
Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA
Financial Times saa käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. Suomessa vain Kauppalehti ja HS ovat kirjoittaneet aiheesta hyvin niukan jutun. Tämä on erikoista, sillä arvion mukaan Suomen maksettavaksi tulisi 25 miljardin vuotuinen summa – joka on lähes yhtä suuri kuin kaikki sote-menot yhteensä. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa.
Euroopan Unionin tavoitteena on alentaa hiilidioksidin päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi täysi hiilineutraalisuus pitäisi saavuttaa vuonna 2050. Mitään konkreettista suunnitelmaa ei vielä ole olemassa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Kuuluisa talouslehti Financial Times on saanut käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. (Financial Times, 23.1.2024, otsake ”EU must invest about 1,5 trillion a year to meet net zero target”). Summa on 1 500 miljardia euroa vuodessa eli 1,5 biljoonaa. Kahdenkymmenen vuoden aikana 2030-2050 summa olisi peräti 30 000 miljardia euroa. Unionin jäsenmaiden BKT oli viime vuonna yhteensä noin 16 000 miljardia euroa. FT:n mukaan komissio ehdottaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö alenisi 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Komissio julkistaa helmikuussa virallisesti laskelmansa, jotka ilmeisesti on vuodettu FT-lehdelle. Suomessa ilmeisesti vain Kauppalehti on huomannut FT:n kirjoituksen 23.1.2024 (”Vihreän siirtymän hinta alkaa selvitä”).
Vihreän siirtymän kokonaislasku voidaan jakaa jäsenmaiden kesken niiden BKT-osuudella. Suomen osuus olisi silloin noin 25 miljardia euroa vuodessa. Tämän verran rahaa Suomen siis tulisi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan vuodessa. Summa on vajaat 10 prosenttia Suomen BKT:n arvosta vuodessa. Puolustusvoimien menot ovat nykyisin noin kaksi prosenttia BKT:stä.
Tiedossa ei vielä ole, miten EU:n komissio on ajatellut jakaa kulut EU:n tasolla maksettaviin ja toisaalta jäsenmaiden itse suoraan maksaviin investointeihin. Todennäköistä on, että jäsenmaat itse maksavat suoraan pääosan kuluista. Täysin avoin on myös kulujen jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Suomen julkinen talous on niin huonossa kunnossa, että vastuuta siirrettäneen pääosin yksityiselle sektorille eli pääosin yrityksille.
EU-maiden julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut jo pitkään trendinomaisesti. Komissio julkistanee arvionsa vihreään talouteen siirtymisestä helmikuussa. Komissio esittänee edellä mainittuja summia tarkoituksella ennen europarlamentin vaaleja kesäkuun alussa. Niistä syntyy varmasti kiihkeä keskustelu. Kysymys on valtavista summista jäsenmaiden kannalta katsottuna. Tämä luo suurta painetta lisätä jälleen EU:n yhteistä velkaa kuten tapahtui NGEU-hankkeessa koronan yhteydessä vuonna 2022. Silloin päätettiin ottaa velkaa yhteensä noin 750 miljardia euroa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun komissiolta tulossa olevat ehdotukset. Jäitä on pantava hattuun. Komissiolla on tulossa muitakin ehdotuksia yhteisen velan ja tulonsiirtojen kasvattamiseksi. Suomi on yhteisissä hankkeissa aina ollut nettomaksajan roolissa kuten edellä mainitussa elvytysrahaston eli NGEU:n hankkeessa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: “Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Hallituksen esitys alentaisi bensan hintaa – myönteisiä vaikutuksia erityisesti kuljetusalalle
Viikon suosituimmat

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".

Forssan seudun Perussuomalaiset Forssan Lehdessä: Mistä on kyse, kun on puhuttu pervoilusta kouluissa?
Forssan seudun Perussuomalaiset kertovat Forssan Lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan lukeneensa hieman kummastellen, kun Forssan Lehti käytti perussuomalaisista nimitystä trollitehdas (FL 8.2.). Pääkirjoitukset ovat nimettömiä ja edustavat aina joko toimituksen tai ainakin lehden virallista kantaa, joten on helppo päätellä tulevistakin pääkirjoituksista, millä asenteella lehti suhtautuu perussuomalaisiin. Koska Forssan Lehti ei ehtinyt tai halunnut tutustua perussuomalaisten vaaliohjelmiin tai Riikka Purran kommentteihin niistä, avaavat Forssan perussuomalaiset mielipidekirjoituksessaan sitä, mistä asioissa on kyse.
