulostuloa.

– Silloin voidaan kysyä, ovatko tällaiset järjestöt enää jäsentensä eli työntekijöiden asialla, vai onko niistä tullut poliittisten puolueiden jatkeita.

Suomi saa kelpo presidentin

Ehdokkailta tiedusteltiin lopuksi sitä, miten he kokevat omien edellytystensä riittävän presidentti Sauli Niinistön jättämien suurten saappaiden täyttämiseen. Kysymys on todella aiheellinen ja arvostus syntyy vain työn kautta.

Jalat ja saappaat ovat kaikkien ehdokkaiden mukaan tavalla tai toisella kohdanneet toisensa itse kunkin työelämässä aikaisemminkin ja meriittejä presidentin todella vaativaan tehtävään näinä haastavimpina aikoina tuntui olevan jokaisella.

– Suomessa on ollut kaksitoista presidenttiä, joten yksitoista presidenttiä on täyttänyt edeltäjänsä saappaat. Kukin omalla tavallaan mutta jälkikäteen arvioiden tyydyttävästi. Ja näin tulee varmasti tapahtumaan seuraavankin vaihdoksen yhteydessä, Halla-aho kuittasi.

SUOMEN UUTISET