

Suomen Pankin päärakennus, Snellmaninaukio. Kuva: Suomen Pankki.
”Suomen velkaantuminen on yksinkertaisesti mahdottomalla uralla”
Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kokoaa yhteen viime päivien puheenvuoroja valtion erittäin nopeasta velkaantumisesta.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) painotti viikko sitten, että valtiovarainministeriön pohjaesitys vuoden 2022 budjetiksi jatkaa vihervasemmistolaista löysää rahankäyttöä ja leväperäistä suhtautumista velkaantumiseen. Tavio totesi lisäksi, että työllisyystoimet ovat tekemättä ja valmistelu on levällään. Julkisen talouden paisuttaminen nähdään jopa työllisyystoimena. Samalla työn ja yrittämisen kannustimiin ei tule parannuksia. Kaikki tarvittavat säästö- ja työllisyystoimet jäävät seuraavan hallituksen harteille.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen on täysin samoilla linjoilla kuin Tavio. Yläoutinen lataa varsin kovaa tekstiä Helsingin Sanomien haastattelussa 14.8.2021. Hänen mukaansa velkaantuminen on uhka ja Suomen velkaantuminen on ”yksinkertaisesti mahdottomalla uralla”. Hän on myös huolissaan siitä, että hallitus päätti ylittää menokehykset vielä kahtena vuotena.
Nykymuotoinen menojen kehysjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien. Pandemian vuoksi kehyksistä luovuttiin vuosina 2020 ja 2021. VM ajoi menokehykseen palaamista ensi vuonna, mutta hallitus päätti toisin. Kevään kehysriihessä hallitus linjasi, että vaalikauden alussa sovittu menotaso ylitetään vuonna 2022 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla. Keskustapuolue yritti harata näitä päätöksiä vastaan, mutta joutui lopuksi antamaan periksi.
Valtion tulot ja menot ovat olleet tasapainossa viimeksi vuonna 2008. Sen jälkeen valtio on velkaantunut lähes yhtäjaksoisesti. Tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa erityisesti väestön ikääntymisen vuoksi. Eläke- ja hoivamenot kasvavat ja samaan aikaan työikäisten osuus väestöstä pienenee. Tämän seurauksena Suomella on vakava kestävyysvaje, jonka suuruudeksi on arvioitu vähintään 10 miljardia euroa. Muilla pohjoismailla ei ole vastaavaa ongelmaa, koska niillä on työllisyysaste huomattavasti korkeampi kuin Suomella.
Yläoutinen viittaa haastattelussa valtiovarainministeriön niin sanottuihin painelaskelmiin. Niiden mukaan valtion velkaantuminen jatkuu tulevaisuudessakin vielä pitkään. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen kohoaa aikaa myöten jopa yli sadan prosentin. Yläoutisen mukaan ministeriö on jo lähes viisitoista vuotta korostanut, että julkisten tulojen ja menojen rakenteellinen epäsuhta pitää korjata tai lopputulos on ruma. Velan korkotason nousu voi johtaa tiukkaan menojen leikkauskierteeseen. Yläoutisen mukaan menojen kehysjärjestelmässä pysyminen on edellytys johdonmukaisen talouspolitiikan harjoittamiselle.
Valtion budjetin alijäämä oli viime vuonna peräti 18 miljardia euroa, tänä vuonna se on noin 14 miljardia ja vielä ensi vuonnakin noin 7 miljardia. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa selvästi. Se on jo nytkin EU- ja OECD-maiden korkeimpia. Lähes 60 prosenttia. Emeritusprofessori Matti Virén on arvioinut, että julkisten menojen kasvattamisella ei ole pitkällä ajalla mitään elvyttävää vaikutusta. Virén sanoo, että massiivisen elvytyksen vaikutukset ovat lähinnä rahan kaatamista kankkulan kaivoon.
Julkisten menojen jatkuva kasvattaminen nostaa aikaa myöten myös Suomen kokonaisveroastetta, joka on kaikkien verojen suhde bruttokansantuotteeseen. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt EU- ja OECD-maiden korkeimpia. Korkealla veroasteella on haitallinen vaikutus työnteolle, työllisyydelle ja yrittäjyydelle. Tätä ei Sanna Marinin punavihreä hallitus näytä tajuavan lainkaan, koska se painottaa toiminnassaan yksioikoisesti julkisten menojen kasvattamista velkaantumalla ja verotusta korottamalla.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Velkakäyrä sojottaa punaisena, hallitusta kiinnostavat vain ilmasto ja pakolaiset – ”Suomalainen veronmaksaja itkee yhä katkerammin”

Suomi seitsemän muun EU-maan kanssa torjumassa unionin velkahumalaa – silti hallitus velkaannuttaa kansaa miljardikaupalla keskellä noususuhdannetta

Ranne: Vihervasemmiston yletön julkisen talouden paisuttaminen on suurin uhka Suomen elinvoimaisuudelle – ”Tilanne on jakomielinen”

Perussuomalaisen Nuorison talouspoliittinen ohjelma julkaistu: ”Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.