Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

työtaistelu

Ruotsalaisen valtamedia Svenska Dagbladetin pääkirjoitustoimittaja katselee norsunluutornistaan naapurimaan tapahtumia ja kommentoi samalla ”paksukalloisten dinosaurusten” sarvienkalistelua suomalaisilla työmarkkinoilla. Suomella olisi kiire saada työmarkkinat samaan kuosiin muiden Pohjoismaiden kanssa.

Pääkirjoitustoimittaja Janerik Larsson kuvailee Svenska Dagbladetissa Suomen työmarkkinoita kovin erilaisiksi kuin vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa. Aivan erityisen paljon suomalaiset työmarkkinat eroavat Tanskan joustavasta järjestelmästä.
Larsson <a href="https://www.svd.se/a/LlvE9x/kan-finland-ga-at-danskt-hall#:~:text=Hufvudstadsbladets%20i%20Danmark%20baserade%20reporter,skulle%20inneb%C3%A4ra%20mindre%20politisk%20inblandning.">kirjoittaa</a> poliittisten lakkojen herättävän ”hämmentyneitä reaktioita” ulkomailla ja muistuttaa Ruotsissa vallitsevasta työrauhasta: Ruotsi on nyt ”vetämässä pitemmän korren”.
Larsson muistuttaa opettavaisessa artikkelissaan lukijoita myös metsäjätti UPM:n kevättalven 2022 työtaistelusta, joka kesti 112 päivää ja jossa ammattiyhdistysliike sai näpeilleen.
Työvoima pitää saada liikkeelle
Larsson <a href="https://www.hbl.fi/artikel/b0d45f11-dce6-55c1-8adc-3151d375046b">siteeraa</a> tanskalaista työmarkkina-asiantuntijaa, jonka mielestä Suomen olisi aika modernisoida työmarkkinat naapurimaiden tapaan.
Se tarkoittaisi niukempaa poliittista sekaantumista asioihin.
&#8211; Tanskalaiset PK-yritykset ovat kaiken aikaa joutuneet sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja työvoiman liikkumiseen eri toimialojen välillä. Helppo palkata, helppo irtisanoa &#8211; mutta työntekijöiden tuntuvan muutosturvan myötä onnistunut malli. Sinne Suomella on vielä pitkä matka, Larsson päättää pohdiskelunsa.

Terveisiä naapurilta: Suomen PK-valtaisille työmarkkinoille sopisi Tanskan menestysmalli – joustavuus ja riittävä muutosturva onnistumisen takana

Teollisuusliitto ilmoitti torstaina laajoista poliittisista työtaistelutoimista helmikuun alussa. Lakon piirissä on valtaosa isoista teollisuusyrityksistä, jotka joutuvat pysäyttämään tuotantoaan työtaistelun ajaksi. Puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen ihmettelee suuresti, onko ay-liikkeissä nyt ymmärretty täysin, mitä ammustehtaiden pysäyttäminen tarkoittaisi.

