
Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA
Financial Times saa käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. Suomessa vain Kauppalehti ja HS ovat kirjoittaneet aiheesta hyvin niukan jutun. Tämä on erikoista, sillä arvion mukaan Suomen maksettavaksi tulisi 25 miljardin vuotuinen summa – joka on lähes yhtä suuri kuin kaikki sote-menot yhteensä. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa.
Euroopan Unionin tavoitteena on alentaa hiilidioksidin päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi täysi hiilineutraalisuus pitäisi saavuttaa vuonna 2050. Mitään konkreettista suunnitelmaa ei vielä ole olemassa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Kuuluisa talouslehti Financial Times on saanut käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. (Financial Times, 23.1.2024, otsake ”EU must invest about 1,5 trillion a year to meet net zero target”). Summa on 1 500 miljardia euroa vuodessa eli 1,5 biljoonaa. Kahdenkymmenen vuoden aikana 2030-2050 summa olisi peräti 30 000 miljardia euroa. Unionin jäsenmaiden BKT oli viime vuonna yhteensä noin 16 000 miljardia euroa. FT:n mukaan komissio ehdottaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö alenisi 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Komissio julkistaa helmikuussa virallisesti laskelmansa, jotka ilmeisesti on vuodettu FT-lehdelle. Suomessa ilmeisesti vain Kauppalehti on huomannut FT:n kirjoituksen 23.1.2024 (”Vihreän siirtymän hinta alkaa selvitä”).
Vihreän siirtymän kokonaislasku voidaan jakaa jäsenmaiden kesken niiden BKT-osuudella. Suomen osuus olisi silloin noin 25 miljardia euroa vuodessa. Tämän verran rahaa Suomen siis tulisi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan vuodessa. Summa on vajaat 10 prosenttia Suomen BKT:n arvosta vuodessa. Puolustusvoimien menot ovat nykyisin noin kaksi prosenttia BKT:stä.
Tiedossa ei vielä ole, miten EU:n komissio on ajatellut jakaa kulut EU:n tasolla maksettaviin ja toisaalta jäsenmaiden itse suoraan maksaviin investointeihin. Todennäköistä on, että jäsenmaat itse maksavat suoraan pääosan kuluista. Täysin avoin on myös kulujen jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Suomen julkinen talous on niin huonossa kunnossa, että vastuuta siirrettäneen pääosin yksityiselle sektorille eli pääosin yrityksille.
EU-maiden julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut jo pitkään trendinomaisesti. Komissio julkistanee arvionsa vihreään talouteen siirtymisestä helmikuussa. Komissio esittänee edellä mainittuja summia tarkoituksella ennen europarlamentin vaaleja kesäkuun alussa. Niistä syntyy varmasti kiihkeä keskustelu. Kysymys on valtavista summista jäsenmaiden kannalta katsottuna. Tämä luo suurta painetta lisätä jälleen EU:n yhteistä velkaa kuten tapahtui NGEU-hankkeessa koronan yhteydessä vuonna 2022. Silloin päätettiin ottaa velkaa yhteensä noin 750 miljardia euroa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun komissiolta tulossa olevat ehdotukset. Jäitä on pantava hattuun. Komissiolla on tulossa muitakin ehdotuksia yhteisen velan ja tulonsiirtojen kasvattamiseksi. Suomi on yhteisissä hankkeissa aina ollut nettomaksajan roolissa kuten edellä mainitussa elvytysrahaston eli NGEU:n hankkeessa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: ”Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Hallituksen esitys alentaisi bensan hintaa – myönteisiä vaikutuksia erityisesti kuljetusalalle
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














