

LEHTIKUVA
Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”
Ilmastovuosikertomuksen käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa on nostanut esille tarpeen arvioida jatkossa myös kansallisten ilmastotavoitteiden tasoa. Tämänhetkisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi käytännössä maatalouden tuotantomäärien leikkaamista, joka vaikuttaisi negatiivisesti Suomen huoltovarmuuteen.
– Ilmastotoimet tulee toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti sekä alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Arjen kustannukset eivät saa nousta eikä kilpailukyky heikentyä. Maatalouden kannattavuus ja metsätalouden toimintaedellytykset on turvattava. Jos tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, silloin niitä pitää tarkastella uudestaan, valiokunnan puheenjohtaja Jenna Simula kommentoi.
– Maatalouden aiheuttamat, ilmastolle ongelmallisena pidetyt päästöt ovat pääasiassa peräisin tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä. Näistä päästöistä on vaikea vähentää ilman, että vaarannetaan kansallinen huoltovarmuus, sillä se vaatisi tuotantomäärien pudottamista, kansanedustaja Antti Kangas huomauttaa.
Ruoantuotannon omavaraisuus on elinehto
Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi merkittävää nettonielujen kasvua ja päästöjen nopeaa vähenemistä. Tavoitteet on asetettu vuoteen 2035, mitä on pidetty hyvin kunnianhimoisena. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tarpeellisena uudelleenarvioida myös kansallisia ilmastotavoitteita eikä valmistella vain mahdollisia lisätoimia.
Valiokunta on ympäristövaliokunnalle antamassaan lausunnossa huolissaan myös ilmastotoimien vaikutuksesta maatalouden kannattavuuteen, joka on äärimmäisen huonoissa kantimissa jo nyt.
– Jatkossa ilmastovuosikertomuksessa olisi tärkeää tarkastella ilmastotoimien vaikutusta maatalouden kannattavuuteen sekä kansalliseen huoltovarmuuteemme. Ruoantuotannon omavaraisuus on elinehto, kansanedustaja Kike Elomaa korostaa.
Metsien tehtävä ei ole toimia vain hiilinieluina
Valiokunta korostaa metsänomistajien oman päätösvallan merkitystä metsienhoidossa. Ilmastotoimien pitää lausunnon mukaan olla sellaisia, että ne ovat omistajille myös taloudellisesti järkeviä, eikä metsiä muutoinkaan tule pitää vain hiilinieluina.
Esiin nostettiin myös huoli kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineiden saatavuuden heikentymisestä.
– Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta, puuta. Jos sitä ei ole Suomessa tarjolla, silloin teollisuus suuntautuu muualle. Yleensä vieläpä maihin, jotka saastuttavat enemmän ja jotka vähät välittävät esimerkiksi metsäkadosta. Siksi kotimaisen metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä on todella pidettävä huolta, sanoo kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Antti Kangas Ruoantuotanto hiilineutraalisuustavoite ilmastotoimet ilmastovuosikertomus metsänhoito Hiilinielut ilmastotavoitteet päästöt Hallitusohjelma Kike Elomaa Jenna Simula Metsäteollisuus Laura Huhtasaari Huoltovarmuus Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valiokunnan puheenjohtaja Simula Zagrebissa: “Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä”

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: ”Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Vihreään ilmastorahastoon leikkaus

Suomen ilmastotoimien ”romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista

Lapin lentoturismi syynissä – ministeri Ranne: ”Lapin matkailua ei saa nitistää ilmastotoimilla”

Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA

Simula tyytyväinen hallituksen esitykseen metsien suojelusta: ”Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella”
Viikon suosituimmat

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.

Kelan hurjat luvut julki: Jo yli 40 % perustoimeentulotuista vieraskielisille – Vigelius: ”Täysin kestämätöntä’’
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.

Kela julkaisi hämmentävän tiedotteen, joka johtaa harhaan – edelleen yli 40 prosenttia toimeentulotuesta menee vieraskielisille
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Kommunisti kääntyi nuivaksi ja sai potkut vasemmistopuolueesta – haluaa lopettaa turvapaikkarallin ja keskittyä palautuksiin
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