&#8211; Näillä työtaistelutoimilla on merkitystä turvallisuudelle. Tehtaat toimittavat Suomen Puolustusvoimille ja valtiolle hyvin paljon erilaisia tuotteita, sanoo Jari Ronkainen.
Lakkokohteiden listalla on Nammon ja Sakon tehtaita sekä Patrian toimipisteitä. Tehtaat valmistavat puolustusteollisuudelle tuotteita, kuten ruutia ja ammuksia. Nammon Lapuan tehtaanjohtaja Pekka Himanka kuuli asiasta perjantaina median edustajalta, kertoo Yle. Himanka kertoo Ylelle työtaistelutoimilla olevan vaikutusta myös Ukrainan tukemiseen.
&#8211; Mehän emme suoraan vie mitään Ukrainaan, vaan Puolustusvoimat ja valtio sinne tavaraa toimittaa. Totta kai tämä vaikuttaa myös sinne.
Puolustussektori kriittinen huoltovarmuuden kannalta
Suomessa ammattiyhdistysliikkeellä on oikeus työtaistelutoimiin, jos se katsoo ne tarpeellisiksi. Työtaistelutoimet ovat myös voimakas ase. Ay-liikkeen tavoitteena on saada hallitus peruuttamaan ajamiaan työelämää koskevia uudistuksia. Hallituksessa on kuitenkin demokraattisesti valittuja päättäjiä. Hallitus tekee päätöksiään kansan ja eduskunnan vahvalla mandaatilla.
Ronkainen on monen kanssa yhtä mieltä siitä, että ay-järjestöillä on perusoikeutensa, mutta hän tuo voimakkaasti esille sen, että ay-liikkeen sisällä sopisi miettiä, miten työtaistelutoimia rajataan. Puolustussektori on huoltovarmuuden osalta kriittisiä toimialueita.
Epäluottamuslause suomalaiselle demokratialle
&#8211; Työmarkkinauudistukset ovat välttämättömiä. Poliittiset lakot eivät ole millään muotoa hyväksyttävä keino kriittisillä toimialoilla kuten puolustussektori, sanoo Ronkainen ja jyrähtää:
&#8211; Sopisi muutenkin ottaa keskusteluun ammattiyhdistysliikkeiden käyttämä poliittinen valtapeli. Tällainen tapa luoda eripuraa on myös erittäin suuri epäluottamuslause suomalaiselle demokratialle.
Ronkainen kysyykin, että kun ”työtaistelutoimien ulkopuolelle on rajattava hengen, terveyden ja ympäristön turvaamiseksi tehtävää työtä”, niin eikö puolustusteollisuus ole juuri sitä?
&nbsp;

Poliittisia lakkoja ei voi ulottaa yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin – Ronkainen: “Näillä työtaistelutoimilla on merkitystä turvallisuudelle”

Vaalijuna jyskyttää jo miltei maitohapoilla kohti tammikuun 28. päivää. Aiheita on vatvottu moneen kertaan, mutta varovaisuus on edelleen valttia. Kipinöintiä presidenttiehdokkaiden välille syntyi IS:n vaalitentissä kuitenkin turvapaikanhakuun, työmarkkinapolitiikkaan ja julkisrahoitteiseen mediaan liittyvistä teemoista. Joistakin asioista vaietaan edelleen.

Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010122444.html">vaalitentti</a> saatiin liikkeelle perinteisissä merkeissä eli puhe oli heti kättelyssä Venäjästä ja itärajasta. Nyt raja on kiinni, mutta mitä tehdään, kun ihmiset tulevat Venäjältä rajan yli tavalla tai toisella, lausuvat taikasanan ja hakevat turvapaikkaa.
&#8211; Vallitsevassa tilanteessa ei ole perusteltua ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia niiltä ihmisiltä, jotka Venäjä työntää rajoille. Jos nämä henkilöt oleskelevat Venäjällä viisumilla, niin he eivät ole akuuttia hätää kotimaistaan pakenevia ihmisiä, aloitti Jussi Halla-aho.
&#8211; Joudumme pitämään rajan kiinni kaikelta liikenteeltä sen takia, että tulkintamme kansainvälisistä sopimuksista ja omasta lainsäädännöstämme ovat sellaisia, että ne eivät mahdollista ainoastaan turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämistä.
Turvapaikanhakijoita ei voi ottaa sisään siitä yksinkertaisesta syystä, että palauttaminen ei onnistu, Halla-aho perusteli. Vaikka todettaisiin, että henkilöllä ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun eli hän saisi kielteisen turvapaikkapäätöksen, niin hänen palauttamisensa lähtömaahan on mahdotonta.
Pakolaissopimukset uusiksi
Rajaa ei selvästikään olla vielä helmikuussa avaamassa, jos se on ehdokkaista kiinni. Harry Harkimo oli ehkä suoranuottisin ilmoittaessaan, että ”meidän pitää nyt unohtaa nämä kansainväliset sopimukset vähäksi aikaa, koska nyt me puhumme hybridivaikuttamisesta”.
&#8211; Emme me voi heitä Suomeen ottaa, kunnes saamme lait kuntoon, Harkimo sanoi.
Kansainväliset pakolaissopimukset pitäisi Olli Rehnin mielestä kirjoittaa uusiksi. Hallituksen pitäisi hänen mukaansa olla aktiivinen asiassa, niin ”että nämä sopimukset tunnistaisivat välineellistetyn maahanmuuton”.
Jutta Urpilaisen mukaan Suomi on sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen uskova valtio ja sen takia meidän pitää noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia kaikissa olosuhteissa.
Kaksoiskansalaisuudesta erimielisyyttä
Ehdokkaiden sukset menivät osittain ristiin, kun heiltä kysyttiin venäläisten kaksoiskansalaisuuden mahdollisesta poistamisesta. Tuplakansalaisuuden myöntämisen lopettaisivat muut ehdokkaat Urpilaista ja Li Anderssonia lukuun ottamatta.
Pitäisikö kaksoiskansalaisuus poistaa venäläisiltä sitten myös takautuvasti? Moiseen eivät lähtisi Anderssonin ja Urpilaisen lisäksi myöskään Mika Aaltola, Pekka Haavisto saati Rehn.
Halla-aho, Stubb ja Sari Essayah olisivat valmiita poistamaan kaksoiskansalaisuuden venäläisiltä myös takautuvasti.
Yle mukaan säästötalkoisiin
Kotimaan asit kirvoittivat ehdokkailta kärjekkäitä kommentteja, kun IS:n toimittajat ottivat esille Halla-ahon näkemykset Yleisradion osallistumisesta leikkaustalkoisiin &#8211; muiden yhteiskunnallisten toimijoiden lailla.
&#8211; En esittänyt leikkausta poliittisin perustein. Totesin erikseen, että rahoitusta leikkaamalla ei tietenkään voida puuttua tai ratkaista Ylen journalistiikkaan tai sen värittyneisyyteen liittyviä ongelmia, vaan kyseessä on säästötoimenpide, Halla-aho painotti ja totesi, ettei Ylen rahoitus voi olla pyhä lehmä, johon ei saa missään olosuhteissa kajota.
Jutta Urpilainen epäili jopa, että Yle ja vapaan median haastaminen on Halla-aholle jonkinlainen ”musta piste”. Myös Haavistolle Yle on erittäin tärkeä. Li Andersson näki Ylen arvostelussa tuhoisia yhteiskunnallisen luottamuksen rapauttamisen merkkejä.
Ay-liikkeellä outo agenda
Tilanne työmarkkinoilla on tulehtunut ja se heijastui tietty ehdokkaiden mielipiteisiin. Presidentti ei ole työmarkkinoiden osapuoli, joten hän pysyköön niistä taistoista erossa, voisi tulkita Stubbin puheita.
Sosialidemokraatti Urpilainen sen sijaan jyrisi jo taustansa puolesta, että ”olemme ajautumassa pahimmassa tapauksessa pahimpiin työtaisteluihin toisen maailmansodan jälkeen. Me rikotaan jotain sellaista, mitä emme tiedä miten korjataan”.
Hän olisi valmis kutsumaan osapuolet keskustelemaan asiasta, hallituskin saisi olla mukana. Urpilainen tölväisi myös Halla-ahon suuntaan muistuttaen perussuomalaisen ministerin mafia-sanan käytöstä.
&#8211; Olemme kuulleet tiettyjen järjestöjen taholta sellaista puhetta, että erilaisilla ay-liikkeen toimilla on tarkoitus murentaa perussuomalaisten kannatusta. Kyllä minä otan sen poliittisena hyökkäyksenä, Halla-aho kommentoi Urpilaisen ulostuloa.
&#8211; Silloin voidaan kysyä, ovatko tällaiset järjestöt enää jäsentensä eli työntekijöiden asialla, vai onko niistä tullut poliittisten puolueiden jatkeita.
Suomi saa kelpo presidentin
Ehdokkailta tiedusteltiin lopuksi sitä, miten he kokevat omien edellytystensä riittävän presidentti Sauli Niinistön jättämien suurten saappaiden täyttämiseen. Kysymys on todella aiheellinen ja arvostus syntyy vain työn kautta.
Jalat ja saappaat ovat kaikkien ehdokkaiden mukaan tavalla tai toisella kohdanneet toisensa itse kunkin työelämässä aikaisemminkin ja meriittejä presidentin todella vaativaan tehtävään näinä haastavimpina aikoina tuntui olevan jokaisella.
&#8211; Suomessa on ollut kaksitoista presidenttiä, joten yksitoista presidenttiä on täyttänyt edeltäjänsä saappaat. Kukin omalla tavallaan mutta jälkikäteen arvioiden tyydyttävästi. Ja näin tulee varmasti tapahtumaan seuraavankin vaihdoksen yhteydessä, Halla-aho kuittasi.

