VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU-elvytysrahaston laillisuutta. Koskenkylä käsittelee videohaastattelussa rahaston kolme keskeistä juridista ongelmaa. Hän korostaa myös, että Suomessa näkyvästi esillä olleen EU:n oikeuspalvelun kanta on vain alustava arvio.  Lue lisää >

VTT Heikki Koskenkylä arvioi Suomen Uutisille EU-elvytysrahaston laillisuutta. Toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomat antaa ymmärtää, EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita komission ja neuvoston päätösten laillisuudesta.  Lue lisää >

Suomen Pankin entinen osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä kommentoi tulikuumana käyvää keskustelua euroalueen yhteisvastuusta. Koskenkylä muistuttaa, etteivät jäsenmaat vastaa toistensa veloista. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jösenmaan taloudellisia vastuita. Niin ikään tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti viikonlopun kultarantakeskusteluissa voimakkaan kriittisen kannan yhteisvastuun kasvattamiseen.  Lue lisää >

Maailmantalous on koronapandemian kourissa likimain seisahtunut. Suomen vientivetoinen talous on haavoittuvainen ulkomailta tulleisiin kysyntäsokkeihin. Lisäksi pandemian vuoksi pystytetyt eristystoimet nakertavat taloutta. Suomen tulisi miettiä näissä haasteissa eurojäsenyyskantaansa ja varmistaa kotimainen ruokahuolto.  Lue lisää >

Euroopan Unionissa on valtava paine kasvattaa yhteisvastuuta ja jakaa riskejä. VTT Heikki Koskenkylä kertoo Euroopan talouden hurjasta kuohunnasta.  Lue lisää >

VTT Koronakriisi aiheuttaa kasvua erityisesti pk-yritysten ja yksinyritysten konkursseissa. Kriisin pitkittyessä lukuisten pienten yritysten liikevaihto voi romahtaa. Konkurssien lukumäärä voi nousta jopa 10 000:een ja ylikin sen. Heikki Koskenkylä arvioi Suomen Uutisille hallituksen korona-tukipakettia. Koskenkylän mukaan hallituksen toimet ovat oikein suunnattuja, mutta tukitoimet pk-yrityksille ja yksinyrittäjille tuskin ovat vielä riittävät. Huhtikuussa kehysriihessä onkin varauduttava uuteen...  Lue lisää >

Suomen Perusta -ajatuspajan Marko Hamilo käy kahden Saksan-asiantuntijan kanssa läpi Saksan poliittista kriisiä. Valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä ja filosofian tohtori Pekka Kauppala keskustelevat ajatuspaja Suomen Perustan videolla Saksan demokraattisesta kriisistä, joka on johtanut valtapuolue CDU:n puheenjohtajan eroon.  Lue lisää >

VTT Heikki Koskenkylä arvioi hallituksen ilmastorahastokaavailuja ja Vaken roolia. Hän toistaa esityksensä Vaken lopettamisesta, sillä valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Useissa julkisissa puheenvuoroissa on viime päivinä arvioitu Vakea kriittisesti.  Lue lisää >

Työelämäprofessori Pentti Pikkarainen ihmettelee Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa hallituksen kaavailua satojen miljoonien euron investoinneista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hallitus aikoo irroittaa rahoja uudehkon Valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö Vaken tuotoista.  Lue lisää >

Talouspolitiikan arviointineuvosto antoi Marinin hallitukselle poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä. VTT Heikki Koskenkylä arvioi maan taloustilannetta Suomen Uutisille.  Lue lisää >

Saksan hallituksen tavoite taistella ilmastonmuutosta vastaan uusiutuvan energian lisäämisellä on jäänyt välitavoitteista pahasti jälkeen. Tuulivoimaloiden rakentaminen takkuaa kansalaisten vastustuksen, puutteellisen infrastruktuurin ja sääntelyn vuoksi.  Lue lisää >

Juha Sipilä toisti pääministerinä ollessaan usein, että ”valtion tase on laitettava töihin”. Tällä hän tarkoitti valtio-omisteisten yritysten taseen käytön aktivoimista. Valtion ei tulisi tyytyä vain passiiviseen omistamiseen. Sipilän aloitteesta perustettiin Vake Oy eli valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö vuonna 2018. Sen toimitusjohtajaksi nimitettiin Taneli Tikka, joka oli Tieto Oyj:n innovaatiojohtaja. Hänen vuosiansiot olivat noin 350 000...  Lue lisää >

Saksa on Euroopan unionin suurin jäsenmaa ja taloudeltaan selvästi vahvin. Sen poliittisilla linjauksilla on suuri merkitys koko EU:lle. Saksan vaikutus näkyy selvästi ilmastopolitiikassa. Kun Saksa teki vuonna 2011 energiakäännöksen, energiewenden, liittokansleri Angela Merkeliä alettiin kutsua ilmastokansleriksi. Saksa päätti tuolloin luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös herätti suurta huomiota maailmalla, kirjoittaa VTT Heikki Koskenkylä.  Lue lisää >