Presidenttiehdokkaat eri mieltä Ylen rahoituksesta – Halla-aho: Ei voi olla pyhä lehmä

Suomen hoivakriisi on kytenyt jo vuosikausia. Yhä useampi hoitaja uupuu työssään ja jäljellä olevista hoitajista moni on hakeutumassa opiskelemaan toiselle alalla tai siirtyy hoitoalan töihin naapurimaihin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso. 


Esimerkiksi Lapissa yhä useampi hoitaja valitsee työskentelyn Tornionjoen toisella puolella Ruotsissa. Lähihoitajalle se tarkoittaa kuukausipalkkaan tuhannen euron korotusta ja sairaanhoitajalle vielä enemmän.
&#8211; Suomessa hoitajia potkittiin palkattomalle vapaalle koronanrokotusten puuttumisen vuoksi vain vähän aikaa sitten. Nyt heitä ollaan pakottamassa töihin laillisen työtaistelutoimenpiteen aikana, Kaisa Juuso ihmettelee.
&#8211; Tähän asti hallitus on vannonut käsi sydämellä, että työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin ei puututa. No, siihen kuitenkin puututaan menemällä Kuntatyönantajaliiton puolelle tässä työtaistelussa. Se on virhe, joka tulee vaikeuttamaan neuvotteluita entisestään ja kasvattaa joukkopakoa alalta. Pakko sanoa, että hallituksen ei ole mitenkään ratkaisuhakuista eikä pitkäjänteistä. Ainoastaan hätäisesti kyhättyjä pakkolakeja hoitajille.
Rahaa riittää toissijaisiin kohteisiin
Väestö vanhenee ja hoivapalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Ongelmaa ei Juuson mielestä ratkaista filippiiniläishoitajilla, sillä hoitajapula ei kosketa vain Suomea, vaan heistä kilpaillaan jo kansainvälisellä tasolla.
&#8211; Erityisesti suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla. Suomessa hoitajia siirtyy myös yhä enemmän vuokrafirmojen listoille paremman palkan ja joustavamman työajan houkuttelemina. Se taas johtaa siihen, että vakituisten hoitajien työaikaa kuluu koko ajan vaihtuvien keikkalaisten opastukseen, hoitovirheet kasvavat ja vakihoitajat väsyvät entisestään.
&#8211; Hoitajaliitot ovat laskeneet, että heidän esittämänsä pakkaohjelman kustannukset olisivat vuositasolla 306 – 353 miljoonaa euroa. Vuosien mittaan olen huomannut, että valtiolta loppuvat rahat aina silloin, kun puhutaan hoitajien palkoista. Moniin muihin, mielestäni toisarvoisempiin kohteisiin rahaa kuitenkin kuin ihmeen kaupalla löytyy. Mielestäni hoitajaliittojen palkkavaatimus on kohtuullinen ja se pitäisi hyväksyä, muuten Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on vakavassa kriisissä. Ihmettelen kuntatyönantajaliiton toimintaa palkkakiistassa, Juuso puuskahtaa.

työtaistelu

Terveisiä naapurilta: Suomen PK-valtaisille työmarkkinoille sopisi Tanskan menestysmalli – joustavuus ja riittävä muutosturva onnistumisen takana

Poliittisia lakkoja ei voi ulottaa yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin – Ronkainen: “Näillä työtaistelutoimilla on merkitystä turvallisuudelle”

Presidenttiehdokkaat eri mieltä Ylen rahoituksesta – Halla-aho: Ei voi olla pyhä lehmä

Juuso: Ei pakkolakeja hoitajille – hoivakriisi pahenee entisestään

Uusimmat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen